Hyppää pääsisältöön

"Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen
Pirkka-Pekka Petelius takanaan Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen Kuva: Kalevi Rytkölä Velipuolikuu,Pirkka-Pekka Petelius & Pedro Hietanen,Kari Heiskanen,Eeva Litmanen,Esko Hukkanen,robin relander

Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin. Ja tietenkin joka jaksossa kuultu Muistan sua Elaine.

Sarjaa tehtiin yhteensä 14 jakson ja yhden erikoisjakson verran vuosina 1983–1984. Nyt ne kaikki ovat nähtävissä Yle Areenassa huhtikuuhun 2018 asti.

Nopeus ja vaihteleva rytmi tuulettivat hitaaseen kerrontaan tottuneita katsojia. Ohjaaja Kari Kyrönseppä on kuvaillut sarjan olleen sekuntien tarkkuudella mietittyä tunteiden dramaturgiaa.

Sarjan päätähti näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius bongattiin sarjaan, kun ohjaaja Kari Kyrönseppä näki tämän sivuroolissa Ryhmäteatterin kesäteatterinäytelmässä. Peteliuksen lahjat oli huomattu jo aikaisemminkin ja esityksen nähtyään Kyrönseppä kertoi vakuuttuneensa tämän roolinrakentamisen taidosta ja oivalluskyvystä niin, että ehdotti pestiä viihdesarjan päähenkilönä. Yhteisen ideoinnin kautta syntyi suunnitelma sketsisarjasta. Mukaan käsikirjoittamaan rekrytoitiin myös rocktoimittaja Heimo Holopainen.

Velipuolikuu sarjan näyttelijöitä lavasteissa. Edessä Eeva Litmanen ja Pirjo Bergström, takana Esko Hukkanen, Robin Relander, Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius.
Sarjan näyttelijöitä lavasteissa, edessä Eeva Litmanen ja Pirjo Bergström, takana Esko Hukkanen, Robin Relander, Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius Velipuolikuu sarjan näyttelijöitä lavasteissa. Edessä Eeva Litmanen ja Pirjo Bergström, takana Esko Hukkanen, Robin Relander, Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius. Kuva: Kalevi Rytkölä Velipuolikuu
Robin Relander, Eeva Litmanen , Pirkka-Pekka Petelius , Seija Kareinen , Kari Heiskanen
Robin Relander, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Seija Kareinen, Kari Heiskanen Robin Relander, Eeva Litmanen , Pirkka-Pekka Petelius , Seija Kareinen , Kari Heiskanen Kuva: Kalevi Rytkölä Eeva Litmanen,Pirkka-Pekka Petelius,Seija Kareinen,Kari Heiskanen,robin relander

Näyttelijäkaarti täydentyi Peteliuksen näyttelijätoverilla Kari Heiskasella ja yhdessä heistä tuli sarjan moottorina toimiva pääkaksikko. Kolmantena aisaparina oli vanhempi näyttelijäkonkari Esko Hukkanen. Naisnäyttelijää etsittiin pitkään, kunnes Eeva Litmanen löytyi. Pienemmissä rooleissa nähtiin Seija Kareinen, Robin Relander, Pirjo Bergström ja Niko Saarela. Sarjan musiikista vastasi Pedro Hietanen.

Yleisö vihastui kunnes ihastui

Sarjan ensimmäinen jakso nähtiin syyskuussa 1983. Alku ei ollut lupaava, kriitikot ja yleisö haukkuivat sarjaa ja pitivät sitä mauttomana. Saivatpa tekijät jopa tappouhkauksia vihastuneilta katsojilta.

Mutta kuudennen jakson jälkeen tapahtui käänne. Jukka Annalan kirjassa Toopelivisio, kerrotaan, kuinka katsojien ja kriitikoiden suhtautuminen yhtäkkiä muuttui. Petelius kertoo pitäneensä sitä työvoittona, oman linjan pitäminen lopulta kannatti.

– Jaksojen rakenne rupesi varmaan toimimaan. Ihmiset löysivät paitsi itse ohjelman myös ohjelman sisältä ne tietyt rakenteet, joita odottaa.

Seitsemännessä jaksossa nähtiin muun muassa sketsit Mietaa ja tietokone ja Toni rasvamestarina.

Raaka hanu asetellaan sikiöasentoon ja voidellaan runsaalla voisulalla.

Yksi sarjan ikimuistoisimpia sketsejä on Pääsiäishanukas. Se on Pirkka-Pekka Peteliuksen mukaan hänen uransa "näkyvin, selkein ja hienoin teos, koska saan siitä aina palautetta". Ruokalajin nimitys tulee sanasta "hanu", jolla Petelius ja Heiskanen tapasivat nimittää toisiaan Ryhmäteatterin aikoina.

Hyvä ämpäri!

Perhesketsien klassikko on Pontsan perheen ämpärikeskustelu, jossa isä ja poika saavat uunoilullaan vältyttyä ikävältä kotityöltä.

Jos minne lie, polkuni vie...

Sketsien lisäksi myös sarjassa kuullut laulut ovat jääneet elämään. Pelastusarmeijan musisointi oli jo vanhastaan suosittu parodiakohde, mutta Velipuolikuu nostatti "Pikkurumpu"-nimisen kappaleen koko kansan korvamadoksi.

Sarjan loppulaulu teki suomalaisyleisöön lähtemättömän vaikutuksen ja Peteliuksen ura myös laulajana lähti nousukiitoon. Jakso toisensa perästä katsojat jaksoivat odottaa, miten Petelius kulloinkin kappaleen esittää.

Nuoret ottivat sarjan omakseen

Sarjan katsojakunnan ikähaitari oli suuri. Uskollisimpia faneja olivat yllättäen 9–14 -vuotiaat pojat.

Vuonna 2006 tehdyssä haastattelussa Kyrönseppä arvelee menestyksen salaisuudeksi järjettömien ja käsitettävien asioiden yhdistämisen ja jatkuvan kyseenalaistamisen. Petelius puolestaan ylistää kollegansa Kari Heiskasen nerokkuutta ja yhteistyön ihanuutta. "Se mieshän on hullu", toteaa Petelius kaikella lämmöllä.

Esko Hukkanen, Eeva Litmanen, Niko Saarela, Pirjo Bergström ja Robin Relander. Takana Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius.
Esko Hukkanen, Eeva Litmanen, Niko Saarela, Pirjo Bergström ja Robin Relander. Takana Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius Esko Hukkanen, Eeva Litmanen, Niko Saarela, Pirjo Bergström ja Robin Relander. Takana Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius. Kuva: Kalevi Rytkölä Velipuolikuu

Katso Velipuolikuun kaikki jaksot Yle Areenasta.

Artikkelin lähteenä on käytetty radio- ja tv-ohjelmien lisäksi Jukka Annalan kirjaa Toopelivisio (Teos, 2006).

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa