Hyppää pääsisältöön

Hanskin nokkelimmat vinkit viihteellepääsemiseen

Ernest Hemingway kiipeämässä junan katolle vuonna 1916
Ernest Hemingway kiipeämässä junan katolle vuonna 1916 Kuva: Wikimedia Commons Hobo,kulkuri

Rahattoman junapummin ei tarvitse harjoittaa kieltäymystä, saatikka elää pidättyväisesti. Köyhyys on mielentila!

Amerikoissa asti kun ollaan, on päästävä Toronnon tansseihin!

"Ja sehän kesti vuorokauden, väliin kaksi se meno ja saman verran tulo..."

1930 -luvulla elettiin elokuvien kukoistuskautta.
1930 -luvulla elettiin elokuvien kukoistuskautta. Kuva: Wikimedia Commons / Yle #junapummit

Viihdekassan kartuttaminen ei vaadi rahaa tai raadantaa, vaan ainoastaan hieman luovuutta, ulospäinsuuntautuneisuutta ja innovaatiokykyä.

"Niin se oli, se oli tälläästä omatoimisuutta se homma. Tämähän tietysti kysy kysy luontoa, mutta niin muuta mahdollisuutta ei ollu."

  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.

  • Ranskan pieni Compiègne teki suurta historiaa

    Ranskan pieni Compiègne on suurhistorian näyttämö.

    Ranskalainen pikkukaupunki Compiègne sijaitsee noin 70 kilometriä Pariisista koilliseen, lähellä Belgian rajaa. Kaupunkia ympäröi valtava metsä, jota Ranskan kuninkaat jo vuosisatoja sitten alkoivat hyödyntää metsästysmaina ja hovin virkistyskäyttöön. Kaupunki on aina ollut puolustuksellisesti strateginen. Siellä taisteli ja vangittiin Jeanne d'Arc v.1430. Compiègnen mahtipontiset linnat, keskiaikainen Pierrefonds ja Napoleón III:n ja keisarinna Eugénien omaan empire-tyyliinsä ehostama Palais impérial, sekä 1500-luvun alun koristeellinen kaupungintalo tekevät kaupungista helmen. Compiègnen metsä on ollut maailmanhistorian näyttämönä kahdesti: salaisessa paikassa solmittiin v.1918 aselepo ympärysvaltojen ja hävinneen Saksan välillä ja täysin vastakkaisessa tilanteessa v.1940 natsi-Saksan ja nöyryytetyn Ranskan välillä. Metsäinen aselepoaukio, la Clairière de l'Armistice museoineen, on 1. aseleposopimuksen juhlavuoden myötä (2018) noussut huomattavaksi matkailukohteeksi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua