Hyppää pääsisältöön

Eeva Kilven Animalia on ollut ajankohtainen 30 vuotta

Kun juhlitaan satavuotiasta Suomea ja suomalaista kirjallisuutta, ei joukosta pidä unohtaa eläimiä ja niiden tarinoita historian kulussa. Pilkun jälkeen katsoo eläintä ja eläinten oikeuksia. Keskustelemassa ovat kirjailijat Laura Gustafsson ja Tiina Raevaara, sekä esseisti, lihateollisuutta keskitysleirien kauhuihin verrannut Antti Nylén.

Eeva Kilven Animalia hätkähdyttää ajankohtaisuudellaan. Se oli jo ilmestymisvuonnaan 1987 merkittävä puheenvuoro eläinkokeita ja turkistarhasuta vastaan, ja siitä myös tämän hetken suurin eläinoikeusjärjestö nappasi nimensä.

Eläinten oikeudet -jaksossa käsiteltävät kirjat:

Ilmari Kianto, Ryysyrannan Jooseppi 1924
Eeva Kilpi, Animalia 1987
Jussi Valtonen, He eivät tiedä, mitä tekevät 2014

Eläinoikeuskysymyksissä on helppo vedota niin idealismiin kuin toisaalta kyynisyyteenkin. Keskitietä ei meinaa löytyä, vaikka keskustelun kirjailijat ovatkin kovin samoilla linjoilla: Tiina Raevaara tunnustaa syövänsä lihaa, mutta kammoavansa tehotuotantoa. Muut eivät voisi kuvitella syövänsä eläimiä.

Ilmari Kiannon klassikossa Ryysyrannan Jooseppi (1924) kotieläimet ovat perheenjäseniä. Laura Gustafsson kyseenalaistaa entisajan ihmisen suhteen eläimeen Joosepin tarinan kautta; oliko oikeasti emännän suhde lehmään niin rakastava ja kunnioittava vai oliko kysymys vain yksisuuntaisesta hyötymisestä?

– Kurjimman köyhälistön alapuolella ovat vielä nämä ei-ihmiset, huomauttaa Nylén.

Kirjallisuudessa kysymys eläimen ja ihmisen suhteesta on sekä käytännöllinen että hyvin filosofinen: miten ihminen lopulta eroaa eläimestä ja pelastaako sirkkojen syönti meidät moraalisesta painolastista?

– Hyönteiset ovat tarpeeksi erilaisia kuin me itse, ja siksi ajattelemme, että liharavinnon korvaaminen niillä ratkaisee meidän moraaliset ongelmamme, väittää Antti Nylén, ja sanoo samastuvansa kaikista eläinlajeista juuri sikaan, joka muistuttaa hänen mielestään merkittävästi ihmistä.

Tiina Raevaara puolestaan toivoisi olevansa lintu, jos saisi valita eläimen muodon itselleen.

Kaikki keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että on oikeastaan mahdotonta vetää rajaa ihmisen ja eläimen välille, koska eläimet ovat keskenään niin erilaisia. Mistä siis juontuu oikeutus sille, että käytämme joitakin eläinlajeja ravinnoksemme ja toisia emme voisi edes kuvitella syövämme?

Eläinten oikeudet -jaksossa mainitaan nämä kirjat:

Enid Blyton: Viisikko-sarja, 1942–63
George Orwell: Eläinten vallankumous, 1945
C.S. Lewis: Narnia-sarja, 1950–56
Roald Dahl: Rakkaani, kyyhkyläiseni, 1953
Richard Adams: Ruohometsän kansa, 1972
Yann Martell: Piin elämä, 2002
Antti Nylén: Vihan ja katkeruuden esseet, 2007
Tiina Raevaara: Eräänä päivänä tyhjä taivas, 2008
Antti Nylén: Halun ja epäluulon esseet, 2010
Laura Gustafsson: Huorasatu, 2011
Tiina Raevaara: Koiraksi ihmiselle, 2011
Laura Gustafsson: Anomalia, 2013
Tiina Raevaara: Korppinaiset, 2016
Laura Gustafsson: Korpisoturi, 2016
Antti Nylén: Kauhun ja ulkopuolisuuden esseet, 2016
Yuval Noah Harari: Sapiens, ihmisen lyhyt historia, 2016
Johanna Sinisalon novellit
Ernest Thompson Setonin eläintarinat
Annette Tison ja Talus Taylor: Barbapapa-sarja
Muumit

Mikä kirja kuvaa ihmisen ja eläinten suhdetta hyvin? Kerro meille!

Kommentit
  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta

    Mikä on ihmisen ja maailman suhde

    Vastaus Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttavaan liikehdintään ei voi olla teknokratia tai hiljaisuus, vaan radikaali mielikuvitus. Ympäristökriisi, automatisaatio ja tekoälyn kehittyminen haastavat tulevaisuudessa yhä suuremmalla voimalla käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, kirjailija Elina Hirvonen kirjoittaa kolumnissaan.

  • Olisiko maailmanloppu mahdollista välttää scifin avulla?

    Pilkun jälkeen -ohjelman päätösjaksossa katsotaan kauas.

    Pilkun jälkeen katsoo päätösjaksossaan kauas. Scifi ja fantasia käyvät realistisen suomalaisen romaanikirjallisuuden kimppuun ja luovat uusia tulevaisuudenkuvia. Keskustelemassa ovat rap-artisti ja runoilija Paperi T eli Henri Pulkkinen, kirjailija-dokumentaristi Elina Hirvonen ja kirjailija Anu Kaaja.

  • Ajavatko pienoisromaanit tiiliskivien ohi? Haastattelussa Anu Kaaja

    Kirjailijoita kunnioitetaan enemmän kuin käsikirjoittajia

    Kirjailija-käsikirjoittaja Anu Kaaja arvelee kirjallisuuden kentän monipuolistuvan jatkossa. Kaunokirjallisuuden ensisijaisena haasteena hän näkee muutoksen ihmisten ajankäytössä. Teksti: Emmi Ketonen Anu Kaajan helmikuussa ilmestynyt ensimmäinen romaani Leda sijoittuu 1700-luvun Ranskaan.

Kirjojen Suomi