Hyppää pääsisältöön

Näkökulma: Älä usko vaalimainosta! Ilmastonmuutos on uhka, ei sen torjunta

kaksi miestä pitää kylttiä jossa lukee englanniksi "ei ole olemassa planeetta b:tä"
kaksi miestä pitää kylttiä jossa lukee englanniksi "ei ole olemassa planeetta b:tä" Kuva: Ryan Rodrick Beiler / Shutterstock Prisma Studio,prisma studio blogit

Olin ajamassa autoa aamuruuhkassa, kun radiosta kajahti kunnallisvaalimainos. Siinä sanottiin, että ilmastonmuutoksen torjunta aiheuttaa haittaa suomalaiselle konepajalle. Meinasin hermostuksissani tehdä äkkijarrutuksen, mutta sain onneksi hillittyä itseni. Nyt olen yrittänyt metsästää mainosta netistä ja sosiaalisesta mediasta - turhaan. Ehkä vain kuulin väärin. Toivon tosissani, että kuulin väärin, kirjoittaa futuristi Elina Hiltunen blogissaan.

Asia jäi kuitenkin kaivertamaan. Futuristina koen, että ilmastonmuutos on maapallon tulevaisuuden ykkösaihe - sellainen, jonka rinnalla mikä tahansa kunnallisvaaliteema tuntuu hyttysen pissalta valtameressä. Ilmastonmuutoksessa on nimittäin kyse siitä, että ihmiskunta on sahaamassa katki juuri sitä oksaa, mihin on ahterinsa tukevasti asettanut. Jos oksa katkeaa, tömähdys maahan on kova - eikä siitä välttämättä edes selviä hengissä. Siinä vaiheessa suomalaisen konepajan tulevaisuus on täysin merkityksetön. Koko ihmiskunnan tulevaisuus on vaakalaudalla.

Globaali keskilämpötila on noussut 1,3 astetta, Suomen 2,3 astetta.

Ihmiskunta on aiheuttanut toiminnallaan ilmastonmuutoksen kiihtymisen. Tätä mieltä ovat melkein kaikki ilmastoalan asiantuntijat. Vuosi 2016 oli planeettamme mittaushistorian lämpimin. Edelliset ennätyslämpimimmät vuodet olivat 2015 ja 2014. Globaali keskilämpötila on noussut 1,3 astetta 1800-luvun loppuun verrattuna. Ei tarvitse olla ilmastonmuutoksesta väitellyt tohtori huomatkseen ilmaston lämpenemisen myös meillä Suomessa. Talvista, erityisesti Etelä-Suomessa on tullut pimeitä ja märkiä. Lunta näkee yhä harvemmin. Suomen keskilämpötila on noussut 1800-luvun puolesta välistä noin 2,3 astetta.

Kasvihuonekaasujen hiilidioksidin ja metaanin pitoisuudet ilmakehässä ovat nousseet huolestuttavasti. Hiilidioksidia on ilmakehässä jo yli 400 ppm (parts per million), mitä on pidetty jonkinlaisena kriittisenä rajana. Samanlaisia pitoisuuksia havaittiin maapallolla viimeksi Plioseenikaudella 5,3- 2,6 miljoonaa vuotta sitten.

Se, mitä lähivuosina ja vuosikymmeninä ilmaston lämpenemisen suhteen tapahtuu, jäänee arvailujen varaan. Kansainvälisenä tavoitteena on pidetty sitä, että maapallon keskilämpötila ei nousisi vuoteen 2100 mennessä yli kahta astetta. Tähän tavoitteeseen pääsyä pidetään kuitenkin haastavana. Osa tutkijoista esittää hyvinkin pessimistisiä näkemyksiä siitä, että maapallon keskilämpötila voisi nousta vuoteen 2100 mennessä jopa yli 7 astetta.

maaperä halkeilee kuivuudesta
Ihmisen päästöjen lisäksi maaperä tuottaa kiihtyvällä tahdilla kasvihuonekaasuja. maaperä halkeilee kuivuudesta Kuva: Pixabay / Public domain Prisma Studio,prisma studio blogit

Ongelmana ilmastonmuutoksessa on se, että maapallon lämpötilan nousu voi laukaista yllättäviä ja ennakoimattomia tapahtumia, jotka itsessään kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä lisää. Vuoden 2016 lopulla arvostetussa Nature lehdessä julkaistussa tutkimuksessa 50 tutkijaa arvioi, että seuraavina vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen nopeus voi kasvaa radikaalisti. Tämä arvio liittyy nk. hiilen takaisinoton syklin häiriintymiseen maaperässä. Kun ilmasto lämpenee, maaperän mikrobien elintoiminta kiihtyy, mikä aiheuttaa lisää kasvihuonepäästöjä. Ihmisten päästöjen lisäksi siis maaperä tuottaa itsessään kiihtyvällä tahdilla kasvihuonekaasuja.

Toinen suuri kysymys on se, mitä tapahtuu ikiroutaan varastoituneelle metaanille. Jos ikirouta alkaa sulaa, metaani vapautuu ilmakehään ja lämmittää ilmastoa entisestään. Siperiassa on viime aikoina löytynyt yllättäviä metaanikuplia maaperästä. Niitä on havaittu jopa 7000. Arktisilla alueilla ilmastonmuutoksen vaikutus on jo nyt ollut suurempi kuin muilla alueilla. Keskilämpötila on noussut noin 3 astetta. Metaani on hiilidioksiin verrattuna varsinainen tehokaasu: se lämmittää ilmastoa noin 25 kertaa enemmän kuin hiilidioksidi. Sitä on kuitenkin toistaiseksi vähemmän ilmakehässä kuin hiilidioksidia: 1800 ppb (parts per billion). Metaanin elinikä ilmassa on myös lyhyempi.

sulavasta jäätiköstä murtuu pala mereen
Sulavasta jäätiköstä meriin valuva makea vesi muuttaa meriämme. sulavasta jäätiköstä murtuu pala mereen Kuva: Shutterstock Prisma Studio,prisma studio blogit

Kolmas pelottava kysymys liittyy siihen, miten sulavasta jäätiköstä meriin valuva makea vesi muuttaa meriämme. Selvää on tietenkin se, että merenpinta tulee nousemaan, kun veden määrä kasvaa. Mutta myös veden lämpeneminen nostaa veden pintaa lämpölaajenemisen vuoksi. (Arviot vaihtelevat 30 cm:stä ja 1,2 metriin vuoteen 2100 mennessä. Vesi on sinänsä herkkä elementti ilmastonmuutoksen nostamalla lämpötilalle: se absorboi itseensä noin 80 prosenttia lisääntyvästä lämmöstä. Lämpiävä vesi taas sulattaa lisää jäätikköjä. Näin syntyy taas yksi ilmastonmuutosta lisäävä sykli. Lisäksi meret absorboivat hiilidioksidia, mikä muuttuu hiilihapoksi meressä. Tämä lisää vesien happamuutta ja sekoittaa ekosysteemiä.

Ruoka- ja vesipula ajaa ihmiset konflikteihin.

Miten ilmastonmuutos sitten tulee vaikuttamaan elämäämme? Sää muuttuu. Odotettavissa on enemmän kuivuutta ja tukahduttavia lämpöaaltoja. Supermyrskyt riepottelevat ja tekevät tuhojaan. Ihmiskunnan kannalta se tietenkin tarkoittaa esimerkiksi sitä, että viljelyala vähenee, satoja tuhoutuu ja ravinnosta ja myös puhtaasta vedestä tulee pulaa. Koska merenpinta nousee ja toisaalla kuivuus tekee joissain paikoissa elämisestä mahdotonta, tulemme näkemään laajoja ilmastopakolaisjoukkoja, jotka etsivät itselleen aluetta, jossa elämisen perusedellytykset ovat taattuja. Lämpenevä ilma voi heikentää ilmanlaatua ja aiheuttaa esimerkiksi hengityselinsairauksien lisääntymistä. Pallollamme ilmastonmuutos voi aiheuttaa erilaisia konflikteja ja sotia: kun resursseista on pulaa, ihmisten on ollut tapana tarttua kättä pidempään taatakseen omat elinmahdollisuutensa.

Mutta entä se suomalainen konepajayritys ja pienyrittäjä? Kummasta hänen pitäisi olla huolissaan, ilmastonmuutoksesta vai sen torjunnasta? Jos yrittäjällä on pätkääkään pidemmän aikavälin tajua, hän äänestää kaikissa mahdollisissa vaaleissa henkilöä, joka ymmärtää, että ilmastonmuutos on uhka, ei sen torjunta!

p.s. Olen todella yrittänyt etsiä tätä radiomainosta, jonka olin kuulevinani, mutta en ole sitä vieläkään löytänyt. Toivon, että se oli pahaa unta tai joku kuuloharha. Jos jollain on kuitenkin tietoa mainoksesta, arvostaisin kommenttia aiheesta.

tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen
tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jukka Lintinen Yle Tiede,blogit,prisma studio

Kirjoittaja: Elina Hiltunen, kemian DI, KTT

Prisma Studion oma futuristi, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen on erikoistunut tulevaisuuden ennakointiin ja heikkoihin signaaleihin. Erityisenä kiinnostuksena Hiltusella on tulevaisuuden teknologia. Elina rakastaa erilaisia hilavitkuttimia ja mitä kummallisimpien hahmojen virkkausta.

Prisma Studion asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua