Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Läheisen menetys

Miten elää asian kanssa, joka menee yli kaiken ymmärryksen? Inhimillisen tekijän vieraina Kaisa Jantunen, Yrjö Timonen ja Eve Jaakkola.
Anne Flinkkilä, Kaisa Juntunen, Yrjö Timonen, Eve Jaakkola puhuvat läheisen menetyksestä. Miten elää asian kanssa, joka menee yli kaiken ymmärryksen? Inhimillisen tekijän vieraina Kaisa Jantunen, Yrjö Timonen ja Eve Jaakkola. yle tv1

TV1 keskiviikkona 12.4.2017 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 15.4. klo 17.10 ja sunnuntaina 16.4. klo 9.05
Yle Areenassa vuoden ajan.

Inhimillisessä tekijässä keskiviikkona 12.4. toimittaja Anne Flinkkilä kohtaa kolme ihmistä, jotka ovat kokeneet suuren ja äkkinäisen menetyksen. Miten selviytyä asiasta, joka menee yli kaiken ymmärryksen?

Omat tunteet taka-alalle

Viime joulukuussa Imatralla, yön tunteina, nuori mies surmasi ampumalla kolme naista. Yksi naisista oli toimittaja Kaisa Juntusen pikkusisko Katri, kolmen lapsen äiti ja toimittaja hänkin. Kaisa ja Katri olivat erittäin läheisiä, 11 vuoden ikäerosta huolimatta.

Kaisa sanoo, että Katrin kuoleman jälkeistä aikaa on monessa mielessä vaikeata kuvata, elämä ja arki on mennyt eteenpäin, mutta silti asia jumputtaa takaraivossa koko ajan.

Kaisa on joutunut laittamaan omia tunteitaan vähän taka-alalle, koska on kannatellut muita, hän sanoo, että huoli omista ja sisaren lapsista ja myös oman äidin pärjäämisestä on suuri.

Kaisa kertoo tyttärensä kuvanneen tilannetta hyvin: on kuin niskan takana olisi koko ajan musta mörkö, joka voi napata kiinni hetkellä millä hyvänsä. Sitä yritetään nyt eri keinoin karkottaa. ”Paras keino on muiden ihmisten tapaaminen, halaaminen, hyviin asioihin tarttuminen. Sitä mörkö kavahtaa”, Kaisa sanoo.

Tytär menehtyi tulipalossa

Yrittäjä Yrjö Timonen menetti tyttärensä Hannan melkein samaan aikaan. Hanna oli korutaiteilija ja joogaopettaja, joka oli kihlattunsa kanssa Yhdysvalloissa Kaliforniassa luovan yhteisön illanvietossa, varastohalliin tehdyssä tilassa.

Paikassa syttyi räjähdysmäinen tulipalo ja Hanna menehtyi palossa, jossa kaiken kaikkiaan kuoli 36 ihmistä.

Yrjö sanoo, että jonkun aikaa eläteltiin vielä toivoa, että Hanna olisi päässyt pois rakennuksesta, mutta aika nopeasti varmistui, että Hanna oli menehtyneiden joukossa.

Perusturvallisuus katosi

Kaisa ja Yrjö pohtivat sitä, miten sattumanvaraista elämä oikein on ja kuinka me helposti uskottelemme itsellemme, että elämässä asiat vain etenevät suunnitellulla tavalla.

Kaisa sanoo, että sattuma vei häneltä perusturvallisuuden. Hän on lähtenyt karkuun, kun on tavallisella iltalenkkireitillä nähnyt ihmisen, jolla näyttää olevan aseen näköinen esine mukanaan.

Tekijöitä ei vieläkään vastuuseen

Ohjelman kolmas vieras on Eve Jaakkola, joka kertoo pojastaan Jyristä. Jyri oli kansalaisaktivisti, joka seitsemän vuotta sitten matkusti Meksikoon tutustumaan ruohonjuuritason liikkeiden toimintaan.

Eve kertoo pelänneensä poikansa puolesta, mutta Jyri tiesi riskit ja halusi lähteä. Äidin pahimmat pelot kävivät kuitenkin toteen, sillä Jyri sai surmansa väijytyksessä matkalla paikalliseen kylään.

Eve sanoo, että pojan kuoleman jälkeinen aika on ollut sumua, on asioita, jota ei oikein vieläkään uskalla avata. Iso asia on olut se, että on yritetty saada tiedossa olevat tekijät vastuuseen teoistaan ja kärsimään rangaistusta. Vielä niin ei ole käynyt.

Alkukantaista vihaa

Kaisa sanoo, että ei olisi ikinä uskonut, että pystyy tuntemaan niin alkukantaista vihaa kun on nyt tuntenut. Vaikea edes tietää, mitä vihaa: tekijää, sattumaa, kohtaloa. Myös lasten suru on ollut raastavaa.

Yrjö sanoo, että lakkasi kysymystä miksi-kysymyksiä, tuntui, että ne eivät johda mihinkään. Tulipalo ei ollut kenenkään syy erityisesti, vaan onnettomuus.

Kaikille kolmelle on kuitenkin ollut tärkeätä saada tarkasti selville, mitä oikein tapahtui. Jonkinlainen rauha on tullut siitä, että kuolema tuli nopeasti, ei tarvinnut kärsiä.

Yrjö on tuonut julkisuuteen myös vihan toisen puolen eli käsittämättömän vihapuheen ryöpyn, jotka edesmennyt tytär ja koko perhe ovat saaneet osakseen.

Hanna oli mukana monenlaisessa rasisminvastaisessa työssä ja se on saanut toiset iloitsemaan hänen kuolemastaan. Yrjö sanoo, että tuntuu, että Hanna on kuollut uudestaan ja uudestaan. Toisaalta ihmisten myötätunto on ollut valtavaa ja siitä on saanut paljon voimaa.

Muistamisen tärkeys

Kaikki kolme puhuvat siitä, miten tärkeätä kaiken surun ja myllerryksen keskellä on kuitenkin muistaa se, millaisia ihmisiä Katri, Hanna ja Jyri olivat.

Kaikille heille oli tärkeätä puhua ja tehdä hyvää ja huolehtia läheisistä – ja joskus ottaa koko maailman murheet harteilleen.

Siksi Kaisa on ollut perustamassa Imatralle Valon Vuoksi -yhdistystä, jonka kautta halutaan muistaa kolmea valoisaa naista ja puhua mielenterveysasioista.

Yrjö kertoo, että Hannan ystävät ovat perustaneet rahaston, jonka kautta tuetaan maahanmuuttajatyttöjen harrastuksia. Eve puolestaan iloitsee siitä, että Jyrin ystävät jatkavat työtä.

Kaikki puhuvat muistamisen tärkeydestä ja vaikka Kaisan mukaan moni muisto ja valokuva on vielä liian kipeä, kohti valoa mennään.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

  • Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Kenen tarinaa luemme Kalle Päätalon romaaneista? Mihin Kallen kirjoissa rakastumme? Miksi jotkut eivät kertakaikkiaan jaksa kiinnostua Päätalosta? Onko Iijoki -sarja totta vai ei? Mitkä ovat parhaat päätalomaiset murreilmaisut, jotka muistat? Tule mukaan kuuntelemaan radion Lukupiiriä 31.3.

  • Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!

    Päätalon mielessä pitkään elänyt unelma toteutuu

    Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin. Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995.

  • Avaruusromua: Unta se ei ollut!

    Kuolemanrajakokemus on kokemus elämän ja kuoleman rajalta.

    Kuolemanrajakokemus on sananmukaisesti kokemus elämän ja kuoleman rajalta. Se on voimakas ja elämyksellinen kokemus. Ainakin sellaisena sen ovat kuvailleet lukuisat kuolemaa lähellä käyneet ihmiset. Kuolemanrajakokemuksia on tutkittu tieteellisesti ja niitä on pyritty selittämään monenlaisilla lääketieteellisillä teorioilla. ”Mikään teorioista ei ole kuitenkaan pystynyt selittämään kuolemanrajakokemusten syntyä”, kirjoittaa Miia Kontro kirjassaan Portilla – suomalaisia kuolemanrajakokemuksia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Itämeren matkailuilta – Tule keskustelemaan laivamatkailusta

    Laivamatkailun ennen, nyt ja huomenna

    Suuri Itämeren matkailuilta – Millaisia muistoja sinulta on varhaisilta risteilymatkoilta? Millaisena näet laivamatkailun tulevaisuuden? Muistatko voiristeilyt Ruotsiin? Matkustitko Gdanskin ja Travemünden kautta Manner-Eurooppaan? Haluatko kysyä tämän päivän Itämeren matkailusta ja tulevaisuudennäkymistä?

  • Virpi Hämeen-Anttila on löytänyt itsestään rohkeuden ja halun vaikuttaa

    Kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan elämän kuusi kuvaa

    Kirjailija ja tutkija Virpi Hämeen-Anttila on kokenut elämänsä aikana monenlaista kasvutarinaa. Vaikenevasta ja ujosta tytöstä tuli sanojen käytön mestari. Itseään vihaavasta teinistä tuli ilon ja rakkauden puolestapuhuja. Erakkoelämää viettäneestä tutkijasta tuli esiintymiskykyinen ja sosiaalinen vaikuttaja.

  • Kotimaisen proosan lestadiolaiskuvaukset ovat tirkistysikkunoita suljetun yhteisön elämään

    Lestadiolaisuutta kuvaava proosa kertoo myös toiseudesta.

    Tirkistelyikkunoita suljettuun yhteisöön. Tarinoita perheistä, joille Raamattu sanelee tavan elää. Toiseuden kuvauksia nyky-Suomessa. Uskonnollisten yhteisöjen kuvaukset kotimaisessa proosassa ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Yleisin aiheista on lestadiolaisuus, maamme suurin herätysliike. Suurin osa tarinoista on liikkeestä irtautuneiden kirjailijoiden teoksia, sillä ulkopuolelta kirjoittaminen antaa vapautta.

  • Näyttelijä Terhi Panula haluaa muuttaa maailmaa vahvoilla tarinoilla

    Pakolaisiksi joutuneiden kollegeoiden elämät koskettavat

    Vahvat tarinat ovat muuttaneet näyttelijä Terhi Panulaa ja tarinoita kertomalla hän haluaa muuttaa maailmaa. Erityisesti Lähi-idän tarinat, ja sieltä pakoon lähteneiden taiteilija kollegoiden elämänkohtalot ovat viime vuosina koskettaneet häntä. Myös rakkaus Ranskaan, kieleen ja kulttuuriin, joka syntyi jo lapsena ranskalaisen koulun myötä, syvenee vuosi vuodelta.

  • Luterilaisen maailmanliiton johtaja Maria Immosta kiinnostaa se mikä maailmassa aiheuttaa köyhyyttä

    Globaali oikeudenmukaisuus kiinnostaa kehitysyhteistyössä.

    Kehitysyhteistyössä Maria Immonen haluaa kiinnittää huomion aina yksilöön, vaikka se ei ole helppoa. Hän toimii Luterilaisen maailmanliiton Maailmanpalvelu osaston johtajana ja alaisia hänellä on 8000 ympäri maailmaa. He edustavat monia eri uskontoja ja kansallisuuksia. Kehitysyhteistyötä tekevä ja humanitaarista apua välittävä luterilaisten kirkkojen perustama Maailmanpalvelu tekee kriisityötä ympäri maailmaa. Uganda on yksi tärkeä kohde, jossa pyritään auttamaan ihmisiä pakolaisleireillä uuden elämän alkuun.

  • André Noël Chaker murtaa suomalaismyyttejä

    André-Noël Chaker on retoriikan mestari.

    Kanadanranskalainen André Noël Chaker on valittu Suomessa Speakersforumin vuoden puhujaksi (2012) ja juontajaksi (2015). Hänellä on retoriikka hallussaan. Juristi, liikemies, muusikko ja kirjailija on viihtynyt Suomessa jo lähes 30 vuotta. Hänellä on taito rikkoa myyttejä ja kääntää suomalaisten vanhat rasitteet uusiksi voimavaroiksi. Persoonallaan hän rikkoo julkisuudessa muitakin sovinnaisia ja perinteisiä rajoja – huippujuristi, liikemies ja monipuolinen taiteilija esiintyy sujuvasti yksissä nahoissa. Uskottavasti.