Hyppää pääsisältöön

Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).
Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio hymyilevät (1987). Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987). Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle. Hymyhuulet

Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

Hymyhuulet jatkoi siitä, mihin Velipuolikuu ja Mutapainin ystävät olivat edenneet. Velipuolikuu oli ollut menestys, Mutapainin ystävissä yleisö ei enää ollut pysynyt mukana. Myös Hymyhuulet haluttiin tehdä omin ehdoin, mutta niin, että yleisökin sitä ymmärsi.

Aikakauden tv-viihteessä elettiin vaihetta, jolloin luotiin joukoittain uusia sketsihahmoja. Hahmojen viehätys perustui hokemiin. Tämä ei ollut uusi keksintö, mutta nyt niistä oli tullut ensin muotivillitys ja sitten pysyvä ilmiö. Suomalaisittain uutta oli myös se, että näyttelijät usein kirjoittivat kollektiivisesti itse omat sketsinsä.

Haluttiin tehdä selkeesti helpompi, kivempi mutta kuitenkin omintakeinen viihdeohjelma. Siinä ei enää pitänyt tehdä vallankumousta sisältöpuolella.
― Kari Kyrönseppä (2006)

Tekijätiimin keskiössä oli Kyrönsepän ohessa jälleen Pirkka-Pekka Petelius. Koska hänen "vanha" aisaparinsa Kari Heiskanen halusi irrottautua viihteestä, sai Petelius rinnalleen Aake Kallialan. Tämän erikoisvahvuuksia oli kyky heittäytyä mitä järjettömämpien hahmojen esittämiseen parityöskentelynä. Uusina kasvoina esiteltiin astetta nuoremman sukupolven näyttelijät Ville Virtanen ja Antti Raivio.

Käsikirjoittaja Seppo "Bisquit" Ahti muisteli myöhemmin hetkeä, jolloin koki tipahtaneensa ”alalta” pois. Se tapahtui silloin, kun Virtanen ja Raivio olivat esitelleet hänelle ideansa. Annalan mukaan Kari Kyrönseppä oli ainut, joka vaistosi näissä sketsihahmoissa jotakin potentiaalia.

Mä olin että mitä… ei tämmöstä voi esittää! Heillä oli kaksi tyyppiä, Aki ja Turo, jotka sanoivat "auts töks töks". Ajattelin, että mä en tajua enää mistään mitään!― Seppo Ahti (2006)

Virtasen ja Raivion esittelemä kaksikko oli ”valmis” henkilökattaus. Turo (Virtanen) oli koulukiusattu, Aki (Raivio) hänen paras kaverinsa ja pahin kiusaajaansa. Aki ei väsy vedättämään hyväuskoista Turoa. Kaikki hokemat – esimerkiksi lievä mopo, mutsis oli, ehe ehe – olivat aitoja, Virtasen ja Raivion lapsuuden ja nuoruuden sanontoja. Samaa perua oli kaksikon katu-uskottava ulkoasu: monen katsojan mielessä Aki ja Turo muistuttivat ajasta, joka ei ollut vielä ulkoisesti kultautunut muistoissa. He olivat aavistuksen aikaansa edellä, 1970-luku palasi buumin tavoin muotiin vasta muutamaa vuotta myöhemmin.

Mistään pukurooleista ei kuitenkaan ollut kyse vaan ne vedettiin läpi ankaralla turkkalaisella metodilla, tunnetila edellä. "Turoa oli aika ahdistavaa näytellä, se oli tosissaan tehty", Virtanen muisteli radiohaastattelussa vuonna 2006.

"Auts töks töks" tulee Tuusulasta, se oli Raivion nuorisosanontoja.― Ville Virtanen (2006)

Aki ja Turo olivat myös ilmeisen musikaalisia eivätkä kaihtaneet laulaa solisteina rokkibändissä. Kahdeksanhenkinen Bluesshakers-yhtye teki vakuuttavaa työtä duon taustabändinä nimellä Hepamamas. Bändi soitti 1970-luvun viileimpiä, villeimpiä ja kuulaimpia helmiä, mm. Gary Glitteriä, Sex Pistolsia ja Baddingia.

Aki ja Turo nousivat töksäyttelyllään nopeasti suorastaan kulttisuosioon. Menestyksen myötä heidän osuutensa ohjelmassa kasvoi, ja mukaan tuli usein heidän itsensä esittämiä sivurooleja. Aki & Turo and the Hepamamasin suosio kantoi myös studion ulkopuolelle: ensin levytyssopimukseen ja sitten pitkälle keikkakiertueelle. Lievä kantrihuijas -albumi myi kultaa jo ennen, kuin se ehti kauppoihin. Kesällä 1988 bändi rikkoi Linnanmäellä siihenastisen, Paul Ankan tekemän yleisöennätyksen. Kun myös Kaivarin konserttiin tuli samaiset 25 000 kuulijaa, Virtasta alkoi mietityttää. "Silloin tuli olo, etten oikeasti tavoita heistä ketään", hän kertoi vuonna 2006.

Yksi tavoite oli, että saataisiin katsojat itkemään ihan säälistä.― Ville Virtanen (2006)

Yksi Kari Kyrönsepän tavoitteista puolestaan oli vähemmistöryhmiä kohtaan tunnettujen ennakkoluulojen ravistelu. Katseet kiinnitettiin etenkin saamelaisiin ja romaneihin: ajatuksena oli, että katsojat saavat itse itsensä kiinni ennakkoluuloistaan. Saamelaisvitsit nousivat keväällä 1988 kohuksi asti ja niistä mm. valitettiin television ohjelmaneuvostoon. Tekijätiimille itselleen tuli myös toisenlaista palautetta. "Älkää vaan jättäkö niitä pois", Petelius kertoi radiohaastattelussa niin romaneilta kuin saamelaisiltakin saamastaan palautteesta. Tänä päivänä Hymyhuulien vähemmistökulttuuria kuvaavat sketsit näyttäytyvät yhä selvemmin rasistisina ja sellaisia tuskin enää tehtäisiin.

Otetaan ne, joita jo pilkataan, ja pilkataan vielä enemmän, niin että niistä tulee suosittuja.― Kari Kyrönseppä (2006)

Sarjassa parodioitiin myös aivan oikeita henkilöitä: yksi heistä oli vakavailmeinen meteorologi Erkki Nystén.

Osansa saivat myös Vironperän pariskunta Johannes ja Kyllikki Virolainen, jotka olivat Peteliuksen henkilökohtaisia ystäviä. Kalliala esitti Johannesta, Petelius Kyllikkiä. Radiohaastattelussa Petelius korostaa, ettei heidän kohdallaan ollut kyse imitoinnista, vaan imitoinnin parodioinnista.

Kyllikki oli vähän mustasukkainen, hän oli vakuuttunut, että Johannes tykkäs mun Kyllikistä enemmän!― Pirkka-Pekka Petelius (2006)

Toistuvaa vinoilua saivat osakseen juppikulttuuri ja niinsanotut cityvihreät. Eri alojen asiantuntijoista riitti aina tulkittavaa.

Parivaljakoiden pohjalle rakentuneen sarjan naisrooleista vastasivat Tiina Pirhonen ja Pirjo Luoma-aho. Jokaisessa jaksossa kuultiin myös Billy Carsonin ja Pham Tan Kietin käymä puhelinkeskustelu: maahanmuuttajlla riitti ihmeteltävää suomalaisen kulttuurin erikoisuuksissa.

Peteliuksen ja Kallialan sketsihahmot jatkoivat elämäänsä MTV:n sarjoissa Pulttibois (1989–1991) ja Manitbois (1992).

Saamelaisvitsiä käsiteltiin ohjelmaneuvostossakin

Peteliuksen ja Kallialan saamelaishahmot nousivat keväällä paitsi keskusteluaiheeksi myös uutisotsikoihin, koska niiden katsottiin loukkaavan saamelaisia. Tv-ohjelmaneuvosto käsitteli asiaa toukokuussa ja antoi Naima-Aslakille ja Soikhiapäälle hyväksyntänsä.

Uutisjuttu Lapin Kansassa 14.5.1988.
Uutisjuttu Lapin Kansassa 14.5.1988. Kuva Jukka Annalan teoksesta Toopelivisio (2006). Uutisjuttu Lapin Kansassa 14.5.1988. Hymyhuulet

Kirjoituksessa on käytetty ohjelmien lisäksi lähteenä Jukka Annalan teosta Toopelivisio (Teos 2006).

Artikkelia päivitetty 13.4.2017, lisätty saamelaissketsiä käsittelevään kappaleeseen maininta sen rasistisuudesta. Lisätty myös maininta ohjelman rasistisuudesta linkin yhteyteen, joka vie Areenan sarjasivulle.

YleX: Menneen ajan Suomi-viihde näyttää nyt rasistiselta – Pirkka-Pekka Petelius puhuu vanhoista sketseistään: "Niissä nauretaan käsityksille, ei vähemmistöille"

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.

  • Etkö ole koskaan katsonut Kotikatua? Nyt on hyvä sauma aloittaa!

    Kotikadun neljäs ja viides kausi Areenassa.

    Jos et ole koskaan katsonut Kotikatua, mutta haluaisit, kannattaa katsominen aloittaa nyt. Areenassa nyt katsottavissa olevat neljäs ja viides kausi ovat todella hyviä kohtia hypätä sarjaan mukaan. Neljännen kauden aluksi sarjaan tulee uusi henkilö, kun yhden päähenkilön, Eeva Mäkimaan, äiti Kaisa ilmestyy Kotikadulle. Kaisan kautta tulevat sarjan perheet ja muut hahmot hyvin tutuiksi.

  • Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008

    Mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisia sekä tutkijoita

    Ajankohtaisen kakkosen teemailta kysyi keväällä 2008, miksi vuosi 1918 kiihdyttää yhä mieliä? Onko se kansallinen kipupiste vai vastakkainasettelua? Sisällissodasta oli tuolloin tullut kuluneeksi 90 vuotta. Salla Paajasen ja Jan Anderssonin vetämässä keskustelussa oli mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisiä sekä vuoden 1918 tapahtumien tutkijoita. Katsojat osallistuivat keskusteluun tekstiviestein, joita tuli suorana Tampereelta lähetetyn teemaillan aikana puolitoista tuhatta.

  • Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

    Kaksi tv-draamaa sisällissodasta

    Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.

  • Ilman kavaluutta ja muuta kotimaista draamaa bisneksestä ja arvonsa tuntevista naisista Areenassa

    Toivottua draamaa mm. Ilman kavaluutta ja Tuliportaat

    Nainen ei anna periksi, nainen pitää puolensa ja rahansa, mutta ei osta niillä rakkautta. Areenassa on katsottavissa draamaa rahan arvon tuntevista naisista, bisnesuvuista ja pankkimaailman laeista. Toivottujen draamojen paketista löytyvät mm. llman kavaluutta, Tuliportaat ja Elämää suurempaa -sarjat sekä tv-elokuva Työn orja.
    Toivotut: Ilman kavaluutta – Katso draamaa bisneksestä ja bisnessuvuista Yle Areenassa