Tiia Nurmilaakso
Yle
TV1 keskiviikkona 12.4.2017 klo 20.00 - 20.30, uusinta perjantaina 14.4. klo 5.55
Yle Areenassa vuoden ensilähetyksestä.
Maapallon lähitulevaisuus näyttää pelottavasti samalta kuin maapallon menneisyys permikaudella. 250 miljoonaa vuotta sitten maapallolla tapahtui massatuho, joka tappoi 90 prosenttia eliölajeista. Onko maapallolla nyt käynnissä uusi, kuudes sukupuuttoaalto?
Stanfordin, Princetonin ja Berkelyn tutkijoiden mukaan kyllä. Selkärankaisia lajeja häviää maapallolta jopa 100 kertaa nopeammin kuin tavallisesti. Vuoden 1900 jälkeen on hävinnyt lähes 480 selkärankaista. Mikäli vauhti olisi normaali, lajeja olisi kuollut vain yhdeksän, tutkijat laskevat. Joidenkin ennusteiden mukaan vuoteen 2020 mennessä jopa kaksi kolmasosaa selkärankaisista voi olla mennyttä.
Ilmakehän ennustetaan lämpenevän tällä vuosisadalla jopa kahdeksan astetta. Permikaudella tapahtui samanlainen lämpötilan nousu, jonka seuraukset olivat dramaattiset. Onko näiden kahden maailman vertaaminen mitenkään asiaankuuluvaa?
"Tietenkään tilanne ei ole yksi yhteen, mutta yhteneväisyyksistä voi oppia", sanoo evoluutiopalentologian professori Mikael Fortelius Helsingin yliopistosta.
"Kun fossiileista kerätyt aineistot yhdistetään tietoon tämän hetken kasveista, elämistä ja ilmastosta, saadaan uutta tietoa niin muinaisista kuin nykyisistä ekosysteemeistä ja voidaan ennakoida tulevaa", Fortelius jatkaa.
Sukupuuttoon kuolleita eläimiä voidaan pian herättää henkiin geeniteknologialla
Lajien sukupuuttoon etsitään kuumeisesti ratkaisuja. Harvardin yliopistossa on jo muutaman vuoden ajan ollut käynnissä kunnianhimoinen projekti. Tutkijat maineikkaassa Church Labissa aikovat herättää henkiin 4000 vuotta sitten sukupuuttoon kuolleen villamammutin.
Lajin palauttamiseen tarvitaan kuolleen eläimen DNA:ta. Sitä voi eristää esimerkiksi mammutin poskihampaasta. Tuhansia vuosia vanhassa DNA:ssa on paljon vaurioita ja aukkoja. mutta mammutin perimä valmistetaan laboratoriossa synteettisesti tietokoneiden avulla.
Tutkijat uskovat, että tällä menetelmällä villamammutin U-käännös sukupuutosta voisi olla mahdollinen jo parinkymmenen vuoden kuluttua.
Itänaapurissamme tähän jo valmistaudutaan. Venäläiset tutkijat ovat perustaneet itäiseen Siperiaan Pleistoseenipuiston, johon pyritään luomaan uudelleen jääkauden ekosysteemi. Tutkijat uskovat, että jääkauden ekosysteemi, jossa mammutti oli yksi olennainen eläin, voisi olla ratkaisu myös ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Ilmastonmuutos voi tuoda Suomeen uusia eläinlajeja
Ilmastonmuutos etenee niin nopeasti, etteivät eläin- ja kasvilajit välttämättä ehdi sopeutua ympäristön muuttumiseen. Viidenkymmenen vuoden päästä, vuonna 2067 Suomen ilmasto saattaa olla sellainen, että täällä viihtyvät ihan eri lajit kuin nyt. Mitäs sanot, jos lähimetsässä pian asustaisikin pesukarhu tai valtava visentti?
Studiossa maapallomme tulevaisuudesta keskustelemassa futuristi Elina Hiltunen, biotekniikan tutkija Lauri Reuter ja tähtitieteen sekatyöläinen Anne Liljeström. Ohjelmaa luotsaa Reetta Rönkä.
