Hyppää pääsisältöön

"Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen
Pirkka-Pekka Petelius takanaan Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen Kuva: Kalevi Rytkölä Velipuolikuu,Pirkka-Pekka Petelius & Pedro Hietanen,Kari Heiskanen,Eeva Litmanen,Esko Hukkanen,robin relander

Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin. Ja tietenkin joka jaksossa kuultu Muistan sua Elaine.

Sarjaa tehtiin yhteensä 14 jakson ja yhden erikoisjakson verran vuosina 1983–1984. Nyt ne kaikki ovat nähtävissä Yle Areenassa huhtikuuhun 2019 asti.

Nopeus ja vaihteleva rytmi tuulettivat hitaaseen kerrontaan tottuneita katsojia. Ohjaaja Kari Kyrönseppä on kuvaillut sarjan olleen sekuntien tarkkuudella mietittyä tunteiden dramaturgiaa.

Sarjan päätähti näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius bongattiin sarjaan, kun ohjaaja Kari Kyrönseppä näki tämän sivuroolissa Ryhmäteatterin kesäteatterinäytelmässä. Peteliuksen lahjat oli huomattu jo aikaisemminkin ja esityksen nähtyään Kyrönseppä kertoi vakuuttuneensa tämän roolinrakentamisen taidosta ja oivalluskyvystä niin, että ehdotti pestiä viihdesarjan päähenkilönä. Yhteisen ideoinnin kautta syntyi suunnitelma sketsisarjasta. Mukaan käsikirjoittamaan rekrytoitiin myös rocktoimittaja Heimo Holopainen.

Velipuolikuu sarjan näyttelijöitä lavasteissa. Edessä Eeva Litmanen ja Pirjo Bergström, takana Esko Hukkanen, Robin Relander, Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius.
Sarjan näyttelijöitä lavasteissa, edessä Eeva Litmanen ja Pirjo Bergström, takana Esko Hukkanen, Robin Relander, Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius Velipuolikuu sarjan näyttelijöitä lavasteissa. Edessä Eeva Litmanen ja Pirjo Bergström, takana Esko Hukkanen, Robin Relander, Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius. Kuva: Kalevi Rytkölä Velipuolikuu
Robin Relander, Eeva Litmanen , Pirkka-Pekka Petelius , Seija Kareinen , Kari Heiskanen
Robin Relander, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Seija Kareinen, Kari Heiskanen Robin Relander, Eeva Litmanen , Pirkka-Pekka Petelius , Seija Kareinen , Kari Heiskanen Kuva: Kalevi Rytkölä Eeva Litmanen,Pirkka-Pekka Petelius,Seija Kareinen,Kari Heiskanen,robin relander

Näyttelijäkaarti täydentyi Peteliuksen näyttelijätoverilla Kari Heiskasella ja yhdessä heistä tuli sarjan moottorina toimiva pääkaksikko. Kolmantena aisaparina oli vanhempi näyttelijäkonkari Esko Hukkanen. Naisnäyttelijää etsittiin pitkään, kunnes Eeva Litmanen löytyi. Pienemmissä rooleissa nähtiin Seija Kareinen, Robin Relander, Pirjo Bergström ja Niko Saarela. Sarjan musiikista vastasi Pedro Hietanen.

Yleisö vihastui kunnes ihastui

Sarjan ensimmäinen jakso nähtiin syyskuussa 1983. Alku ei ollut lupaava, kriitikot ja yleisö haukkuivat sarjaa ja pitivät sitä mauttomana. Saivatpa tekijät jopa tappouhkauksia vihastuneilta katsojilta.

Mutta kuudennen jakson jälkeen tapahtui käänne. Jukka Annalan kirjassa Toopelivisio, kerrotaan, kuinka katsojien ja kriitikoiden suhtautuminen yhtäkkiä muuttui. Petelius kertoo pitäneensä sitä työvoittona, oman linjan pitäminen lopulta kannatti.

– Jaksojen rakenne rupesi varmaan toimimaan. Ihmiset löysivät paitsi itse ohjelman myös ohjelman sisältä ne tietyt rakenteet, joita odottaa.

Seitsemännessä jaksossa nähtiin muun muassa sketsit Mietaa ja tietokone ja Toni rasvamestarina.

Raaka hanu asetellaan sikiöasentoon ja voidellaan runsaalla voisulalla.

Yksi sarjan ikimuistoisimpia sketsejä on Pääsiäishanukas. Se on Pirkka-Pekka Peteliuksen mukaan hänen uransa "näkyvin, selkein ja hienoin teos, koska saan siitä aina palautetta". Ruokalajin nimitys tulee sanasta "hanu", jolla Petelius ja Heiskanen tapasivat nimittää toisiaan Ryhmäteatterin aikoina.

Hyvä ämpäri!

Perhesketsien klassikko on Pontsan perheen ämpärikeskustelu, jossa isä ja poika saavat uunoilullaan vältyttyä ikävältä kotityöltä.

Jos minne lie, polkuni vie...

Sketsien lisäksi myös sarjassa kuullut laulut ovat jääneet elämään. Pelastusarmeijan musisointi oli jo vanhastaan suosittu parodiakohde, mutta Velipuolikuu nostatti "Pikkurumpu"-nimisen kappaleen koko kansan korvamadoksi.

Sarjan loppulaulu teki suomalaisyleisöön lähtemättömän vaikutuksen ja Peteliuksen ura myös laulajana lähti nousukiitoon. Jakso toisensa perästä katsojat jaksoivat odottaa, miten Petelius kulloinkin kappaleen esittää.

Nuoret ottivat sarjan omakseen

Sarjan katsojakunnan ikähaitari oli suuri. Uskollisimpia faneja olivat yllättäen 9–14 -vuotiaat pojat.

Vuonna 2006 tehdyssä haastattelussa Kyrönseppä arvelee menestyksen salaisuudeksi järjettömien ja käsitettävien asioiden yhdistämisen ja jatkuvan kyseenalaistamisen. Petelius puolestaan ylistää kollegansa Kari Heiskasen nerokkuutta ja yhteistyön ihanuutta. "Se mieshän on hullu", toteaa Petelius kaikella lämmöllä.

Esko Hukkanen, Eeva Litmanen, Niko Saarela, Pirjo Bergström ja Robin Relander. Takana Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius.
Esko Hukkanen, Eeva Litmanen, Niko Saarela, Pirjo Bergström ja Robin Relander. Takana Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius Esko Hukkanen, Eeva Litmanen, Niko Saarela, Pirjo Bergström ja Robin Relander. Takana Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius. Kuva: Kalevi Rytkölä Velipuolikuu

Katso Velipuolikuun kaikki jaksot Yle Areenasta.

Artikkelin lähteenä on käytetty radio- ja tv-ohjelmien lisäksi Jukka Annalan kirjaa Toopelivisio (Teos, 2006).

Kommentit
  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kirjakuunnelmia kesän korvalle

    Klassikkoteoksia kuunnelmasovituksina.

    Kun aurinko porottaa niin, ettei kirjan sivuista selvää saa, voi hyvän kirjan parissa rentoutua myös kuuntelemalla sitä.

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.

  • Osaako videonoutaja laulaa? Kuuntele Ransun ja Inga Sulinin harvinainen duetto

    Ransu Karvakuono ja Inga Sulin: Play a Simple Melody

    Kun Ylen TV2:n väki kokoontui 1990 juhlistamaan kanavan 25-vuotista taivalta, kuultiin tavanomaisten viihdenumeroiden ohella harvinainen duetto. Lastenohjelmien keulakuva Ransu Karvakuono yhdisti voimansa laulaja Inga Sulinin kanssa ja parivaljakko tulkitsi klassikkokappaleen Play a Simple Melody.