Hyppää pääsisältöön

"Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen
Pirkka-Pekka Petelius takanaan Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen Kuva: Kalevi Rytkölä Velipuolikuu,Pirkka-Pekka Petelius & Pedro Hietanen,Kari Heiskanen,Eeva Litmanen,Esko Hukkanen,robin relander

Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin. Ja tietenkin joka jaksossa kuultu Muistan sua Elaine.

Sarjaa tehtiin yhteensä 14 jakson ja yhden erikoisjakson verran vuosina 1983–1984. Nyt ne kaikki ovat nähtävissä Yle Areenassa huhtikuuhun 2019 asti.

Nopeus ja vaihteleva rytmi tuulettivat hitaaseen kerrontaan tottuneita katsojia. Ohjaaja Kari Kyrönseppä on kuvaillut sarjan olleen sekuntien tarkkuudella mietittyä tunteiden dramaturgiaa.

Sarjan päätähti näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius bongattiin sarjaan, kun ohjaaja Kari Kyrönseppä näki tämän sivuroolissa Ryhmäteatterin kesäteatterinäytelmässä. Peteliuksen lahjat oli huomattu jo aikaisemminkin ja esityksen nähtyään Kyrönseppä kertoi vakuuttuneensa tämän roolinrakentamisen taidosta ja oivalluskyvystä niin, että ehdotti pestiä viihdesarjan päähenkilönä. Yhteisen ideoinnin kautta syntyi suunnitelma sketsisarjasta. Mukaan käsikirjoittamaan rekrytoitiin myös rocktoimittaja Heimo Holopainen.

Velipuolikuu sarjan näyttelijöitä lavasteissa. Edessä Eeva Litmanen ja Pirjo Bergström, takana Esko Hukkanen, Robin Relander, Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius.
Sarjan näyttelijöitä lavasteissa, edessä Eeva Litmanen ja Pirjo Bergström, takana Esko Hukkanen, Robin Relander, Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius Velipuolikuu sarjan näyttelijöitä lavasteissa. Edessä Eeva Litmanen ja Pirjo Bergström, takana Esko Hukkanen, Robin Relander, Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius. Kuva: Kalevi Rytkölä Velipuolikuu
Robin Relander, Eeva Litmanen , Pirkka-Pekka Petelius , Seija Kareinen , Kari Heiskanen
Robin Relander, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Seija Kareinen, Kari Heiskanen Robin Relander, Eeva Litmanen , Pirkka-Pekka Petelius , Seija Kareinen , Kari Heiskanen Kuva: Kalevi Rytkölä Eeva Litmanen,Pirkka-Pekka Petelius,Seija Kareinen,Kari Heiskanen,robin relander

Näyttelijäkaarti täydentyi Peteliuksen näyttelijätoverilla Kari Heiskasella ja yhdessä heistä tuli sarjan moottorina toimiva pääkaksikko. Kolmantena aisaparina oli vanhempi näyttelijäkonkari Esko Hukkanen. Naisnäyttelijää etsittiin pitkään, kunnes Eeva Litmanen löytyi. Pienemmissä rooleissa nähtiin Seija Kareinen, Robin Relander, Pirjo Bergström ja Niko Saarela. Sarjan musiikista vastasi Pedro Hietanen.

Yleisö vihastui kunnes ihastui

Sarjan ensimmäinen jakso nähtiin syyskuussa 1983. Alku ei ollut lupaava, kriitikot ja yleisö haukkuivat sarjaa ja pitivät sitä mauttomana. Saivatpa tekijät jopa tappouhkauksia vihastuneilta katsojilta.

Mutta kuudennen jakson jälkeen tapahtui käänne. Jukka Annalan kirjassa Toopelivisio, kerrotaan, kuinka katsojien ja kriitikoiden suhtautuminen yhtäkkiä muuttui. Petelius kertoo pitäneensä sitä työvoittona, oman linjan pitäminen lopulta kannatti.

– Jaksojen rakenne rupesi varmaan toimimaan. Ihmiset löysivät paitsi itse ohjelman myös ohjelman sisältä ne tietyt rakenteet, joita odottaa.

Seitsemännessä jaksossa nähtiin muun muassa sketsit Mietaa ja tietokone ja Toni rasvamestarina.

Raaka hanu asetellaan sikiöasentoon ja voidellaan runsaalla voisulalla.

Yksi sarjan ikimuistoisimpia sketsejä on Pääsiäishanukas. Se on Pirkka-Pekka Peteliuksen mukaan hänen uransa "näkyvin, selkein ja hienoin teos, koska saan siitä aina palautetta". Ruokalajin nimitys tulee sanasta "hanu", jolla Petelius ja Heiskanen tapasivat nimittää toisiaan Ryhmäteatterin aikoina.

Hyvä ämpäri!

Perhesketsien klassikko on Pontsan perheen ämpärikeskustelu, jossa isä ja poika saavat uunoilullaan vältyttyä ikävältä kotityöltä.

Jos minne lie, polkuni vie...

Sketsien lisäksi myös sarjassa kuullut laulut ovat jääneet elämään. Pelastusarmeijan musisointi oli jo vanhastaan suosittu parodiakohde, mutta Velipuolikuu nostatti "Pikkurumpu"-nimisen kappaleen koko kansan korvamadoksi.

Sarjan loppulaulu teki suomalaisyleisöön lähtemättömän vaikutuksen ja Peteliuksen ura myös laulajana lähti nousukiitoon. Jakso toisensa perästä katsojat jaksoivat odottaa, miten Petelius kulloinkin kappaleen esittää.

Nuoret ottivat sarjan omakseen

Sarjan katsojakunnan ikähaitari oli suuri. Uskollisimpia faneja olivat yllättäen 9–14 -vuotiaat pojat.

Vuonna 2006 tehdyssä haastattelussa Kyrönseppä arvelee menestyksen salaisuudeksi järjettömien ja käsitettävien asioiden yhdistämisen ja jatkuvan kyseenalaistamisen. Petelius puolestaan ylistää kollegansa Kari Heiskasen nerokkuutta ja yhteistyön ihanuutta. "Se mieshän on hullu", toteaa Petelius kaikella lämmöllä.

Esko Hukkanen, Eeva Litmanen, Niko Saarela, Pirjo Bergström ja Robin Relander. Takana Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius.
Esko Hukkanen, Eeva Litmanen, Niko Saarela, Pirjo Bergström ja Robin Relander. Takana Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius Esko Hukkanen, Eeva Litmanen, Niko Saarela, Pirjo Bergström ja Robin Relander. Takana Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius. Kuva: Kalevi Rytkölä Velipuolikuu

Katso Velipuolikuun kaikki jaksot Yle Areenasta.

Artikkelin lähteenä on käytetty radio- ja tv-ohjelmien lisäksi Jukka Annalan kirjaa Toopelivisio (Teos, 2006).

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto