Hyppää pääsisältöön

Miten kukaan kaukana Suomesta voi saada päähänsä opiskella suomen kieltä?

Kotikadun asukkaat muuttivat Kallioon jouluna 2004. Siellä heitä tervehti joulupukki
Kotikadun asukkaat muuttivat Kallioon jouluna 2004. Siellä heitä tervehti joulupukki Kuva: Yle Laura Malmivaara,joulupukki,Kotikatu

Suomalaisten formulakuskien ja mäkihyppääjien joukossa on henkilöitä, joiden tapaa käyttää äidinkieltä ei ole aina pidetty esimerkillisenä. Muistanette Mika Häkkisen sä-passiivin ja Matti Nykäsen fifty-sixty -sanonnan.

Suomalaistähtien ylivoimaiset suoritukset ja kansainvälisessä mediassa vilahtaneet erikoiset lausunnot ovat kuitenkin herättäneet monessa urheilun ystävässä halun oppia eksoottista ja ilmeikästä suomen kieltä. Hyöty onkin ollut haittaa suurempi!

Mika Häkkistä haastatellaan Stars and Cars -tilaisuudessa 3.11.2007
Mika Häkkistä haastatellaan Stars and Cars -tilaisuudessa 3.11.2007 Kuva: Wikipedia commons / AngMoKio mika häkkinen

Mika Häkkinen on ainakin tässä näytteessä mainettaan parempi: 15 minuuttia haastattelua, ja vain muutama sä-passiivi. Matti Nykänen onnistui jopa tuotteistamaan älyvapaat aforisminsa.

Suomessa neuvotaan usein opiskelemaan yleisiä, laajasti puhuttuja kieliä, sellaisia joista on hyötyä globalisoituvassa maailmassa - eikä pelkästään englantia, vaan myös kiinaa, venäjää ja arabiaa. Koetaan, että rakenteeltaan ja sanastoltaan muista kielistä täysin poikkeava kielemme eristää meidät muusta maailmasta. Ruotsin kieltä pidetään liian vähäpätöisenä kielenä, vaikka se on toinen virallinen kielemme, ja yli 8,3 miljoonaa ihmistä puhuu sitä äidinkielenään. Sukulaiskieli saamen opintoihin ei ole senkään vertaa tunkua, edes sympatiasta vielä harvinaisempaa kieltä kohtaan.

Yli kolmea tuhatta muissa maissa asuvaa kieltenopiskelijaa eksoottinen suomen kieli kuitenkin kiinnostaa. Opetusta annetaan lähes sadassa yliopistossa yli 30 maassa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Mistä nämä ihmiset ovat edes kuulleet alle kuuden miljoonan puhumasta suomalais-ugrilaisesta kielestä? Ja missä he kuvittelevat pääsevänsä sitä käyttämään? Slovenialaisen 21-vuotiaan tytön tarina on yksi esimerkki siitä, kuinka voi käydä, kun antaa suomalaiselle musiikille pikkusormensa.

Musta tuli ykkös fani, rupesin käymään keikoilla ja lukiossa päätin oppia ihan HIM:n takia suomea

Onneksi asiaa on kysytty suoraan opiskelijoilta. Opetushallituksen vastaava asiantuntija Krista Heikkilä kertoo Pasi Heikuralle Aristoteleen kantapää -ohjelmassa, missä maissa suomea voi opiskella, ja millaiset motiivit houkuttelevat ihmisiä sijamuotojen maailmaan.

Tavallisin syy kiinnostua Suomesta ja suomen kielestä liittyy sukujuuriin, parisuhteeseen tai perheen perustamiseen suomalaisen kanssa. Lähialueella saatetaan myös ajatella työnsaantimahdollisuuksia. Ja voihan syy olla harvinaisen ja kummallisen kielen synnyttämässä uteliaisuudessa.

Kansalliseepoksemme Kalevala on herättänyt laajaa kiinnostusta. J. R. R. Tolkien loi Taru Sormusten herrasta –trilogiaan haltijakielen eli quenyan suomen kielen rakenteita ja äänteitä jäljittelemällä. Trilogian tarinat saivat Raamatun ohella vaikutteita Kalevalasta. Moni Kalevalaa tai Tolkienia lukenut on sitä myöten kiinnostunut myös suomen kielestä. Tolkienin Suomi-kytköksistä lisää täällä.

luminen maisema, muumi kävelee
luminen maisema, muumi kävelee Kuva: Gutsy Animations muumit,muumit-animaatiosarja
Karita Mattila ja Apocalyptica Musiikkitalon lavalla
Karita Mattila ja Apocalyptica Musiikkitalon lavalla Kuva: Ilmari Fabritius/Yle Karita Mattila,Apocalyptica

Aki Kaurismäen elokuvat, muumit ja raskaan rockin yhtyeet ovat yllättäen kaikkien tehokkaimpia suomen kielen viennin edistäjiä. Kielestä kiinnostutaan, kun kulttuurituote on tarpeeksi omaperäinen ja houkutteleva. Kukapa ei haluaisi muuttaa Muumilaaksoon! Kaurismäen elokuvissa päähenkilöiden töksähtelevällä ilmaisutavalla on tärkeä rooli. Elokuvien ihailija ei voi luottaa, että käännökset tekevät oikeutta kaurismäkeläiselle todellisuudelle. Vaikka Kaurismäen elokuvalliset esikuvat ovat kansainvälisiä, hänen elokuviinsa tarttuu myös jotain ainutlaatuista suomalaisuutta - niin uskovat ainakin lukemattomat hänen elokuviensa ystävät ympäri maailmaa. Fanikulttuurin vaikutusta Suomi-kuvan luomisessa ei voi liioitella.

Yleisradio teki Nightwish -yhtyeen fanien kanssa heidän lempiyhtyeestään kansainvälisen joukkoistetun projektin. To Nightwish with Love -kokonaisuutta kuvattiin yli 50 maassa lokakuusta 2015 tammikuuhun 2016. Verkkosarjan yhdessä osassa käsiteltiin suomen kielen opiskelua.

Suomensuojelija listaa blogissaan syitä, miksi on hyvä asia, että suomen kieli kiinnostaa ulkomailla. Kielitaidon kautta myös suomalainen kulttuuri tulee tutuksi. Se vähentää vääriä luuloja, ja kuva Suomesta monipuolistuu. Suomen kielen opiskelija on Suomen ystävä!

Kommentit
  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri