Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Läheisen menetys

Miten elää asian kanssa, joka menee yli kaiken ymmärryksen? Inhimillisen tekijän vieraina Kaisa Jantunen, Yrjö Timonen ja Eve Jaakkola.
Anne Flinkkilä, Kaisa Juntunen, Yrjö Timonen, Eve Jaakkola puhuvat läheisen menetyksestä. Miten elää asian kanssa, joka menee yli kaiken ymmärryksen? Inhimillisen tekijän vieraina Kaisa Jantunen, Yrjö Timonen ja Eve Jaakkola. yle tv1

TV1 keskiviikkona 12.4.2017 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 15.4. klo 17.10 ja sunnuntaina 16.4. klo 9.05
Yle Areenassa vuoden ajan.

Inhimillisessä tekijässä keskiviikkona 12.4. toimittaja Anne Flinkkilä kohtaa kolme ihmistä, jotka ovat kokeneet suuren ja äkkinäisen menetyksen. Miten selviytyä asiasta, joka menee yli kaiken ymmärryksen?

Omat tunteet taka-alalle

Viime joulukuussa Imatralla, yön tunteina, nuori mies surmasi ampumalla kolme naista. Yksi naisista oli toimittaja Kaisa Juntusen pikkusisko Katri, kolmen lapsen äiti ja toimittaja hänkin. Kaisa ja Katri olivat erittäin läheisiä, 11 vuoden ikäerosta huolimatta.

Kaisa sanoo, että Katrin kuoleman jälkeistä aikaa on monessa mielessä vaikeata kuvata, elämä ja arki on mennyt eteenpäin, mutta silti asia jumputtaa takaraivossa koko ajan.

Kaisa on joutunut laittamaan omia tunteitaan vähän taka-alalle, koska on kannatellut muita, hän sanoo, että huoli omista ja sisaren lapsista ja myös oman äidin pärjäämisestä on suuri.

Kaisa kertoo tyttärensä kuvanneen tilannetta hyvin: on kuin niskan takana olisi koko ajan musta mörkö, joka voi napata kiinni hetkellä millä hyvänsä. Sitä yritetään nyt eri keinoin karkottaa. ”Paras keino on muiden ihmisten tapaaminen, halaaminen, hyviin asioihin tarttuminen. Sitä mörkö kavahtaa”, Kaisa sanoo.

Tytär menehtyi tulipalossa

Yrittäjä Yrjö Timonen menetti tyttärensä Hannan melkein samaan aikaan. Hanna oli korutaiteilija ja joogaopettaja, joka oli kihlattunsa kanssa Yhdysvalloissa Kaliforniassa luovan yhteisön illanvietossa, varastohalliin tehdyssä tilassa.

Paikassa syttyi räjähdysmäinen tulipalo ja Hanna menehtyi palossa, jossa kaiken kaikkiaan kuoli 36 ihmistä.

Yrjö sanoo, että jonkun aikaa eläteltiin vielä toivoa, että Hanna olisi päässyt pois rakennuksesta, mutta aika nopeasti varmistui, että Hanna oli menehtyneiden joukossa.

Perusturvallisuus katosi

Kaisa ja Yrjö pohtivat sitä, miten sattumanvaraista elämä oikein on ja kuinka me helposti uskottelemme itsellemme, että elämässä asiat vain etenevät suunnitellulla tavalla.

Kaisa sanoo, että sattuma vei häneltä perusturvallisuuden. Hän on lähtenyt karkuun, kun on tavallisella iltalenkkireitillä nähnyt ihmisen, jolla näyttää olevan aseen näköinen esine mukanaan.

Tekijöitä ei vieläkään vastuuseen

Ohjelman kolmas vieras on Eve Jaakkola, joka kertoo pojastaan Jyristä. Jyri oli kansalaisaktivisti, joka seitsemän vuotta sitten matkusti Meksikoon tutustumaan ruohonjuuritason liikkeiden toimintaan.

Eve kertoo pelänneensä poikansa puolesta, mutta Jyri tiesi riskit ja halusi lähteä. Äidin pahimmat pelot kävivät kuitenkin toteen, sillä Jyri sai surmansa väijytyksessä matkalla paikalliseen kylään.

Eve sanoo, että pojan kuoleman jälkeinen aika on ollut sumua, on asioita, jota ei oikein vieläkään uskalla avata. Iso asia on olut se, että on yritetty saada tiedossa olevat tekijät vastuuseen teoistaan ja kärsimään rangaistusta. Vielä niin ei ole käynyt.

Alkukantaista vihaa

Kaisa sanoo, että ei olisi ikinä uskonut, että pystyy tuntemaan niin alkukantaista vihaa kun on nyt tuntenut. Vaikea edes tietää, mitä vihaa: tekijää, sattumaa, kohtaloa. Myös lasten suru on ollut raastavaa.

Yrjö sanoo, että lakkasi kysymystä miksi-kysymyksiä, tuntui, että ne eivät johda mihinkään. Tulipalo ei ollut kenenkään syy erityisesti, vaan onnettomuus.

Kaikille kolmelle on kuitenkin ollut tärkeätä saada tarkasti selville, mitä oikein tapahtui. Jonkinlainen rauha on tullut siitä, että kuolema tuli nopeasti, ei tarvinnut kärsiä.

Yrjö on tuonut julkisuuteen myös vihan toisen puolen eli käsittämättömän vihapuheen ryöpyn, jotka edesmennyt tytär ja koko perhe ovat saaneet osakseen.

Hanna oli mukana monenlaisessa rasisminvastaisessa työssä ja se on saanut toiset iloitsemaan hänen kuolemastaan. Yrjö sanoo, että tuntuu, että Hanna on kuollut uudestaan ja uudestaan. Toisaalta ihmisten myötätunto on ollut valtavaa ja siitä on saanut paljon voimaa.

Muistamisen tärkeys

Kaikki kolme puhuvat siitä, miten tärkeätä kaiken surun ja myllerryksen keskellä on kuitenkin muistaa se, millaisia ihmisiä Katri, Hanna ja Jyri olivat.

Kaikille heille oli tärkeätä puhua ja tehdä hyvää ja huolehtia läheisistä – ja joskus ottaa koko maailman murheet harteilleen.

Siksi Kaisa on ollut perustamassa Imatralle Valon Vuoksi -yhdistystä, jonka kautta halutaan muistaa kolmea valoisaa naista ja puhua mielenterveysasioista.

Yrjö kertoo, että Hannan ystävät ovat perustaneet rahaston, jonka kautta tuetaan maahanmuuttajatyttöjen harrastuksia. Eve puolestaan iloitsee siitä, että Jyrin ystävät jatkavat työtä.

Kaikki puhuvat muistamisen tärkeydestä ja vaikka Kaisan mukaan moni muisto ja valokuva on vielä liian kipeä, kohti valoa mennään.

  • Kai Ekholm: Kirjasto on lupaus sivistyksestä, yhteisyydestä, ja jatkuvuudesta

    Kansalliskirjasto inspiroi edelleen Kai Ekholmia

    Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut tutkija ja tietokirjailija Kai Ekholm tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt, Kansalliskirjaston ylihoitajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Tampereen yliopistossa lehtorina sekä Vaasan yliopistossa professorina toiminut Ekholm keskittyy nyt eläköidytään organisoimaan omaa laajaa kirja- ja levykokoelmaansa. Useita tietokirjoja, ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi myös kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa.

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kai Ekholm: Kirjasto on lupaus sivistyksestä, yhteisyydestä, ja jatkuvuudesta

    Kansalliskirjasto inspiroi edelleen Kai Ekholmia

    Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut tutkija ja tietokirjailija Kai Ekholm tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt, Kansalliskirjaston ylihoitajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Tampereen yliopistossa lehtorina sekä Vaasan yliopistossa professorina toiminut Ekholm keskittyy nyt eläköidytään organisoimaan omaa laajaa kirja- ja levykokoelmaansa. Useita tietokirjoja, ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi myös kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa.

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Syksyn talousnäkymät

    Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat? Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati. Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

  • Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

    Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

    Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!"

    Tietokirjailijalle avautui hylkäämisten historia.

    Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.