Hyppää pääsisältöön

Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.
Rovastin mopon tilaa tarkastellaan joukolla Vilénin huoltamon pihalla. Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius. Kuva: Yle/Antero Tenhunen Tankki täyteen,Tauno Karvonen,Sylvi Salonen,Erkki Siltola,Tuire Salenius,huoltamot,1978

Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

Esko Leimun ohjaamaa Tankki täyteen -sarjaa tehtiin yksitoista osaa vuosina 1978 ja 1980. Kaikki jaksot ovat katsottavissa tässä artikkelissa ja myös Yle Areenassa.

Vuoden 1978 jaksot
Vuoden 1980 jaksot
Kuvagalleria
Se äärimmäisen yksinäinen huoltoasema oli vaan visio, että tällaiselta Suomi näyttää: sinne ei pääse päätieltä.― Neil Hardwick radiohaastattelussa 2006

Tämän artikkelin ohessa kuultavassa vuonna 2006 tehdyssä radiohaastattelussa Neil Hardwick muistelee Tankki täyteen -sarjan vaiheita. Sarja sai alkusysäyksensä, kun TV2:n ohjaajalegenda Jarmo Porola huomasi, että Suomen televisiosta puuttui maailman suosituin ohjelmatyyppi, puolen tunnin tilannekomedia. Tämän seurauksena järjestettiin seminaaria ja opintomatkaa Britanniaan, ja päätettiin, että Suomessakin ryhdytään tekemään sitcomia.

Sarjaa käsikirjoittivat Jussi Tuominen ja Neil Hardwick. Alkuvaiheessa sarjan hahmoja oli miettimässä myös mm. Iltatähteä toimittanut Matti Rosvall.

Suomeen vuonna 1969 muuttanut Hardwick sanoo siirtäneensä viihdesarjaan kokemuksia uudesta kotimaastaan. Päätieltä syrjään jäänyt yksinäinen huoltamo oli Suomen vertauskuva.

Ohjelmapäällikkö kutsui meidät puhutteluun ja kysyi mitä tää meinaa. Tää on ensimmäinen jakso ja tääl ei oo repliikin repliikkiä vitseistä puhumattakaan.― Jussi Tuominen tv-haastattelussa 2008

Vuosina 2008 ja 2011 Petri Salonius ohjasi kaksi tv-dokumenttia, jotka kertoivat Tankki täyteen -sarjan ja siitä spin-offina siinneen Reinikaisen syntyvaiheista ja tekemisestä.

Ensimmäisessä ohjelmassa (alla nimellä "Reinikainen") Tuominen ja Hardwick kuvaavat sarjan ensireaktioita TV2:ssa. Ohjelmapäällikkö Olli Hämäläinen suorastaan suuttui nähtyään ensimmäisen osan käsikirjoituksen: vielä seitsemän sivun jälkeenkään tekstissä ei tullut vastaan ainuttakaan vitsiä.

Aloitusjaksossa kukaan ei myöskään pukahtanut mitään moneen minuuttiin. "Musta oli selvää, että jos on suomalainen tilannekomedia se alkaa niin että kukaan ei puhu mitään", Hardwick perustelee.

Tapahtumapaikaksi löydettiin Ylöjärvellä sijainnut vanha huoltoasema. Sitä käytettiin kuitenkin vain ulkokuvissa, koska rakennuksessa asui perhe.

Dokumentti paljastaa myös miten syntyivät aloitusjakson ketsuppipurkin äänet ja kuinka rovasti mopoineen saatiin seisomaan vetten päällä. Siinä ovat käsikirjoittajien lisäksi äänessä näyttelijät Ilmari Saarelainen ja Erkki Siltola sekä Reinikainen-sarjasta tutut Tuija Vuolle, Esko Roine, Antti Seppä ja Seppo Maijala.

Tankki täyteen -sarjan keskuspaikkana toimivan huoltoaseman omistajana ja nimellisenä johtajana toimii Sulo Vilén (Tauno Karvonen). Hahmo perustuu Tuomisen sukulaismieheen, joka ei koskaan suuttunut mistään ja osti kaiken minkä vain halvalla sai.

Todellinen valta kuuluu kuitenkin hänen puolisolleen Emilia Vilénille (Sylvi Salonen). Hienosteleva Emmi-rouva haluaa pitää hyvät välit kirkonkylän parempaan väkeen, ja esimerkiksi kylän rovasti (Erkki Siltola) nähdään usein vieraana Viléneillä.

Pappismies ajelee mopedillaan aseman pihaan ja jakelee seurakuntalaisilleen elämänohjeita. Hänellä on huoltamolle monasti myös käytännön asiaa, sillä punaista pappamopoa riivaavat monenlaiset viat.

Kahvila-apulaisena on kaupungista kotikylään palannut Ulla Korpela (Tuire Salenius). Näppärä ja nokkela aputyttö saa toisinaan kuulla Emmin nalkutuksia.

Ullaan ihastunut Juhana Vilén (Ilmari Saarelainen) edustaa aikamiespoikia – ilmiötä, johon Hardwick törmäsi ensi kertaa vasta Suomessa. Isäänsä avustava huoltamoapulainen on vahvan äidin kovassa otteessa. "Mää lähren, täällä tulee hulluks", kiukutteleva Juhana tiuskahtaa usein.

Se henkilögalleria on ihan tietoinen yritys summata sitä, mitä mä olin nähnyt Suomessa.― Neil Hardwick radiohaastattelussa 2006

Vakiohahmoista suosituimmaksi nousi nuorempi konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen (Tenho Saurén). Hardwickin mukaan juoheva poliisihahmo luotiin alun perin narrin osaan, kertomaan ne vitsit, jotka ohjelmasta muuten puuttuivat.

Kahvilassa lorviva Reinikainen heittää välillä härskiäkin huulta ja liehittelee Ullaa intensiteetillä, joka välillä lähentelee häirintää. Emmi ei juurikaan siedä suulasta ja (etenkin sarjan alussa) vuolaasti kiroilevaa virkamiestä. Hardwick ja Tuominen kirjoittivat Reinikaiselle oman nimikkosarjan vuonna 1982.

Vaikkei Tankki täyteen -sarjassa väännetty juurikaan vitsejä, se oli suuri menestys, ja ensimmäisen kauden jälkeen tekijöiltä tilattiin jatkoa. Soraääniäkin kuului: esimerkiksi kriitikko Jukka Kajavan mielestä ohjelman perusidea oli hyvä mutta siitä puuttui irtonaisuutta ja vauhtia. "Huoli siitä, etten ymmärrä, valtasi minut jo aikaa sitten Tankki täyteen -sarjan seurassa", hän muisteli ensikosketustaan siihen Helsingin Sanomissa 10.8.1982.

Ensimmäisen kauden jaksot

Ensimmäiset kuusi Tankki täyteen -jaksoa (à 25–35-minuuttia) televisioitiin syksyllä 1978 kahden viikon välein.

Jakso 1: Supisuomalainen mykkäkoulu

Sarjan ensimmäinen osa alkaa huikean hitaasti kuuden ja puolen minuutin alkujaksolla, jonka aikana kukaan ei virka mitään eikä katsoja saa henkilöiden suhteista mitään käsitystä. Paljastuu kuitenkin, että kyseessä on mykkäkoulu – syynä Sulo Vilénin uusin halpaostos. Huoltamon päättäjäsuhteet käyvät selviksi: rouva Vilén näyttää kaapin paikan, kun taas johtaja Vilénin osaksi jäi myötäileminen. Kyläpoliisi Reinikaisen kertoma nudistivitsi poiki Jukka Annalan Toopelivisio-kirjan mukaan moitteita ohjelmapäällikölta ja tv-kriitikoilta.

Jakso 2: Rovastin mopo

Rovastin rikkinäinen mopo aiheuttaa Sulo Vilénille päänvaivaa. Aikamiespoika Juhana yrittää saada työstään parempaa palkkaa, muttei uskalla sanoa sitä äidilleen. Ulla neuvoo esittämään korotusvaatimuksen jämäkästi. Eikä uhkaus kotoa lähtemisestä ainakaan pahentaisi tilannetta?

Jakso 3: Piispantarkastus

Suvisunnuntai Vilénien huoltamolla tarjoaa yllätyksen toisensa jälkeen, kun yhtäkkiä alkaa tulvia sekä töitä että asiakkaita. Ennen kuin päivä ehtii iltaan, on paikalla nähty melkoinen romuralli.

Jakso 4: Murtovarkaus

Murto Vilénin baariin hämmästyttää kylänväkeä, mutta vielä suurempi on ällistys, kun konstaapeli Reinikainen ilmoittaa selvittäneensä tapauksen.

Jakso 5: Lauantai-illan huumaa

Sulo suuntaa Reinikaisen kanssa kalaan uudella (ja vähän käytetyllä) veneellään, vaikka tähdellisempääkin tekemistä löytyisi: huoltamon vessan lamppu on sammunut. Äiti saa kantaa huolta poikansa moraalista, kun Juhana tekee lähtöä tansseihin. Kaikkea voi sattua, varsinkin jos huonomaineiset tytöt hakevat tanssimaan ja pyrkivät vielä likistelemään. Jaksoon sisältyy yksi sarjan muistetuimmista kohtauksista, jossa kylän hengenmies seisoo keskellä järveä moponsa kanssa.

Jakso 6: Totuuden hetki

Vilénien huoltamoimperiumi on kukoistanut ja lähes kaksi vuotta, mutta perheen on tullut aika luopua alasta. Salapoliisiromaania väsännyt Sulo löytää teokselleen kustantajan, mutta varsin erikoinen kustannussopimus ja epäonnistunut lainanhakumatka saavat Emmin tekemään lopullisen myyntipäätöksen. Huoltoasemalla alkaa vipinä, kun yrityksen potentiaaliset ostajat ovat tulossa kylään. Ennen myyntiä Emmi suunnittelee kahvilassa säästölinjauksen: muun muassa mausteita ei jätetä enää pöytiin. Huoltamon myyntiprojekti kärsii, kun paikalle tulee suulas jukeboksin hoitaja. Samaan aikaan Juhana yrittää pitää korjaamon puolella vipinää.

Vuoden 1980 jaksot

Menestykseksi osoittautuneen sarjan uusia jaksoja saatiin aloituskauden jälkeen odottaa toista vuotta. Keväällä 1980 lähetettiin vihdoin kolme uutta osaa, mutta loput kaksi nähtiin vasta seuraavana syksynä. Vilénin perhe oli uusissa jaksoissa siirretty uusiin toimiin ja uusiin maisemiin Lempäälään.

Jakso 7: Maallamuuttajat

Kuin onnen kaupalla Sulo pääsee vihdoinkin eroon heikosti menestyvästä huoltoasemasta, ja kuin vahingossa löytyy myös uusi asunto. Emmi saa kuitenkin mittansa täyteen Sulon uusimman heräteostoksen vuoksi. Reinikainen ihmettelee ihmisruumiin kummallisuuksia: nenä ja suu ovat hänestä aivan väärässä paikassa, muista ruumiinosista puhumattakaan.

Jakso 8: Onnea uuteen taloon

Ulla on saanut uuden työpaikan, Emmi aikoo pistää pystyyn ompelimon, ja Sulosta on tullut tilallinen. Huonossa kunnossa oleva tila vaatii kuitenkin pientä laittoa. Konstaapeli Reinikainen lupautuu auttamaan. Apua tarvitaankin, sillä Juhana ei aio jäädä remontoimaan taloa vaan päättää jälleen kerran lähteä kotoa. Aikuisen miehen on löydettävä oma tiensä, vaikka äiti kuinka estelisi. Kaikki ei kuitenkaan suju aivan suunnitelmien mukaan.

Jakso 9: Kotikäynti

Maalaiselämä alkaa hiljalleen sujua. Juhana ottaa lampaita kasvatettavakseen, ja Ulla tulee töihin Emmin ompelimoon. Rouva Vilénin ateljee on saanut vaikutteita ranskalaisesta muodista. Kylän naiset tulevat sankoin joukoin ompelimoon, mutta taitelijan temperamentilla varustetun Emmin on vaikea pitää asiakkaitaan tyytyväisenä. Sulon viljelysuunnitelmat alkavat päästä vauhtiin, ja isännällä on laatikoissaan jo monenlaista porkkanaa ja biodynaamista naurista. Juhanalla on menossa lampaiden karitsointi. Hän suree vain, että pieniä lampaita sattuu kuohittaessa. Kun kunnaneläinlääkäri tulee niitä kuohimaan, Sulo pyytää häntä samalla vilkaisemaan huonovointiseksi käynyttä emäntääkin. Eläinlääkäri määrääkin tomeran Emmin sairaalaan tarkkailuun.

Jakso 10: Paranemaan päin

Kaikkien yllätykseksi Juhana saa lampaiden hoidon menestymään. Ullakin on pannut merkille Juhanan ryhdistäytymisen ja kannustaa häntä tavalla, johon sairaalasta palaavalla Emmillä ei ole vastaansanomista.

Jakso 11: Ympäri käydään, yhteen tullaan

Sarjan päätösjaksossa Emmi on taas elämänsä vedossa varjellessaan niin Juhanan kunniaa kuin omaansakin. Viimeisen sanan pääsee kuitenkin sanomaan Sulo, jonka yllätysveto mykistää Emminkin. Asiallisena pappismiehenä tunnettu rovasti yllättää Sulon ja Reinikaisen kylähäissä vitsillään Upsalan arkkipiispasta.

Artikkelin henkilö- ja jaksokuvauksissa on mukailtu Elävän arkiston julkaisemia Paavo Rytsän ja Sirpa Jegorowin artikkeleita sekä sarjan sisältötiivistelmiä. Lähteenä on käytetty radio- ja tv-ohjelmien lisäksi Jukka Annalan kirjaa Toopelivisio (Teos, 2006).


Tankki täyteen -sarjan tekijät:

Rooleissa:
Sylvi Salonen (Emmi Vilén)
Tauno Karvonen (Sulo Vilén)
Ilmari Saarelainen (Juhana Vilén)
Tuire Salenius (Ulla)
Tenho Saurén (Konstaapeli Reinikainen)
Marjut Sariola (tyttö)
Erkki Siltola (rovasti)
Kalevi Honkanen (asiakas)
Salme Laaksonen (opettajatar)
Mauri Saikkonen (kiekkoilija)
Martti-Mikael Järvinen (Kari) Salme Laaksonen (Sinikka Pallas)
Antti Seppä (asiakas)
Harri Rantanen (Hessu)
Ulla-Maija Siikavire (Pirkko)
Pentti Järventie (musamies)
Pentti Kultala (Severi Männinen)
Tuija Vuolle (pankkineiti)
Erkki Ruokokoski (Ukko)
Mauno Käpyaho (kauppias)
Mikko Viherjuuri (poliisi)

Käsikirjoittajat: Jussi Tuominen ja Neil Hardwick
Ohjaaja: Esko Leimu
Henkilöohjaaja: Neil Hardwick
Kuvaussuunnittelija: Juhani Nättilä
Äänisuunnittelijat: Kari Kalliolahti ja Vesi-Pasi Pankko
Lavastussuunnittelija: Lauri Elo
Pukusuunnittelija: Marjatta Härkönen
Graafinen suunnittelija: Stan Shingler
Kuvaussihteeri: Sirpa Bertling

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.