Hyppää pääsisältöön

Laura Gustafsson ja strategia eläinoikeuksien parantamiseksi

Kirjailija Laura Gustafsson
Kirjailija Laura Gustafsson Kirjailija Laura Gustafsson Kuva: Yle / Henrietta Hassinen Laura Gustafsson

Pienenä kirjailija Laura Gustafssonia ei juuri kiinnostanut lukeminen. Siitä huolimatta hän on julkaissut kolme kiitettyä romaania, näytelmiä sekä yhden kuunnelman. Monenlaiset sattumukset ovat vaikuttaneet siihen, että tähän hetkeen on tultu.

Teksti: Laura Setälä

Laura Gustafsson innostuu, kun hän pääsee puhumaan kirjoista. Niillä on hänelle tärkeä merkitys. Paitsi, että ne ovat Gustafssonin työtä, hän rentoutuu lukemalla.

– Ihanaa, että on taas sellainen elämänvaihe, että ehtii lukea, Gustafsson huokaa tyytyväisenä.

Lukemisen ainoa tarkoitus ei ole rentoutua. Muiden kirjoista on ehdottomasti hyötyä myös omassa kirjoittamisessa.

– Niistä voi varastaa kaiken.

Tai jos ei aivan kaikkea, niin jotain. Kirjailijan pää on Gustafssonista ikään kuin blenderi, joka sekoittaa päähän laitetut asiat ja tuottaa niistä sitten tekstiä. Siksi on tärkeää, että päähän ”tunkee kaikenlaista”. Havainnot maailmasta ovat yksi asia, kirjoista saatavat toinen.

Gustafssonin viimeisin romaaninsa Korpisoturi oli ehdolla Tulenkantaja -palkinnon saajaksi ja esikoisteos Huorasatu kisasi Finlandia -palkinnosta.

Vuosia kestänyt hautomisprojekti

Gustafsson opiskeli Teatterikorkeakoulun dramaturgi-linjalla, ja kandityönään hän kirjoitti Huorasatu-nimisen teatteriesityksen.

– Siitä jäi kuitenkin pois niin paljon materiaalia, että jäi houkutus kirjoittaa siitä myöhemmin romaani.

Maisterityönä taas syntyi Anomalia-näytelmä, joka seurasi isosiskonsa jalanjälkiä romaaniksi. Kolmas romaani Korpisoturi ei pohjaudu näytelmään. Sen perustana on ”pelkkä vuosia kestänyt hautomisprojekti”. Helppoa aikaa hautominen ei kuitenkaan ollut.

– Anomalian jälkeen oli sellainen huono luova vaihe käynnissä, Gustafsson muistelee.

Siihen vaikutti moni asia. Anomalian saama lattea vastaanotto harmitti, ja lapsen syntymä muutti elämän. Gustafsson yritti kirjoittaa erästä käsikirjoitusta puoli vuotta, mutta lopulta se jäi kesken. Gustafsson ei kuitenkaan epäillyt omaa kirjoituskykyään edes silloin.

Keskenjääneen teoksen tilalle tuli ajatus Korpisoturista ja sen päähenkilöstä Ahmasta. Uusi käsikirjoitus valmistui vain vuodessa.

– Oli ihanaa, kun viimein sai inspiraation.

Taktikointia eläinten hyväksi

Eläimet ja niiden oikeudet ovat Gustafssonille tärkeitä. Oikeastaan ne ovat yksi syy siihen, miksi Gustafsson haluaa kirjoittaa. Siitä kirjailija pitää kuitenkin kiinni, ettei tule kirjoitettua sanoma edellä.

– Ei ole tarkoitus tuputtaa kenellekään mitään. Se on strategisesti huono juttu. Se herättää vastareaktion ja kasvattaa riskiä, että tulee kirjoitettua jotain, mikä ei ole mielenkiintoista.

Aihe kuitenkin näkyy joka teoksessa. Gustafsson pyrkii löytämään tapoja sanoa asioita kiertoteitse. Esimerkiksi Korpisoturissa Sian hahmo on tällainen epäsuora kannanotto, ja moni lukija on sanonut sen olevan heidän lempihahmonsa. Samaistuttavuuden avulla Gustafsson toivoo, että eläimiäkin alettaisiin ymmärtää.

– Että tällaista taktikointia, Gustafsson naurahtaa.

Vaikeita kysymyksiä

Sanoman sijaan Gustafsson lähtee kirjoittamaan aina jonkun tutkimuskysymyksen perusteella. Muut aiheet tulevat kirjoitusprosessin aikana. Huorasatua kirjoittaessaan Gustafsson halusi selvittää, mitä mieltä hän oli prostituutiosta.

– Vaikka eihän se siinä selvinnyt. Tulipa kuitenkin pohdittua asiaa.

Anomaliassa kyseessä oli puhtaasti pahan tutkiminen, Korpisoturia kirjoittaessaan Gustafsson taas pohti, miten itse selviäsi sellaisista poikkeusoloista, joihin Ahma kirjassa joutuu.

– En tiedä, selviäisinkö. En ainakaan kovin hyvin. Mutta kyllä minulla ainakin olisi voimakas tahto ja pyrkimys, Gustafsson sanoo.

Kirjoittaja opiskelee luovaa kirjoittamista Turun yliopistossa.

  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta

    Mikä on ihmisen ja maailman suhde

    Vastaus Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttavaan liikehdintään ei voi olla teknokratia tai hiljaisuus, vaan radikaali mielikuvitus. Ympäristökriisi, automatisaatio ja tekoälyn kehittyminen haastavat tulevaisuudessa yhä suuremmalla voimalla käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, kirjailija Elina Hirvonen kirjoittaa kolumnissaan.

  • Olisiko maailmanloppu mahdollista välttää scifin avulla?

    Pilkun jälkeen -ohjelman päätösjaksossa katsotaan kauas.

    Pilkun jälkeen katsoo päätösjaksossaan kauas. Scifi ja fantasia käyvät realistisen suomalaisen romaanikirjallisuuden kimppuun ja luovat uusia tulevaisuudenkuvia. Keskustelemassa ovat rap-artisti ja runoilija Paperi T eli Henri Pulkkinen, kirjailija-dokumentaristi Elina Hirvonen ja kirjailija Anu Kaaja.

  • Ajavatko pienoisromaanit tiiliskivien ohi? Haastattelussa Anu Kaaja

    Kirjailijoita kunnioitetaan enemmän kuin käsikirjoittajia

    Kirjailija-käsikirjoittaja Anu Kaaja arvelee kirjallisuuden kentän monipuolistuvan jatkossa. Kaunokirjallisuuden ensisijaisena haasteena hän näkee muutoksen ihmisten ajankäytössä. Teksti: Emmi Ketonen Anu Kaajan helmikuussa ilmestynyt ensimmäinen romaani Leda sijoittuu 1700-luvun Ranskaan.

Kirjojen Suomi