Kyselymme: hoivarobotteihin suhtautuminen epäilevää - miehet suopeampia

Suomi kuuluu maailman nopeimmin ikääntyvien maiden joukkoon. Ikääntyvä väestö tarvitsee jatkuvasti lisää tukipalveluja itsenäiseen asumiseen ja hoivaan samaan aikaan kun ikäluokat pienenevät. Hoivarobotit ovat yksi vastaus tähän ongelmaan. Mutta ovatko ihmiset kypsiä ottamaan hoivarobotit vastaan? Me teimme asiasta kyselyn ja tässä esittelemme sen keskeiset tulokset.

Tiedeykkösessä käsittelimme marraskuussa hoivarobotteja. Ohjelmassa kerrottiin, millaisia hoivarobotteja on jo olemassa sekä mihin kaikkeen ne tulevaisuudessa pystyvät. Kerroimme myös millaisia työtehtäviä ne voisivat korvata ja toisaalta millaisissa tehtävissä ihminen on korvaamaton.

Samassa yhteydessä laadimme yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Mari Kangasniemen ja Ari Voutilaisen kanssa kyselyn, jossa kartoitettiin asenteita hoivarobotiikkaa kohtaan. Kyselylomakkeessa esitettiin kymmenen väittämää koskien suhtautumista hoivarobotteihin.

Kyselyssä kartoitettiin lisäksi muutamia taustamuuttujia ja suhtautumista robotteihin myös avoimilla kysymyksillä (alla olevat sitaatit ovat peräisin avoimista vastauksista).

Tervetuloa Robotit, ei hoito ainakaan tästä huonone, ja vessassakin olisi mukavampi, kun olisi vain Robo, eikä joku nirppanokkatyttö.

Suhtautuminen hoivarobotteihin on hieman enemmän kielteistä kuin myönteistä

Mari Kangasniemen ja Ari Voutilaisen analyysin keskeinen tulos on, että vastaajien keskimääräinen suhtautuminen hoivarobotteihin oli hieman enemmän kielteistä kuin myönteistä (kaikkien vastausten keskiarvo oli 2,9, kun neutraali suhtautuminen on 3).

Kun taustamuuttujat otetaan huomioon niin miesvastaajat suhtautuivat hoivarobotteihin naisia myönteisemmin – iästä ja asuinpaikasta riippumatta.

En pidä hoivaroboteista. Teollisiin töihin robotit sopivat, mutta ihmisen läsnäoloa ja kosketusta ei kone voi korvata!

Herättää kiinnostusta. Potentiaalisesti tehokkaampaa ja välittömämpää hoitoa joskus tulevaisuudessa kunhan maailma vielä kehittyy.

Vastaajien ikä vaikutti vastauksiin merkittävästi ainoastaan yhden väittämän osalta. Nuoremmat vastaajat pelkäsivät enemmän jäävänsä yksin, jos robotit hoitavat heitä, kuin vanhemmat, erityisesti 60−70-vuotiaat vastaajat. Huomionarvoista kuitenkin on, että kaikissa ikäryhmissä oli vastaajia, jotka pelkäsivät ja vastaajia, jotka eivät pelänneet yksin jäämistä robottien antaman hoivan takia.

Robotti ei voi koskaan korvata ihmisen läsnäoloa ja robotille jutteleminen tuntuu yhtä kylmältä kuin huonekaluille jutteleminen.

Asuinpaikka vaikutti suhtautumiseen sillä tavoin, että ainoastaan pääkaupunkiseudulla asuvat vastaajat pääsääntöisesti ilmoittivat varaavansa vastaanottoajan mieluummin jonottamatta automaattisella puhelinpalvelulla kuin jonottavansa puhelinaikaa oikealle ihmiselle.

Rutiininomaisia tehtäviä kohtaan vastaajat olivat suopeampia. Vastaajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että sairaalassa robotti voi pedata sängyn, jos siitä vapautuu hoitajalla lisää aikaa.

Robotit voivat kuljettaa välineitä ja pestä sänkyjä, tehdä rutiinijuttuja.

Väittämä ottaisivatko vastaajat mieluummin seurakseen robotin kuin olisivat täysin yksin, jakoi suurimman osan vastaajista kahteen ryhmään, joilla oli vastakkainen mielipide asiasta, siis joko pääsääntöisesti samaa tai eri mieltä. Samanlaista kahtiajakautumista oli vähäisemmässä määrin havaittavissa myös muiden väittämien osalta.

- Muutamien kysymysten osalta meitä yllätti erityisesti ihmisten selvä jakautuminen kahteen leiriin. Iso osa vastaajista suhtautui hoivarobotteihin myönteisesti, mutta yhtä paljon oli niitä, jotka suhtautuivat hyvinkin varautuneesti. Hoivarobotit ovat siis asia, joka herättää mielipiteitä ja tunteita, toteavat yliopistonlehtori Mari Kangasniemi ja projektitutkija Ari Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta.

Jos sais kuitenki sitte jutella oikean ihmisen kanssa, niin ei ole haittaa, jos robotti luuttuaisi lattian ja pesisi vaikka pyykit.

Tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia suomalaisia

Kysely oli auki 15.11.−6.12.2016 ja siihen vastasi kaiken kaikkiaan 1978 henkilöä. Yli puolet vastauksista annettiin ensimmäisen kuuden päivän aikana. Vastaajista noin 70 % oli naisia, ja vastaajien keski-ikä oli 43 vuotta. Ainoastaan alaikäisiltä ja yli 70-vuotiailta vastauksia tuli vähän. Kaikki muut ikäryhmät olivat varsin tasaisesti edustettuina vastaajien joukossa. Vastaajista 28 % asui pääkaupunkiseudulla ja 47 % muissa yli 20000 asukkaan kaupungeissa.

Tuloksia ei voi yleistää koskemaan kaikkia YLEn nettisivujen lukijoita tai kaikkia suomalaisia, koska kyseessä on näyte eli ei-satunnaisesti valittu osajoukko YLEn nettisivujen lukijoista. Tulokset voi yleistää koskemaan 1978 kyselyyn vastannutta henkilöä. Kyselyn ja sen tulosten perusteella on kuitenkin mahdollista suunnitella laajemmin yleistettävissä olevia satunnaistettuun otokseen perustuvia tutkimuksia.

---

EDIT 10.4. Tiedosto kaikkien kyselyyn osallistuneiden vastauksista poistettu toistaiseksi. Ne julkaistaan verkossa kun aineistosta kirjoitettu tieteellinen artikkeli on hyväksytty julkaistavaksi.