Hyppää pääsisältöön

Tiina Raevaara haluaisi lisää inhimillistettyjä eläimiä

Kirjailija Tiina Raevaara
Kirjailija Tiina Raevaara Kirjailija Tiina Raevaara Kuva: Yle Tiina Raevaara

Luonto ja ihminen limittyvät toisiinsa Tiina Raevaaran tuotannossa ja elämässä.

Teksti: Jasmin Kuusela

– Kirjailijan työ on mielettömän hienoa työtä, hehkuttaa kirjailija Tiina Raevaara, jonka meneillä olevaan viikkoon kuuluvat vielä kahden kirjan deadlinet.

Raevaaraa miellyttää se, miten kaunokirjallisuus mahdollistaa ihmisten samaistumisen sellaisiin hahmoihin, joiden nahkoihin hän ei normaalielämässä joudu tai osaa astua.

Kirjailijat hän puolestaan näkee eräänlaisina suodattimina. Heihin jäävät kiinni yhteiskunnan epäkohdat: lika ja viat, joita kirjailijat sitten nostavat tuotannossaan näkyviin. Raevaara itse tahtoo näyttää kirjoissaan maailman eri näkökulmasta, johon ihmiset ovat jo tottuneet.

– Olisi mahtavaa, jos kirjani luettuaan ihminen katsoisi maailmaa uusin silmin, aavistuksen järkyttyneenä näkemästään.

Koirien sielunsisar

Raevaaran tuotantoa on luonnehdittu uuskummaksi, fantasiamaiseksi, mahdottomaksi laskea käsistään. Hänen teoksissaan luonto ja ihminen kohtaavat ja limittyvät toisiinsa. Raevaara on koulutukseltaan biologi, ja häntä kiinnostaa eläimen ja ihmisen raja.

Raevaara itse on tuntenut lapsesta saakka sielunsisaruutta koiriin ja kertoo tulevansa niiden kanssa yleensä erinomaisesti toimeen.

– En osaisi olla ilman koiraani. Se on ollut minulle tavattoman tärkeä olento suurten elämänmuutosten keskellä. Lapseni eivät edes muista aikaa ilman nyt 13-vuotiasta koiraamme. Heille se on ollut tuki ja turva. Suuri turvallinen hahmo, jonka vieressä on ollut hyvä nukkua ja joka on pitänyt seuraa yksinäisinä iltapäivinä.

Raevaara huomauttaakin, että esimerkiksi koira on elänyt yhdessä ihmisen kanssa jo 30 000 vuotta. Se on siten kulttuurisesti paljon vanhempi ilmiö kuin vaikkapa kirjoitustaito. Koiraa voisi siis vaalia myös kulttuurisesti ainutlaatuisena historian ilmiönä.

Eläimetkin kärsivät

Lukemisen on todistettu lisäävän empatiakykyä. Uuteen rooliin asettuminen on tärkeä kyky myös yhteiskunnallisella tasolla. Raevaara on juuri tätä mieltä. Hän sanoo, ettei ihmisellä ja eläimellä ole muita keinoja ymmärtää toisiaan kuin asettua eroista huolimatta toisen asemaan.

Paljon puhutaan eläinten ’inhimillistämisen’ eli antropomorfismin vaaroista. Raevaara kokee suuremmaksi vaaraksi sen, että sitä harrastetaan liian vähän.

Myös eläimet nimittäin tuntevat, pelkäävät, muistavat ja tuntevat kipua siinä missä ihminenkin. Raevaara pohtii joskus aiemmin vallalla ollutta näkemystä, jonka mukaan eläimellä ei ole tunteita tai ettei se voi esimerkiksi pelätä kuolemaa.

Käsitys pohjautuu filosofiseen ajatukseen siitä, ettei eläimellä ole tietoisuutta, eikä siten siis ’ketään’ joka pelkäisi. Nykybiologia on kuitenkin riisunut tällaiset harhaluulot.

Esimerkiksi tuotantoeläimet muistavat, oppivat ja kärsivät siitä, että niiden jälkeläiset riistetään niiltä. Raevaara toteaakin, että yhteiskuntamme on ihmisen yhteiskunta. Onneksi hänellä on myös kyky nähdä valoa tunnelin päässä.

– Eläinten oikeudet paranevat vääjäämättömästi. Vähemmistöjen oikeuksia laitetaan kuntoon yhteiskunnan kehittyessä ja vaurastuessa. Lopulta oikeuksien paraneminen ulottuu myös eläimiin.

Raevaaralla on auktoriteettia puhua ihmisten valistamisesta, erityisesti luonnon suhteen. Hän sai vuoden 2015 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ajankohtaisesta ja asiantuntevasta tiedonjulkistamisesta eri medioissa.

Hän kokee, että kaunokirjallisuudella voidaan levittää tietoa siinä missä tietokirjallisuudellakin. Jos tutkija haluaa tutkimustulostensa todella vaikuttavan ja jäävän ihmisten mieleen, hänen kannattaa kirjoittaa kirja.

Juuri niin Raevaara itsekin on tehnyt.

Tiina Raevaara

– Kirjailija, filosofian tohtori
– Tuotantoon kuuluvat muun muassa esikoisteos Eräänä päivänä tyhjä taivas 2008,
tietokirja Koiraksi ihmiselle 2011
ja Runeberg-palkinnon vuonna 2011 voittanut novellikokoelma En tunne sinua vierelläni.
– Raevaara asuu synnyinkaupungissaan Keravalla.
– Jos Tiina Raevaara olisi eläin, hän olisi varis tai korppi: “Ne ovat äärettömän kauniita ja niillä on älykäs, mutta epäinhimillinen katse. Lentäminen olisi mukavaa.”

Kirjoittaja opiskelee luovaa kirjoittamista Turun yliopistossa

  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta

    Mikä on ihmisen ja maailman suhde

    Vastaus Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttavaan liikehdintään ei voi olla teknokratia tai hiljaisuus, vaan radikaali mielikuvitus. Ympäristökriisi, automatisaatio ja tekoälyn kehittyminen haastavat tulevaisuudessa yhä suuremmalla voimalla käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, kirjailija Elina Hirvonen kirjoittaa kolumnissaan.

  • Olisiko maailmanloppu mahdollista välttää scifin avulla?

    Pilkun jälkeen -ohjelman päätösjaksossa katsotaan kauas.

    Pilkun jälkeen katsoo päätösjaksossaan kauas. Scifi ja fantasia käyvät realistisen suomalaisen romaanikirjallisuuden kimppuun ja luovat uusia tulevaisuudenkuvia. Keskustelemassa ovat rap-artisti ja runoilija Paperi T eli Henri Pulkkinen, kirjailija-dokumentaristi Elina Hirvonen ja kirjailija Anu Kaaja.

  • Ajavatko pienoisromaanit tiiliskivien ohi? Haastattelussa Anu Kaaja

    Kirjailijoita kunnioitetaan enemmän kuin käsikirjoittajia

    Kirjailija-käsikirjoittaja Anu Kaaja arvelee kirjallisuuden kentän monipuolistuvan jatkossa. Kaunokirjallisuuden ensisijaisena haasteena hän näkee muutoksen ihmisten ajankäytössä. Teksti: Emmi Ketonen Anu Kaajan helmikuussa ilmestynyt ensimmäinen romaani Leda sijoittuu 1700-luvun Ranskaan.

Kirjojen Suomi