Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Läheisen menetys

Miten elää asian kanssa, joka menee yli kaiken ymmärryksen? Inhimillisen tekijän vieraina Kaisa Jantunen, Yrjö Timonen ja Eve Jaakkola.
Anne Flinkkilä, Kaisa Juntunen, Yrjö Timonen, Eve Jaakkola puhuvat läheisen menetyksestä. Miten elää asian kanssa, joka menee yli kaiken ymmärryksen? Inhimillisen tekijän vieraina Kaisa Jantunen, Yrjö Timonen ja Eve Jaakkola. yle tv1

TV1 keskiviikkona 12.4.2017 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 15.4. klo 17.10 ja sunnuntaina 16.4. klo 9.05
Yle Areenassa vuoden ajan.

Inhimillisessä tekijässä keskiviikkona 12.4. toimittaja Anne Flinkkilä kohtaa kolme ihmistä, jotka ovat kokeneet suuren ja äkkinäisen menetyksen. Miten selviytyä asiasta, joka menee yli kaiken ymmärryksen?

Omat tunteet taka-alalle

Viime joulukuussa Imatralla, yön tunteina, nuori mies surmasi ampumalla kolme naista. Yksi naisista oli toimittaja Kaisa Juntusen pikkusisko Katri, kolmen lapsen äiti ja toimittaja hänkin. Kaisa ja Katri olivat erittäin läheisiä, 11 vuoden ikäerosta huolimatta.

Kaisa sanoo, että Katrin kuoleman jälkeistä aikaa on monessa mielessä vaikeata kuvata, elämä ja arki on mennyt eteenpäin, mutta silti asia jumputtaa takaraivossa koko ajan.

Kaisa on joutunut laittamaan omia tunteitaan vähän taka-alalle, koska on kannatellut muita, hän sanoo, että huoli omista ja sisaren lapsista ja myös oman äidin pärjäämisestä on suuri.

Kaisa kertoo tyttärensä kuvanneen tilannetta hyvin: on kuin niskan takana olisi koko ajan musta mörkö, joka voi napata kiinni hetkellä millä hyvänsä. Sitä yritetään nyt eri keinoin karkottaa. ”Paras keino on muiden ihmisten tapaaminen, halaaminen, hyviin asioihin tarttuminen. Sitä mörkö kavahtaa”, Kaisa sanoo.

Tytär menehtyi tulipalossa

Yrittäjä Yrjö Timonen menetti tyttärensä Hannan melkein samaan aikaan. Hanna oli korutaiteilija ja joogaopettaja, joka oli kihlattunsa kanssa Yhdysvalloissa Kaliforniassa luovan yhteisön illanvietossa, varastohalliin tehdyssä tilassa.

Paikassa syttyi räjähdysmäinen tulipalo ja Hanna menehtyi palossa, jossa kaiken kaikkiaan kuoli 36 ihmistä.

Yrjö sanoo, että jonkun aikaa eläteltiin vielä toivoa, että Hanna olisi päässyt pois rakennuksesta, mutta aika nopeasti varmistui, että Hanna oli menehtyneiden joukossa.

Perusturvallisuus katosi

Kaisa ja Yrjö pohtivat sitä, miten sattumanvaraista elämä oikein on ja kuinka me helposti uskottelemme itsellemme, että elämässä asiat vain etenevät suunnitellulla tavalla.

Kaisa sanoo, että sattuma vei häneltä perusturvallisuuden. Hän on lähtenyt karkuun, kun on tavallisella iltalenkkireitillä nähnyt ihmisen, jolla näyttää olevan aseen näköinen esine mukanaan.

Tekijöitä ei vieläkään vastuuseen

Ohjelman kolmas vieras on Eve Jaakkola, joka kertoo pojastaan Jyristä. Jyri oli kansalaisaktivisti, joka seitsemän vuotta sitten matkusti Meksikoon tutustumaan ruohonjuuritason liikkeiden toimintaan.

Eve kertoo pelänneensä poikansa puolesta, mutta Jyri tiesi riskit ja halusi lähteä. Äidin pahimmat pelot kävivät kuitenkin toteen, sillä Jyri sai surmansa väijytyksessä matkalla paikalliseen kylään.

Eve sanoo, että pojan kuoleman jälkeinen aika on ollut sumua, on asioita, jota ei oikein vieläkään uskalla avata. Iso asia on olut se, että on yritetty saada tiedossa olevat tekijät vastuuseen teoistaan ja kärsimään rangaistusta. Vielä niin ei ole käynyt.

Alkukantaista vihaa

Kaisa sanoo, että ei olisi ikinä uskonut, että pystyy tuntemaan niin alkukantaista vihaa kun on nyt tuntenut. Vaikea edes tietää, mitä vihaa: tekijää, sattumaa, kohtaloa. Myös lasten suru on ollut raastavaa.

Yrjö sanoo, että lakkasi kysymystä miksi-kysymyksiä, tuntui, että ne eivät johda mihinkään. Tulipalo ei ollut kenenkään syy erityisesti, vaan onnettomuus.

Kaikille kolmelle on kuitenkin ollut tärkeätä saada tarkasti selville, mitä oikein tapahtui. Jonkinlainen rauha on tullut siitä, että kuolema tuli nopeasti, ei tarvinnut kärsiä.

Yrjö on tuonut julkisuuteen myös vihan toisen puolen eli käsittämättömän vihapuheen ryöpyn, jotka edesmennyt tytär ja koko perhe ovat saaneet osakseen.

Hanna oli mukana monenlaisessa rasisminvastaisessa työssä ja se on saanut toiset iloitsemaan hänen kuolemastaan. Yrjö sanoo, että tuntuu, että Hanna on kuollut uudestaan ja uudestaan. Toisaalta ihmisten myötätunto on ollut valtavaa ja siitä on saanut paljon voimaa.

Muistamisen tärkeys

Kaikki kolme puhuvat siitä, miten tärkeätä kaiken surun ja myllerryksen keskellä on kuitenkin muistaa se, millaisia ihmisiä Katri, Hanna ja Jyri olivat.

Kaikille heille oli tärkeätä puhua ja tehdä hyvää ja huolehtia läheisistä – ja joskus ottaa koko maailman murheet harteilleen.

Siksi Kaisa on ollut perustamassa Imatralle Valon Vuoksi -yhdistystä, jonka kautta halutaan muistaa kolmea valoisaa naista ja puhua mielenterveysasioista.

Yrjö kertoo, että Hannan ystävät ovat perustaneet rahaston, jonka kautta tuetaan maahanmuuttajatyttöjen harrastuksia. Eve puolestaan iloitsee siitä, että Jyrin ystävät jatkavat työtä.

Kaikki puhuvat muistamisen tärkeydestä ja vaikka Kaisan mukaan moni muisto ja valokuva on vielä liian kipeä, kohti valoa mennään.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä Afrikan taloudesta

    Afrikan tähdet

    Afrikassa on 54 valtiota ja yli miljardi ihmistä. Väestön ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Millainen on Afrikan taloudellinen potentiaali ja millaisia liiketoimintamahdollisuuksia se tarjoaa suomalaisille yrityksille? Vieraina Afrikka-politiikan johtava asiantuntija Martti Eirola ulkoministeriöstä sekä tietokirjailija Esa Salminen.

  • Keskustele luottamuksesta

    Mitä tarkoittaa luottamus työpaikalla?

    Mitä on luottamus työpaikalla? Miten esimies on vastuussa luottamuksellisen ilmapiirin luomisessa? Entä työntekijät? Miten epäluottamusta pitäisi lähteä korjaamaan?

  • Koululintsarista tuli kirjailija

    Eve Hietamiehen tarina kertoo sinnikyydestä

    Koululintsarista tuli kirjailija Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien.

  • 13 kertaa Matti Nykänen

    Miten urheilijat ja urheilun tuntijat näkevät Matti Nykäsen.

    Matti Nykänen oli yksi monista Ylen Urheilu-Suomen haastateltavista kaksi vuotta sitten. Helmikuun 15. päivänä 2017 tehdyssä haastattelussa Nykänen puhui avoimesti ja hyväntuulisesti urastaan ja repaleisesta elämästään. "Kyllä on ollut ihan kaaosta. Juttuja on tehty kynällä ja värittämällä aika perkeleesti, mutta ei se mulla helppoa ole ollut.

  • Keskustele täällä nuorten taloustaidoista!

    Nuorten taloustaidot kuntoon

    Opettajat ovat huolissaan nuorten huonoista taloustaidoista, kertoo Taloudellisen tiedotustoimiston raportti. Miksi taidot ovat huonot ja miten asiaa voisi korjata? Juho-Pekka Rantalan vieraina TAT:n raportin kirjoittanut asiantuntija Eija Seppänen ja Suomen Opiskelija-allianssi OSKU:n puheenjohtaja Emmi Pentikäinen, joka on itsekin kantapään kautta oppinut taloudenpidon aakkoset.

  • Keskustele täällä hyvinvointivaltiosta!

    Pitäisikö hyvinvointivaltioaate päivittää?

    Hyvinvointivaltio passivoi ihmisiä, luo kannustinloukkuja ja lisää ihmisten piittaamattomuutta. Se on tehnyt toisten kustannuksella elämisestä yhteiskuntamoraalisen kansantaudin. Tätä mieltä on kulttuurin tutkija, sosiologian dosentti Jari Ehrnrooth.

  • Jukka Petäjän elämän eurooppalais-amerikkalaiset tuulet

    Jukka Petäjän elämän eurooppalais-amerikkalaiset tuulet

    Jukka Petäjä, Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen tuottaja ja kirjallisuuskriitikko, on kirjoittanut maamme ykköspäivälehteen vuodesta 1988. Ennen tuottajuuttaan hän toimi 10 vuotta lehden kulttuuritoimituksen päällikkönä. Kokenut journalisti vainuaa herkästi maailman intellektuellien viimeisimmät liikkeet. Henkilökohtaamisten kautta hän tarjoilee ne taitavasti lukijoiden nautittaviksi. Kriitikko Petäjä kirjoittaa aina terävän, silti humaanin näkemyksen sekä eurooppalaisen – erityisesti italialaisen – että amerikkalaisen kirjallisuuden uutuuksiin. Huolellisesti ja laajasti taustoitettuna, sillä se on luotettavan kriitikon tunnusmerkki. Kaiken pohjana on valtava tutkimustyö. Muukin kuin kirjallisuus puhuttelee Jukka Petäjää. Taiteissa aistii parhaiten ajan askelluksen ja hengen.

  • Keskustele täällä asuntokaupasta!

    Asuntomarkkinoiden näkymät

    Millainen asuntokauppavuosi tulee vuosi 2019 olemaan? Onko kaupankäynti hidastumassa? Onko asunto yhä hyvä sijoitus? Juho-Pekka Rantalan vieraina ovat Maria-Elena Cowell Kiinteistövälitysalan keskusliitosta, kehitysjohtaja Pekka Ronkainen kiinteistövalitysyhtiö ReMax Suomesta ja pankinjohtaja Sami Vallinkoski asuntorahoittamiseen erikoistuneesta Hypo-pankista.