Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Läheisen menetys

Miten elää asian kanssa, joka menee yli kaiken ymmärryksen? Inhimillisen tekijän vieraina Kaisa Jantunen, Yrjö Timonen ja Eve Jaakkola.
Anne Flinkkilä, Kaisa Juntunen, Yrjö Timonen, Eve Jaakkola puhuvat läheisen menetyksestä. Miten elää asian kanssa, joka menee yli kaiken ymmärryksen? Inhimillisen tekijän vieraina Kaisa Jantunen, Yrjö Timonen ja Eve Jaakkola. yle tv1

TV1 keskiviikkona 12.4.2017 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 15.4. klo 17.10 ja sunnuntaina 16.4. klo 9.05
Yle Areenassa vuoden ajan.

Inhimillisessä tekijässä keskiviikkona 12.4. toimittaja Anne Flinkkilä kohtaa kolme ihmistä, jotka ovat kokeneet suuren ja äkkinäisen menetyksen. Miten selviytyä asiasta, joka menee yli kaiken ymmärryksen?

Omat tunteet taka-alalle

Viime joulukuussa Imatralla, yön tunteina, nuori mies surmasi ampumalla kolme naista. Yksi naisista oli toimittaja Kaisa Juntusen pikkusisko Katri, kolmen lapsen äiti ja toimittaja hänkin. Kaisa ja Katri olivat erittäin läheisiä, 11 vuoden ikäerosta huolimatta.

Kaisa sanoo, että Katrin kuoleman jälkeistä aikaa on monessa mielessä vaikeata kuvata, elämä ja arki on mennyt eteenpäin, mutta silti asia jumputtaa takaraivossa koko ajan.

Kaisa on joutunut laittamaan omia tunteitaan vähän taka-alalle, koska on kannatellut muita, hän sanoo, että huoli omista ja sisaren lapsista ja myös oman äidin pärjäämisestä on suuri.

Kaisa kertoo tyttärensä kuvanneen tilannetta hyvin: on kuin niskan takana olisi koko ajan musta mörkö, joka voi napata kiinni hetkellä millä hyvänsä. Sitä yritetään nyt eri keinoin karkottaa. ”Paras keino on muiden ihmisten tapaaminen, halaaminen, hyviin asioihin tarttuminen. Sitä mörkö kavahtaa”, Kaisa sanoo.

Tytär menehtyi tulipalossa

Yrittäjä Yrjö Timonen menetti tyttärensä Hannan melkein samaan aikaan. Hanna oli korutaiteilija ja joogaopettaja, joka oli kihlattunsa kanssa Yhdysvalloissa Kaliforniassa luovan yhteisön illanvietossa, varastohalliin tehdyssä tilassa.

Paikassa syttyi räjähdysmäinen tulipalo ja Hanna menehtyi palossa, jossa kaiken kaikkiaan kuoli 36 ihmistä.

Yrjö sanoo, että jonkun aikaa eläteltiin vielä toivoa, että Hanna olisi päässyt pois rakennuksesta, mutta aika nopeasti varmistui, että Hanna oli menehtyneiden joukossa.

Perusturvallisuus katosi

Kaisa ja Yrjö pohtivat sitä, miten sattumanvaraista elämä oikein on ja kuinka me helposti uskottelemme itsellemme, että elämässä asiat vain etenevät suunnitellulla tavalla.

Kaisa sanoo, että sattuma vei häneltä perusturvallisuuden. Hän on lähtenyt karkuun, kun on tavallisella iltalenkkireitillä nähnyt ihmisen, jolla näyttää olevan aseen näköinen esine mukanaan.

Tekijöitä ei vieläkään vastuuseen

Ohjelman kolmas vieras on Eve Jaakkola, joka kertoo pojastaan Jyristä. Jyri oli kansalaisaktivisti, joka seitsemän vuotta sitten matkusti Meksikoon tutustumaan ruohonjuuritason liikkeiden toimintaan.

Eve kertoo pelänneensä poikansa puolesta, mutta Jyri tiesi riskit ja halusi lähteä. Äidin pahimmat pelot kävivät kuitenkin toteen, sillä Jyri sai surmansa väijytyksessä matkalla paikalliseen kylään.

Eve sanoo, että pojan kuoleman jälkeinen aika on ollut sumua, on asioita, jota ei oikein vieläkään uskalla avata. Iso asia on olut se, että on yritetty saada tiedossa olevat tekijät vastuuseen teoistaan ja kärsimään rangaistusta. Vielä niin ei ole käynyt.

Alkukantaista vihaa

Kaisa sanoo, että ei olisi ikinä uskonut, että pystyy tuntemaan niin alkukantaista vihaa kun on nyt tuntenut. Vaikea edes tietää, mitä vihaa: tekijää, sattumaa, kohtaloa. Myös lasten suru on ollut raastavaa.

Yrjö sanoo, että lakkasi kysymystä miksi-kysymyksiä, tuntui, että ne eivät johda mihinkään. Tulipalo ei ollut kenenkään syy erityisesti, vaan onnettomuus.

Kaikille kolmelle on kuitenkin ollut tärkeätä saada tarkasti selville, mitä oikein tapahtui. Jonkinlainen rauha on tullut siitä, että kuolema tuli nopeasti, ei tarvinnut kärsiä.

Yrjö on tuonut julkisuuteen myös vihan toisen puolen eli käsittämättömän vihapuheen ryöpyn, jotka edesmennyt tytär ja koko perhe ovat saaneet osakseen.

Hanna oli mukana monenlaisessa rasisminvastaisessa työssä ja se on saanut toiset iloitsemaan hänen kuolemastaan. Yrjö sanoo, että tuntuu, että Hanna on kuollut uudestaan ja uudestaan. Toisaalta ihmisten myötätunto on ollut valtavaa ja siitä on saanut paljon voimaa.

Muistamisen tärkeys

Kaikki kolme puhuvat siitä, miten tärkeätä kaiken surun ja myllerryksen keskellä on kuitenkin muistaa se, millaisia ihmisiä Katri, Hanna ja Jyri olivat.

Kaikille heille oli tärkeätä puhua ja tehdä hyvää ja huolehtia läheisistä – ja joskus ottaa koko maailman murheet harteilleen.

Siksi Kaisa on ollut perustamassa Imatralle Valon Vuoksi -yhdistystä, jonka kautta halutaan muistaa kolmea valoisaa naista ja puhua mielenterveysasioista.

Yrjö kertoo, että Hannan ystävät ovat perustaneet rahaston, jonka kautta tuetaan maahanmuuttajatyttöjen harrastuksia. Eve puolestaan iloitsee siitä, että Jyrin ystävät jatkavat työtä.

Kaikki puhuvat muistamisen tärkeydestä ja vaikka Kaisan mukaan moni muisto ja valokuva on vielä liian kipeä, kohti valoa mennään.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen uran tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Maahanmuuttajat - uhka vai mahdollisuus?

    Ihmiset kasaantuvat sinne minne pääomatkin.

    Rajanveto parempia elinoloja etsivien siirtolaisten ja turvapaikkaa tarvitsevien pakolaisten välillä hyvinkin vaikeaa. Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen ruotii kirjoituksessaan maahanmuuton haasteita ja peräänkuuluttaa avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.