Hyppää pääsisältöön

Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.
Rovastin mopon tilaa tarkastellaan joukolla Vilénin huoltamon pihalla. Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius. Kuva: Yle/Antero Tenhunen Tankki täyteen,Tauno Karvonen,Sylvi Salonen,Erkki Siltola,Tuire Salenius,huoltamot,1978

Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

Esko Leimun ohjaamaa Tankki täyteen -sarjaa tehtiin yksitoista osaa vuosina 1978 ja 1980. Kaikki jaksot ovat katsottavissa tässä artikkelissa ja myös Yle Areenassa.

Vuoden 1978 jaksot
Vuoden 1980 jaksot
Kuvagalleria
Se äärimmäisen yksinäinen huoltoasema oli vaan visio, että tällaiselta Suomi näyttää: sinne ei pääse päätieltä.― Neil Hardwick radiohaastattelussa 2006

Käsikirjoittaja Neil Hardwick muisteli ohjelman vaiheita vuonna 2006 tehdyssä radiohaastattelussa. Sarja sai alkusysäyksensä, kun TV2:n ohjaajalegenda Jarmo Porola huomasi, että Suomen televisiosta puuttui maailman suosituin ohjelmatyyppi, puolen tunnin tilannekomedia.

Seminaarin ja opintomatkan jälkeen Hardwick komennettiin sarjan kirjoittajaksi. Kumppanikseen hän sai Jussi Tuomisen, jonka tehtävänä oli myös kääntää brittikirjoittajan vuorosanat hämeeksi. Kolmantena ideoijana alkuvaiheessa oli mm. Iltatähteä toimittanut Matti Rosvall.

Suomeen vuonna 1969 muuttanut Hardwick sanoo siirtäneensä viihdesarjaan kokemuksia uudesta kotimaastaan. Päätieltä syrjään jäänyt yksinäinen huoltamo oli Suomen vertauskuva.

Ohjelmapäällikkö kutsui meidät puhutteluun ja kysyi mitä tää meinaa. Tää on ensimmäinen jakso ja tääl ei oo repliikin repliikkiä vitseistä puhumattakaan.― Jussi Tuominen tv-haastattelussa 2008

Vuosina 2008 ja 2011 Petri Salonius ohjasi kaksi tv-dokumenttia, jotka kertoivat Tankki täyteen -sarjan ja siitä spin-offina siinneen Reinikaisen syntyvaiheista ja tekemisestä.

Ensimmäisessä ohjelmassa (alla nimellä "Reinikainen") Tuominen ja Hardwick kuvaavat sarjan ensireaktioita TV2:ssa. Ohjelmapäällikkö Olli Hämäläinen suorastaan suuttui nähtyään ensimmäisen osan käsikirjoituksen: vielä seitsemän sivun jälkeenkään tekstissä ei tullut vastaan ainuttakaan vitsiä.

Aloitusjaksossa kukaan ei myöskään pukahtanut mitään moneen minuuttiin. "Musta oli selvää, että jos on suomalainen tilannekomedia se alkaa niin että kukaan ei puhu mitään", Hardwick perustelee.

Tapahtumapaikaksi löydettiin Ylöjärvellä sijainnut vanha huoltoasema. Sitä käytettiin kuitenkin vain ulkokuvissa, koska rakennuksessa asui perhe.

Dokumentti paljastaa myös miten syntyivät aloitusjakson ketsuppipurkin äänet ja kuinka rovasti mopoineen saatiin seisomaan vetten päällä. Siinä ovat käsikirjoittajien lisäksi äänessä näyttelijät Ilmari Saarelainen ja Erkki Siltola sekä Reinikainen-sarjasta tutut Tuija Vuolle, Esko Roine, Antti Seppä ja Seppo Maijala.

Tankki täyteen -sarjan keskuspaikkana toimivan huoltoaseman omistajana ja nimellisenä johtajana toimii Sulo Vilén (Tauno Karvonen). Hahmo perustuu Tuomisen sukulaismieheen, joka ei koskaan suuttunut mistään ja osti kaiken minkä vain halvalla sai.

Todellinen valta kuuluu kuitenkin hänen puolisolleen Emilia Vilénille (Sylvi Salonen). Hienosteleva Emmi-rouva haluaa pitää hyvät välit kirkonkylän parempaan väkeen, ja esimerkiksi kylän rovasti (Erkki Siltola) nähdään usein vieraana Viléneillä.

Pappismies ajelee mopedillaan aseman pihaan ja jakelee seurakuntalaisilleen elämänohjeita. Hänellä on huoltamolle monasti myös käytännön asiaa, sillä punaista pappamopoa riivaavat monenlaiset viat.

Kahvila-apulaisena on kaupungista kotikylään palannut Ulla Korpela (Tuire Salenius). Näppärä ja nokkela aputyttö saa toisinaan kuulla Emmin nalkutuksia.

Ullaan ihastunut Juhana Vilén (Ilmari Saarelainen) edustaa aikamiespoikia – ilmiötä, johon Hardwick törmäsi ensi kertaa vasta Suomessa. Isäänsä avustava huoltamoapulainen on vahvan äidin kovassa otteessa. "Mää lähren, täällä tulee hulluks", kiukutteleva Juhana tiuskahtaa usein.

Se henkilögalleria on ihan tietoinen yritys summata sitä, mitä mä olin nähnyt Suomessa.― Neil Hardwick radiohaastattelussa 2006

Vakiohahmoista suosituimmaksi nousi nuorempi konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen (Tenho Saurén). Hardwickin mukaan juoheva poliisihahmo luotiin alun perin narrin osaan, kertomaan ne vitsit, jotka ohjelmasta muuten puuttuivat.

Kahvilassa lorviva Reinikainen heittää välillä härskiäkin huulta ja liehittelee Ullaa intensiteetillä, joka välillä lähentelee häirintää. Emmi ei juurikaan siedä suulasta ja (etenkin sarjan alussa) vuolaasti kiroilevaa virkamiestä. Hardwick ja Tuominen kirjoittivat Reinikaiselle oman nimikkosarjan vuonna 1982.

Vaikkei Tankki täyteen -sarjassa väännetty juurikaan vitsejä, se oli suuri menestys, ja ensimmäisen kauden jälkeen tekijöiltä tilattiin jatkoa. Soraääniäkin kuului: esimerkiksi kriitikko Jukka Kajavan mielestä ohjelman perusidea oli hyvä mutta siitä puuttui irtonaisuutta ja vauhtia. "Huoli siitä, etten ymmärrä, valtasi minut jo aikaa sitten Tankki täyteen -sarjan seurassa", hän muisteli ensikosketustaan siihen Helsingin Sanomissa 10.8.1982.

Ensimmäisen kauden jaksot

Ensimmäiset kuusi Tankki täyteen -jaksoa (à 25–35-minuuttia) televisioitiin syksyllä 1978 kahden viikon välein.

Jakso 1: Supisuomalainen mykkäkoulu

Sarjan ensimmäinen osa alkaa huikean hitaasti kuuden ja puolen minuutin alkujaksolla, jonka aikana kukaan ei virka mitään eikä katsoja saa henkilöiden suhteista mitään käsitystä. Paljastuu kuitenkin, että kyseessä on mykkäkoulu – syynä Sulo Vilénin uusin halpaostos. Huoltamon päättäjäsuhteet käyvät selviksi: rouva Vilén näyttää kaapin paikan, kun taas johtaja Vilénin osaksi jäi myötäileminen. Kyläpoliisi Reinikaisen kertoma nudistivitsi poiki Jukka Annalan Toopelivisio-kirjan mukaan moitteita ohjelmapäällikölta ja tv-kriitikoilta.

Jakso 2: Rovastin mopo

Rovastin rikkinäinen mopo aiheuttaa Sulo Vilénille päänvaivaa. Aikamiespoika Juhana yrittää saada työstään parempaa palkkaa, muttei uskalla sanoa sitä äidilleen. Ulla neuvoo esittämään korotusvaatimuksen jämäkästi. Eikä uhkaus kotoa lähtemisestä ainakaan pahentaisi tilannetta?

Jakso 3: Piispantarkastus

Suvisunnuntai Vilénien huoltamolla tarjoaa yllätyksen toisensa jälkeen, kun yhtäkkiä alkaa tulvia sekä töitä että asiakkaita. Ennen kuin päivä ehtii iltaan, on paikalla nähty melkoinen romuralli.

Jakso 4: Murtovarkaus

Murto Vilénin baariin hämmästyttää kylänväkeä, mutta vielä suurempi on ällistys, kun konstaapeli Reinikainen ilmoittaa selvittäneensä tapauksen.

Jakso 5: Lauantai-illan huumaa

Sulo suuntaa Reinikaisen kanssa kalaan uudella (ja vähän käytetyllä) veneellään, vaikka tähdellisempääkin tekemistä löytyisi: huoltamon vessan lamppu on sammunut. Äiti saa kantaa huolta poikansa moraalista, kun Juhana tekee lähtöä tansseihin. Kaikkea voi sattua, varsinkin jos huonomaineiset tytöt hakevat tanssimaan ja pyrkivät vielä likistelemään. Jaksoon sisältyy yksi sarjan muistetuimmista kohtauksista, jossa kylän hengenmies seisoo keskellä järveä moponsa kanssa.

Jakso 6: Totuuden hetki

Vilénien huoltamoimperiumi on kukoistanut ja lähes kaksi vuotta, mutta perheen on tullut aika luopua alasta. Salapoliisiromaania väsännyt Sulo löytää teokselleen kustantajan, mutta varsin erikoinen kustannussopimus ja epäonnistunut lainanhakumatka saavat Emmin tekemään lopullisen myyntipäätöksen. Huoltoasemalla alkaa vipinä, kun yrityksen potentiaaliset ostajat ovat tulossa kylään. Ennen myyntiä Emmi suunnittelee kahvilassa säästölinjauksen: muun muassa mausteita ei jätetä enää pöytiin. Huoltamon myyntiprojekti kärsii, kun paikalle tulee suulas jukeboksin hoitaja. Samaan aikaan Juhana yrittää pitää korjaamon puolella vipinää.

Vuoden 1980 jaksot

Menestykseksi osoittautuneen sarjan uusia jaksoja saatiin aloituskauden jälkeen odottaa toista vuotta. Keväällä 1980 lähetettiin vihdoin kolme uutta osaa, mutta loput kaksi nähtiin vasta seuraavana syksynä. Vilénin perhe oli uusissa jaksoissa siirretty uusiin toimiin ja uusiin maisemiin Lempäälään.

Jakso 7: Maallamuuttajat

Kuin onnen kaupalla Sulo pääsee vihdoinkin eroon heikosti menestyvästä huoltoasemasta, ja kuin vahingossa löytyy myös uusi asunto. Emmi saa kuitenkin mittansa täyteen Sulon uusimman heräteostoksen vuoksi. Reinikainen ihmettelee ihmisruumiin kummallisuuksia: nenä ja suu ovat hänestä aivan väärässä paikassa, muista ruumiinosista puhumattakaan.

Jakso 8: Onnea uuteen taloon

Ulla on saanut uuden työpaikan, Emmi aikoo pistää pystyyn ompelimon, ja Sulosta on tullut tilallinen. Huonossa kunnossa oleva tila vaatii kuitenkin pientä laittoa. Konstaapeli Reinikainen lupautuu auttamaan. Apua tarvitaankin, sillä Juhana ei aio jäädä remontoimaan taloa vaan päättää jälleen kerran lähteä kotoa. Aikuisen miehen on löydettävä oma tiensä, vaikka äiti kuinka estelisi. Kaikki ei kuitenkaan suju aivan suunnitelmien mukaan.

Jakso 9: Kotikäynti

Maalaiselämä alkaa hiljalleen sujua. Juhana ottaa lampaita kasvatettavakseen, ja Ulla tulee töihin Emmin ompelimoon. Rouva Vilénin ateljee on saanut vaikutteita ranskalaisesta muodista. Kylän naiset tulevat sankoin joukoin ompelimoon, mutta taitelijan temperamentilla varustetun Emmin on vaikea pitää asiakkaitaan tyytyväisenä. Sulon viljelysuunnitelmat alkavat päästä vauhtiin, ja isännällä on laatikoissaan jo monenlaista porkkanaa ja biodynaamista naurista. Juhanalla on menossa lampaiden karitsointi. Hän suree vain, että pieniä lampaita sattuu kuohittaessa. Kun kunnaneläinlääkäri tulee niitä kuohimaan, Sulo pyytää häntä samalla vilkaisemaan huonovointiseksi käynyttä emäntääkin. Eläinlääkäri määrääkin tomeran Emmin sairaalaan tarkkailuun.

Jakso 10: Paranemaan päin

Kaikkien yllätykseksi Juhana saa lampaiden hoidon menestymään. Ullakin on pannut merkille Juhanan ryhdistäytymisen ja kannustaa häntä tavalla, johon sairaalasta palaavalla Emmillä ei ole vastaansanomista.

Jakso 11: Ympäri käydään, yhteen tullaan

Sarjan päätösjaksossa Emmi on taas elämänsä vedossa varjellessaan niin Juhanan kunniaa kuin omaansakin. Viimeisen sanan pääsee kuitenkin sanomaan Sulo, jonka yllätysveto mykistää Emminkin. Asiallisena pappismiehenä tunnettu rovasti yllättää Sulon ja Reinikaisen kylähäissä vitsillään Upsalan arkkipiispasta.

Artikkelin henkilö- ja jaksokuvauksissa on mukailtu Elävän arkiston julkaisemia Paavo Rytsän ja Sirpa Jegorowin artikkeleita sekä sarjan sisältötiivistelmiä. Lähteenä on käytetty radio- ja tv-ohjelmien lisäksi Jukka Annalan kirjaa Toopelivisio (Teos, 2006).


Kommentit
  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Harvinaislaatuista materiaalia sisältävä elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Hayaayahayayaa! Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Harvinaislaatuista materiaalia sisältävä elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.