Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Läheisen menetys

Miten elää asian kanssa, joka menee yli kaiken ymmärryksen? Inhimillisen tekijän vieraina Kaisa Jantunen, Yrjö Timonen ja Eve Jaakkola.
Anne Flinkkilä, Kaisa Juntunen, Yrjö Timonen, Eve Jaakkola puhuvat läheisen menetyksestä. Miten elää asian kanssa, joka menee yli kaiken ymmärryksen? Inhimillisen tekijän vieraina Kaisa Jantunen, Yrjö Timonen ja Eve Jaakkola. yle tv1

TV1 keskiviikkona 12.4.2017 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 15.4. klo 17.10 ja sunnuntaina 16.4. klo 9.05
Yle Areenassa vuoden ajan.

Inhimillisessä tekijässä keskiviikkona 12.4. toimittaja Anne Flinkkilä kohtaa kolme ihmistä, jotka ovat kokeneet suuren ja äkkinäisen menetyksen. Miten selviytyä asiasta, joka menee yli kaiken ymmärryksen?

Omat tunteet taka-alalle

Viime joulukuussa Imatralla, yön tunteina, nuori mies surmasi ampumalla kolme naista. Yksi naisista oli toimittaja Kaisa Juntusen pikkusisko Katri, kolmen lapsen äiti ja toimittaja hänkin. Kaisa ja Katri olivat erittäin läheisiä, 11 vuoden ikäerosta huolimatta.

Kaisa sanoo, että Katrin kuoleman jälkeistä aikaa on monessa mielessä vaikeata kuvata, elämä ja arki on mennyt eteenpäin, mutta silti asia jumputtaa takaraivossa koko ajan.

Kaisa on joutunut laittamaan omia tunteitaan vähän taka-alalle, koska on kannatellut muita, hän sanoo, että huoli omista ja sisaren lapsista ja myös oman äidin pärjäämisestä on suuri.

Kaisa kertoo tyttärensä kuvanneen tilannetta hyvin: on kuin niskan takana olisi koko ajan musta mörkö, joka voi napata kiinni hetkellä millä hyvänsä. Sitä yritetään nyt eri keinoin karkottaa. ”Paras keino on muiden ihmisten tapaaminen, halaaminen, hyviin asioihin tarttuminen. Sitä mörkö kavahtaa”, Kaisa sanoo.

Tytär menehtyi tulipalossa

Yrittäjä Yrjö Timonen menetti tyttärensä Hannan melkein samaan aikaan. Hanna oli korutaiteilija ja joogaopettaja, joka oli kihlattunsa kanssa Yhdysvalloissa Kaliforniassa luovan yhteisön illanvietossa, varastohalliin tehdyssä tilassa.

Paikassa syttyi räjähdysmäinen tulipalo ja Hanna menehtyi palossa, jossa kaiken kaikkiaan kuoli 36 ihmistä.

Yrjö sanoo, että jonkun aikaa eläteltiin vielä toivoa, että Hanna olisi päässyt pois rakennuksesta, mutta aika nopeasti varmistui, että Hanna oli menehtyneiden joukossa.

Perusturvallisuus katosi

Kaisa ja Yrjö pohtivat sitä, miten sattumanvaraista elämä oikein on ja kuinka me helposti uskottelemme itsellemme, että elämässä asiat vain etenevät suunnitellulla tavalla.

Kaisa sanoo, että sattuma vei häneltä perusturvallisuuden. Hän on lähtenyt karkuun, kun on tavallisella iltalenkkireitillä nähnyt ihmisen, jolla näyttää olevan aseen näköinen esine mukanaan.

Tekijöitä ei vieläkään vastuuseen

Ohjelman kolmas vieras on Eve Jaakkola, joka kertoo pojastaan Jyristä. Jyri oli kansalaisaktivisti, joka seitsemän vuotta sitten matkusti Meksikoon tutustumaan ruohonjuuritason liikkeiden toimintaan.

Eve kertoo pelänneensä poikansa puolesta, mutta Jyri tiesi riskit ja halusi lähteä. Äidin pahimmat pelot kävivät kuitenkin toteen, sillä Jyri sai surmansa väijytyksessä matkalla paikalliseen kylään.

Eve sanoo, että pojan kuoleman jälkeinen aika on ollut sumua, on asioita, jota ei oikein vieläkään uskalla avata. Iso asia on olut se, että on yritetty saada tiedossa olevat tekijät vastuuseen teoistaan ja kärsimään rangaistusta. Vielä niin ei ole käynyt.

Alkukantaista vihaa

Kaisa sanoo, että ei olisi ikinä uskonut, että pystyy tuntemaan niin alkukantaista vihaa kun on nyt tuntenut. Vaikea edes tietää, mitä vihaa: tekijää, sattumaa, kohtaloa. Myös lasten suru on ollut raastavaa.

Yrjö sanoo, että lakkasi kysymystä miksi-kysymyksiä, tuntui, että ne eivät johda mihinkään. Tulipalo ei ollut kenenkään syy erityisesti, vaan onnettomuus.

Kaikille kolmelle on kuitenkin ollut tärkeätä saada tarkasti selville, mitä oikein tapahtui. Jonkinlainen rauha on tullut siitä, että kuolema tuli nopeasti, ei tarvinnut kärsiä.

Yrjö on tuonut julkisuuteen myös vihan toisen puolen eli käsittämättömän vihapuheen ryöpyn, jotka edesmennyt tytär ja koko perhe ovat saaneet osakseen.

Hanna oli mukana monenlaisessa rasisminvastaisessa työssä ja se on saanut toiset iloitsemaan hänen kuolemastaan. Yrjö sanoo, että tuntuu, että Hanna on kuollut uudestaan ja uudestaan. Toisaalta ihmisten myötätunto on ollut valtavaa ja siitä on saanut paljon voimaa.

Muistamisen tärkeys

Kaikki kolme puhuvat siitä, miten tärkeätä kaiken surun ja myllerryksen keskellä on kuitenkin muistaa se, millaisia ihmisiä Katri, Hanna ja Jyri olivat.

Kaikille heille oli tärkeätä puhua ja tehdä hyvää ja huolehtia läheisistä – ja joskus ottaa koko maailman murheet harteilleen.

Siksi Kaisa on ollut perustamassa Imatralle Valon Vuoksi -yhdistystä, jonka kautta halutaan muistaa kolmea valoisaa naista ja puhua mielenterveysasioista.

Yrjö kertoo, että Hannan ystävät ovat perustaneet rahaston, jonka kautta tuetaan maahanmuuttajatyttöjen harrastuksia. Eve puolestaan iloitsee siitä, että Jyrin ystävät jatkavat työtä.

Kaikki puhuvat muistamisen tärkeydestä ja vaikka Kaisan mukaan moni muisto ja valokuva on vielä liian kipeä, kohti valoa mennään.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Tieto isän kuolemasta tuli kouluradion kuulutuksena – Eero Hämeenniemestä kasvoi säveltäjä ja kielitaituri

    Hämeenniemen tie on kulkenut Valkeakoskelta maailmalle.

    Tieto isän kuolemasta tuli kouluradion kuulutuksena Eero Hämeenniemestä kasvoi säveltäjä ja kielitaituri Lapsena Eero Hämeenniemi hiippaili kavereineen koulun ikkunoista ja muita salareittejä pitkin Tietolan koulurakennuksiin seikkailemaan. Myöhemmin hän opetti siellä musiikin teoriaa soittajakavereille. Aikuisella iällä hän on ulottanut seikkailunsa mm.

  • Näyttelijä Leena Uotila taitaa tragikomedian keinot

    Näyttelijä Leena Uotila taitaa komedian rytmitajun.

    ”Näyttelijällä pitää olla muutakin näyteltävää kuin repliikit”, sanoo Leena Uotila, joka tiesi jo 5-vuotiaana haluavansa isänsä tavoin näyttelijäksi. Konkarinäyttelijää on kysytty vuosien varrella varsin erilaisiin rooleihin radioteatterissa, televisiossa, elokuvissa ja teatterissa.

  • Salonen! Mestariluokka - toivesarjan paluu

    Salonen! Mestariluokka - 6-osainen TV-sarja nyt Areenassa.

    Ylen Teema-kanavalla v. 2002 ensiesityksensä saanut Salonen! Mestariluokka -sarja palaa Yle kanaville 11.5.2020. Toivottu sarja on nähtävänä kokonaisuudessaan myös Yle Areenassa.

  • Oopperan supertähti Anneli Rauhala-Wentz laulaa vailla diivan elkeitä

    Oopperalaulaja Anneli Rauhala on näyttämöiden supertähti.

    Viipurissa syntynyt Anneli Rauhala-Wentz on laulanut liediä ja oopperaa menestyksekkäästi Suomessa, Saksassa ja Sveitsissä. Savonlinnan oopperajuhlilla hän näytteli Salomen pääroolin. Musiikin kuunteleminen, pianon soittaminen ja laulaminen tuovat 91-vuotiaalle Rauhala-Wentzille joka päivä iloa. Eloisa musiikkilahjakkuus oli vain 10-vuotias koululainen, kun talvisota syttyi. Vaikka sota muutti aivan kaiken, antoi musiikki laulunsiivet elämään.

  • Miten saat menestystä ja vaikutusvaltaa katsomalla televisiosarjoja

    Telkkari luotiin myötäilemään elämää.

    Televisiosarjasivistys on yleissivistyksen viimeisin täydennysosa. Nyt jos koskaan on aika kehittää syvä, pakottava halu oppia hallitsemaan televisiosarjojen periaatteita. Näin poikkeusoloissa ravinto ja läheiset ovat jatkuvasti ympärillä, joten jos et lepsuile ja harhaudu oikealta tieltä, niin jouluun mennessä olet täysivaltainen connoisseur.

  • Pidätkö koronapäiväkirjaa? Kirjoittaminen on katastrofinhallintaa ja kurkotus tulevaisuuteen

    Kriisi saa ihmisen kirjoittamaan päiväkirjaa.

    Koronakriisi on saanut monet aloittamaan päiväkirjan pitämisen. Sosiaalisessa mediassa liikkuu päivityksiä aihetunnisteella #koronapäiväkirja. Sairastuneet ovat julkaisseet päiväkirjoja oireistaan ja lapsiperheet arjestaan poikkeustilassa. Myös perinteinen, käsinkirjoitettu päiväkirja on tehnyt paluun. Minä-muotoinen kirjoittaminen liittyy aina kriisiaikoihin, sanoo kirjallisuustieteen dosentti ja kirjallisuusterapeutti Päivi Kosonen.

  • Toivo runoa niille, joiden seuraa kaipaat

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan runotoiveita.

    Saako korona-eristys kaipaamaan työtovereiden naurua tai hassuttelua harrastuskavereiden kanssa. Ikävöitkö isovanhempien seuraa? Onko rakkaasi maitten ja merten takana? Toivo runoa hänelle jonka seuraa kaipaat! Toukokuun toisen päivän runolähetyksessä saa lähettää terveisiä! Kuulijoiden toiverunoja tulkitsevat Mirjami Heikkinen ja Eero Ojala.

  • Terapeutti Tommy Hellsten on aitiopaikalla ihmisyyteen

    Tommy Hellsten antaa lukijoilleen rakennuspalikoita elämään.

    Kirjailija, terapeutti, teologi ja kouluttaja Tommy Hellsten antaa lukijoilleen ja kuulijoilleen jatkuvasti rakennuspalikoita elämään. Hän käyttää itseään ja omia kokemuksiaan esimerkkeinä opastaessaan muita.

  • Täydelliseen kirjallisuusfestivaaliin tarvitaan rakkautta, seksiä ja ihmissuhteita

    Kirjallisia kohtaamisia Valituissa sanoissa

    Helsinki Litin näkemyksellistä keskustelua elämästä, kuolemasta, yhteiskunnasta ja kirjallisuudesta nähdään kevään Valituissa sanoissa. Valitut sanat tuo koteihin viime kevään Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalin keskustelut elämästä, kuolemasta, yhteiskunnasta ja kirjallisuudesta. Lavalla on maailmankansalaisia, jotka ovat eläneet ja kasvaneet monessa eri maassa ja kulttuurissa.

  • Karismaattinen uutisikoni Heikki Kahila hurmaa James Bondina

    Uutisikoni Heikki Kahilan ura alkoi viihteestä.

    Muistatko Heikki Kahilan, kun hän esittää hyväsydämistä agenttia englanninkielisessä parodiassa Salaisen agentin äiti? Vai onko muistiisi tallentunut se hetki, kun uutisankkuri Kahila kertoo ensin presidentin määräämästä villahousupakosta ja nousee sitten pöydälle tanssimaan villapöksyissään?