Hyppää pääsisältöön

Miten kukaan kaukana Suomesta voi saada päähänsä opiskella suomen kieltä?

Kotikadun asukkaat muuttivat Kallioon jouluna 2004. Siellä heitä tervehti joulupukki
Kotikadun asukkaat muuttivat Kallioon jouluna 2004. Siellä heitä tervehti joulupukki Kuva: Yle Laura Malmivaara,joulupukki,Kotikatu

Suomalaisten formulakuskien ja mäkihyppääjien joukossa on henkilöitä, joiden tapaa käyttää äidinkieltä ei ole aina pidetty esimerkillisenä. Muistanette Mika Häkkisen sä-passiivin ja Matti Nykäsen fifty-sixty -sanonnan.

Suomalaistähtien ylivoimaiset suoritukset ja kansainvälisessä mediassa vilahtaneet erikoiset lausunnot ovat kuitenkin herättäneet monessa urheilun ystävässä halun oppia eksoottista ja ilmeikästä suomen kieltä. Hyöty onkin ollut haittaa suurempi!

Mika Häkkistä haastatellaan Stars and Cars -tilaisuudessa 3.11.2007
Mika Häkkistä haastatellaan Stars and Cars -tilaisuudessa 3.11.2007 Kuva: Wikipedia commons / AngMoKio mika häkkinen

Mika Häkkinen on ainakin tässä näytteessä mainettaan parempi: 15 minuuttia haastattelua, ja vain muutama sä-passiivi. Matti Nykänen onnistui jopa tuotteistamaan älyvapaat aforisminsa.

Suomessa neuvotaan usein opiskelemaan yleisiä, laajasti puhuttuja kieliä, sellaisia joista on hyötyä globalisoituvassa maailmassa - eikä pelkästään englantia, vaan myös kiinaa, venäjää ja arabiaa. Koetaan, että rakenteeltaan ja sanastoltaan muista kielistä täysin poikkeava kielemme eristää meidät muusta maailmasta. Ruotsin kieltä pidetään liian vähäpätöisenä kielenä, vaikka se on toinen virallinen kielemme, ja yli 8,3 miljoonaa ihmistä puhuu sitä äidinkielenään. Sukulaiskieli saamen opintoihin ei ole senkään vertaa tunkua, edes sympatiasta vielä harvinaisempaa kieltä kohtaan.

Yli kolmea tuhatta muissa maissa asuvaa kieltenopiskelijaa eksoottinen suomen kieli kuitenkin kiinnostaa. Opetusta annetaan lähes sadassa yliopistossa yli 30 maassa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Mistä nämä ihmiset ovat edes kuulleet alle kuuden miljoonan puhumasta suomalais-ugrilaisesta kielestä? Ja missä he kuvittelevat pääsevänsä sitä käyttämään? Slovenialaisen 21-vuotiaan tytön tarina on yksi esimerkki siitä, kuinka voi käydä, kun antaa suomalaiselle musiikille pikkusormensa.

Musta tuli ykkös fani, rupesin käymään keikoilla ja lukiossa päätin oppia ihan HIM:n takia suomea

Onneksi asiaa on kysytty suoraan opiskelijoilta. Opetushallituksen vastaava asiantuntija Krista Heikkilä kertoo Pasi Heikuralle Aristoteleen kantapää -ohjelmassa, missä maissa suomea voi opiskella, ja millaiset motiivit houkuttelevat ihmisiä sijamuotojen maailmaan.

Tavallisin syy kiinnostua Suomesta ja suomen kielestä liittyy sukujuuriin, parisuhteeseen tai perheen perustamiseen suomalaisen kanssa. Lähialueella saatetaan myös ajatella työnsaantimahdollisuuksia. Ja voihan syy olla harvinaisen ja kummallisen kielen synnyttämässä uteliaisuudessa.

Kansalliseepoksemme Kalevala on herättänyt laajaa kiinnostusta. J. R. R. Tolkien loi Taru Sormusten herrasta –trilogiaan haltijakielen eli quenyan suomen kielen rakenteita ja äänteitä jäljittelemällä. Trilogian tarinat saivat Raamatun ohella vaikutteita Kalevalasta. Moni Kalevalaa tai Tolkienia lukenut on sitä myöten kiinnostunut myös suomen kielestä. Tolkienin Suomi-kytköksistä lisää täällä.

luminen maisema, muumi kävelee
luminen maisema, muumi kävelee Kuva: Gutsy Animations muumit,muumit-animaatiosarja
Karita Mattila ja Apocalyptica Musiikkitalon lavalla
Karita Mattila ja Apocalyptica Musiikkitalon lavalla Kuva: Ilmari Fabritius/Yle Karita Mattila,Apocalyptica

Aki Kaurismäen elokuvat, muumit ja raskaan rockin yhtyeet ovat yllättäen kaikkien tehokkaimpia suomen kielen viennin edistäjiä. Kielestä kiinnostutaan, kun kulttuurituote on tarpeeksi omaperäinen ja houkutteleva. Kukapa ei haluaisi muuttaa Muumilaaksoon! Kaurismäen elokuvissa päähenkilöiden töksähtelevällä ilmaisutavalla on tärkeä rooli. Elokuvien ihailija ei voi luottaa, että käännökset tekevät oikeutta kaurismäkeläiselle todellisuudelle. Vaikka Kaurismäen elokuvalliset esikuvat ovat kansainvälisiä, hänen elokuviinsa tarttuu myös jotain ainutlaatuista suomalaisuutta - niin uskovat ainakin lukemattomat hänen elokuviensa ystävät ympäri maailmaa. Fanikulttuurin vaikutusta Suomi-kuvan luomisessa ei voi liioitella.

Yleisradio teki Nightwish -yhtyeen fanien kanssa heidän lempiyhtyeestään kansainvälisen joukkoistetun projektin. To Nightwish with Love -kokonaisuutta kuvattiin yli 50 maassa lokakuusta 2015 tammikuuhun 2016. Verkkosarjan yhdessä osassa käsiteltiin suomen kielen opiskelua.

Suomensuojelija listaa blogissaan syitä, miksi on hyvä asia, että suomen kieli kiinnostaa ulkomailla. Kielitaidon kautta myös suomalainen kulttuuri tulee tutuksi. Se vähentää vääriä luuloja, ja kuva Suomesta monipuolistuu. Suomen kielen opiskelija on Suomen ystävä!

Kommentit
  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Suomalaisessa kauhuelokuvassa nainen muuttuu nukeksi, jota mies yrittää hallita – Nukkemestari esitetään New Yorkin Museum of Modern Artissa

    Nukkemestarielokuva esitetään New Yorkin MoMassa.

    Hanna Bergholmin ohjaamassa Nukkemestari-lyhytelokuvassa nuken ja näyttelijän yhteispeli hätkähdyttää. Elokuvaa on esitetty fantasia- ja kauhuelokuvafestareilla ympäri maailmaa ja nyt se nähdään New Yorkin Museum of Modern Artissa. KulttuuriCocktail tapasi Hanna Bergholmin, joka työstää parhaillaan pitkää kauhuelokuvaa Pahanhautoja.

  • Laura Frimanin kolumni: "Seksipositiivisuus on kauheaa"

    Seksipositiivisuus saattaa olla vieraannuttavaa.

    Seksipositiivisuudeksi brändätty uusi ajatusmalli kuulostaa erinomaiselta kulttuurilliselta ilmiöltä. Se pyrkii vähentämään seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvää häpeää. Samaan aikaan se on monelle myös epäsamastuttavaa, vieraannuttavaa ja jopa ahdistavaa, pohtii Laura Friman kolumnissaan.

  • Rockin palkkasoturit kertovat

    Bowien "sideman" Earl Slick jututtaa taustamuusikoita.

    David Bowien ”sideman” Earl Slick jututtaa taustamuusikoita uudessa dokumentissa.

  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Waldemar Januszczak Lännen tiellä – kolmeosainen sarja USA:n taiteesta

    Amerikan taiteen juurilla preerialla ja suurkaupungeissa.

    Teemalta tuttu taidehistorioitsija Waldemar Januszczak lähtee road tripille halki Amerikan mantereen ja USA:n taiteen historian. Teema 12.–26.2.2019 klo 20.00. Jaksot Areenassa 90 päivää Mistä on syntyisin todella amerikkalainen taide? Se on syntynyt itseään ja omaa ääntään etsivän uuden yhteiskunnan hurjasta energiasta.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

  • Eila vastaan Suomen valtio – Tove Idström kirjoitti irtisanotulle siivoojalle sankaritarinan

    Tove Idströmin muistoksi elokuva siivoojien taistelusta.

    Teeman Kino Suomi muistaa käsikirjoittaja Tove Idströmiä (1954–2019). Elokuva Eila on yksi Idströmille henkilökohtaisesti läheisistä, oman aiheen pohjalta tehdyistä alkuperäiskäsikirjoituksista. Tavallisen ihmisen sankaritarinan taustalla on Idströmin voimakkaasti kokema, vääryyden aiheuttama suuttumus. Teema tiistaina 19.2. klo 21.55.

  • Miksi puhe kulttuurisesta omimisesta hiertää niin monia?

    Vähemmistö yrittää suojella kulttuuriaan, miksi se ärsyttää?

    Suomi on laaja maa ja täällä elää monenlaista porukkaa. Lapsena kiinnitin huomiota lähinnä itäisen ja läntisen kulttuuripiirin eroihin. Siihen väliin sitä yritti sijoittua. Jossain kaukana pohjoisessa eli kolmaskin kansa, saamelaiset.