Hyppää pääsisältöön

Hanskin nokkelimmat vinkit viihteellepääsemiseen

Ernest Hemingway kiipeämässä junan katolle vuonna 1916
Ernest Hemingway kiipeämässä junan katolle vuonna 1916 Kuva: Wikimedia Commons Hobo,kulkuri

Rahattoman junapummin ei tarvitse harjoittaa kieltäymystä, saatikka elää pidättyväisesti. Köyhyys on mielentila!

Amerikoissa asti kun ollaan, on päästävä Toronnon tansseihin!

"Ja sehän kesti vuorokauden, väliin kaksi se meno ja saman verran tulo..."

1930 -luvulla elettiin elokuvien kukoistuskautta.
1930 -luvulla elettiin elokuvien kukoistuskautta. Kuva: Wikimedia Commons / Yle #junapummit

Viihdekassan kartuttaminen ei vaadi rahaa tai raadantaa, vaan ainoastaan hieman luovuutta, ulospäinsuuntautuneisuutta ja innovaatiokykyä.

"Niin se oli, se oli tälläästä omatoimisuutta se homma. Tämähän tietysti kysy kysy luontoa, mutta niin muuta mahdollisuutta ei ollu."

  • Kylmässä sodassa IBM oli tietotekninen silta länteen

    Amerikkalaisyritys dominoi tietokonemarkkinoita

    Suomen ensimmäinen tietokone käynnistettiin vuonna 1958. Ei ollut sattumaa, että Postisäästöpankin "Ensi"-tietokone oli amerikkalaisen IBM:n valmistama. Suomen läntistä teknologiayhteyttä oli ryhdytty rakentamaan jo ennen tietokoneiden aikaa. Jatkosodan jälkeen läntisen tietotekniikan saatavuus haluttiin varmistaa ylintä poliittista johtoa myöten.

  • Wiurilan kartanon perintö – vanhaa eurooppalaisuutta ja uutta yrittäjyyttä Varsinais-Suomessa

    Wiurilan kartano linkittyy Ranskan hoviin

    Wiurilan kartano linkittyy historiassa Ranskan hoviin. Euroopan tärkeimpiin diplomaatteihin ja valtiomiehiin kuulunut Maurice de Tallyerand, jo Ludvig XVI:n, sittemmin keisari Napoleon I:n ja kuningas Ludvig Filipin oikea käsi, voidaan jäljittää suomalaisiin Armfelteihin Kuurinmaan ruhtinatar Wilhelminen kautta. Gustaf Mauritz Armfelt ihastui tähän kauniiseen neitoon ja he saivat tyttären, Gustavan eli "Vavan", joka asettui Wiurilaan. Hänen tuomansa ranskalaisvaikutteet kukoistavat edelleen 1830-luvun sisustuksessa kartanon pääsalongissa. Wiurila on ollut Armfeltin aatelissuvun omistuksessa vuodesta 1787 lähtien – ja on edelleen, vaikka sukunimi onkin vaihtunut Aminoffiksi. Maatalouskartanosta tila on muuttunut innovatiiviseksi matkailukohteeksi, jossa historia saa vapaasti hengittää.

  • Metsään pysähtynyt juna – Matti Johannes Koivun sukellus modernin Suomen historiaan

    Matti Johannes Koivun kehityskertomus päättyy.

    Modernin Suomen tarina on ihmeellinen, mutta se on aina kesken. Valtavalla sinnikkyydellä ihmiset ovat yrittäneet luoda järjestystä ja hallittua yhteiskuntaa, mutta aina jokin pilaa järjestyksen. Keskeneräisyyden historia päättää Matti Johannes Koivun esseesarjojen trilogian. Mutta miksi muusikko ryhtyi selvittämään mammuttimaisia kysymyksiä? Matti Johannes Koivu kertoo.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua