Hyppää pääsisältöön

"Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen
Pirkka-Pekka Petelius takanaan Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen Kuva: Kalevi Rytkölä Velipuolikuu,Pirkka-Pekka Petelius & Pedro Hietanen,Kari Heiskanen,Eeva Litmanen,Esko Hukkanen,robin relander

Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin. Ja tietenkin joka jaksossa kuultu Muistan sua Elaine.

Sarjaa tehtiin yhteensä 14 jakson ja yhden erikoisjakson verran vuosina 1983–1984. Nyt ne kaikki ovat nähtävissä Yle Areenassa huhtikuuhun 2018 asti.

Nopeus ja vaihteleva rytmi tuulettivat hitaaseen kerrontaan tottuneita katsojia. Ohjaaja Kari Kyrönseppä on kuvaillut sarjan olleen sekuntien tarkkuudella mietittyä tunteiden dramaturgiaa.

Sarjan päätähti näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius bongattiin sarjaan, kun ohjaaja Kari Kyrönseppä näki tämän sivuroolissa Ryhmäteatterin kesäteatterinäytelmässä. Peteliuksen lahjat oli huomattu jo aikaisemminkin ja esityksen nähtyään Kyrönseppä kertoi vakuuttuneensa tämän roolinrakentamisen taidosta ja oivalluskyvystä niin, että ehdotti pestiä viihdesarjan päähenkilönä. Yhteisen ideoinnin kautta syntyi suunnitelma sketsisarjasta. Mukaan käsikirjoittamaan rekrytoitiin myös rocktoimittaja Heimo Holopainen.

Velipuolikuu sarjan näyttelijöitä lavasteissa. Edessä Eeva Litmanen ja Pirjo Bergström, takana Esko Hukkanen, Robin Relander, Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius.
Sarjan näyttelijöitä lavasteissa, edessä Eeva Litmanen ja Pirjo Bergström, takana Esko Hukkanen, Robin Relander, Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius Velipuolikuu sarjan näyttelijöitä lavasteissa. Edessä Eeva Litmanen ja Pirjo Bergström, takana Esko Hukkanen, Robin Relander, Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius. Kuva: Kalevi Rytkölä Velipuolikuu
Robin Relander, Eeva Litmanen , Pirkka-Pekka Petelius , Seija Kareinen , Kari Heiskanen
Robin Relander, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Seija Kareinen, Kari Heiskanen Robin Relander, Eeva Litmanen , Pirkka-Pekka Petelius , Seija Kareinen , Kari Heiskanen Kuva: Kalevi Rytkölä Eeva Litmanen,Pirkka-Pekka Petelius,Seija Kareinen,Kari Heiskanen,robin relander

Näyttelijäkaarti täydentyi Peteliuksen näyttelijätoverilla Kari Heiskasella ja yhdessä heistä tuli sarjan moottorina toimiva pääkaksikko. Kolmantena aisaparina oli vanhempi näyttelijäkonkari Esko Hukkanen. Naisnäyttelijää etsittiin pitkään, kunnes Eeva Litmanen löytyi. Pienemmissä rooleissa nähtiin Seija Kareinen, Robin Relander, Pirjo Bergström ja Niko Saarela. Sarjan musiikista vastasi Pedro Hietanen.

Yleisö vihastui kunnes ihastui

Sarjan ensimmäinen jakso nähtiin syyskuussa 1983. Alku ei ollut lupaava, kriitikot ja yleisö haukkuivat sarjaa ja pitivät sitä mauttomana. Saivatpa tekijät jopa tappouhkauksia vihastuneilta katsojilta.

Mutta kuudennen jakson jälkeen tapahtui käänne. Jukka Annalan kirjassa Toopelivisio, kerrotaan, kuinka katsojien ja kriitikoiden suhtautuminen yhtäkkiä muuttui. Petelius kertoo pitäneensä sitä työvoittona, oman linjan pitäminen lopulta kannatti.

– Jaksojen rakenne rupesi varmaan toimimaan. Ihmiset löysivät paitsi itse ohjelman myös ohjelman sisältä ne tietyt rakenteet, joita odottaa.

Seitsemännessä jaksossa nähtiin muun muassa sketsit Mietaa ja tietokone ja Toni rasvamestarina.

Raaka hanu asetellaan sikiöasentoon ja voidellaan runsaalla voisulalla.

Yksi sarjan ikimuistoisimpia sketsejä on Pääsiäishanukas. Se on Pirkka-Pekka Peteliuksen mukaan hänen uransa "näkyvin, selkein ja hienoin teos, koska saan siitä aina palautetta". Ruokalajin nimitys tulee sanasta "hanu", jolla Petelius ja Heiskanen tapasivat nimittää toisiaan Ryhmäteatterin aikoina.

Hyvä ämpäri!

Perhesketsien klassikko on Pontsan perheen ämpärikeskustelu, jossa isä ja poika saavat uunoilullaan vältyttyä ikävältä kotityöltä.

Jos minne lie, polkuni vie...

Sketsien lisäksi myös sarjassa kuullut laulut ovat jääneet elämään. Pelastusarmeijan musisointi oli jo vanhastaan suosittu parodiakohde, mutta Velipuolikuu nostatti "Pikkurumpu"-nimisen kappaleen koko kansan korvamadoksi.

Sarjan loppulaulu teki suomalaisyleisöön lähtemättömän vaikutuksen ja Peteliuksen ura myös laulajana lähti nousukiitoon. Jakso toisensa perästä katsojat jaksoivat odottaa, miten Petelius kulloinkin kappaleen esittää.

Nuoret ottivat sarjan omakseen

Sarjan katsojakunnan ikähaitari oli suuri. Uskollisimpia faneja olivat yllättäen 9–14 -vuotiaat pojat.

Vuonna 2006 tehdyssä haastattelussa Kyrönseppä arvelee menestyksen salaisuudeksi järjettömien ja käsitettävien asioiden yhdistämisen ja jatkuvan kyseenalaistamisen. Petelius puolestaan ylistää kollegansa Kari Heiskasen nerokkuutta ja yhteistyön ihanuutta. "Se mieshän on hullu", toteaa Petelius kaikella lämmöllä.

Esko Hukkanen, Eeva Litmanen, Niko Saarela, Pirjo Bergström ja Robin Relander. Takana Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius.
Esko Hukkanen, Eeva Litmanen, Niko Saarela, Pirjo Bergström ja Robin Relander. Takana Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius Esko Hukkanen, Eeva Litmanen, Niko Saarela, Pirjo Bergström ja Robin Relander. Takana Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius. Kuva: Kalevi Rytkölä Velipuolikuu

Katso Velipuolikuun kaikki jaksot Yle Areenasta.

Artikkelin lähteenä on käytetty radio- ja tv-ohjelmien lisäksi Jukka Annalan kirjaa Toopelivisio (Teos, 2006).

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.