Hyppää pääsisältöön

Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.
Rovastin mopon tilaa tarkastellaan joukolla Vilénin huoltamon pihalla. Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius. Kuva: Yle/Antero Tenhunen Tankki täyteen,Tauno Karvonen,Sylvi Salonen,Erkki Siltola,Tuire Salenius,huoltamot,1978

Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

Esko Leimun ohjaamaa Tankki täyteen -sarjaa tehtiin yksitoista osaa vuosina 1978 ja 1980. Kaikki jaksot ovat katsottavissa tässä artikkelissa ja myös Yle Areenassa.

Vuoden 1978 jaksot
Vuoden 1980 jaksot
Kuvagalleria
Se äärimmäisen yksinäinen huoltoasema oli vaan visio, että tällaiselta Suomi näyttää: sinne ei pääse päätieltä.― Neil Hardwick radiohaastattelussa 2006

Tämän artikkelin ohessa kuultavassa vuonna 2006 tehdyssä radiohaastattelussa Neil Hardwick muistelee Tankki täyteen -sarjan vaiheita. Sarja sai alkusysäyksensä, kun TV2:n ohjaajalegenda Jarmo Porola huomasi, että Suomen televisiosta puuttui maailman suosituin ohjelmatyyppi, puolen tunnin tilannekomedia. Tämän seurauksena järjestettiin seminaaria ja opintomatkaa Britanniaan, ja päätettiin, että Suomessakin ryhdytään tekemään sitcomia.

Sarjaa käsikirjoittivat Jussi Tuominen ja Neil Hardwick. Alkuvaiheessa sarjan hahmoja oli miettimässä myös mm. Iltatähteä toimittanut Matti Rosvall.

Suomeen vuonna 1969 muuttanut Hardwick sanoo siirtäneensä viihdesarjaan kokemuksia uudesta kotimaastaan. Päätieltä syrjään jäänyt yksinäinen huoltamo oli Suomen vertauskuva.

Ohjelmapäällikkö kutsui meidät puhutteluun ja kysyi mitä tää meinaa. Tää on ensimmäinen jakso ja tääl ei oo repliikin repliikkiä vitseistä puhumattakaan.― Jussi Tuominen tv-haastattelussa 2008

Vuosina 2008 ja 2011 Petri Salonius ohjasi kaksi tv-dokumenttia, jotka kertoivat Tankki täyteen -sarjan ja siitä spin-offina siinneen Reinikaisen syntyvaiheista ja tekemisestä.

Ensimmäisessä ohjelmassa (alla nimellä "Reinikainen") Tuominen ja Hardwick kuvaavat sarjan ensireaktioita TV2:ssa. Ohjelmapäällikkö Olli Hämäläinen suorastaan suuttui nähtyään ensimmäisen osan käsikirjoituksen: vielä seitsemän sivun jälkeenkään tekstissä ei tullut vastaan ainuttakaan vitsiä.

Aloitusjaksossa kukaan ei myöskään pukahtanut mitään moneen minuuttiin. "Musta oli selvää, että jos on suomalainen tilannekomedia se alkaa niin että kukaan ei puhu mitään", Hardwick perustelee.

Tapahtumapaikaksi löydettiin Ylöjärvellä sijainnut vanha huoltoasema. Sitä käytettiin kuitenkin vain ulkokuvissa, koska rakennuksessa asui perhe.

Dokumentti paljastaa myös miten syntyivät aloitusjakson ketsuppipurkin äänet ja kuinka rovasti mopoineen saatiin seisomaan vetten päällä. Siinä ovat käsikirjoittajien lisäksi äänessä näyttelijät Ilmari Saarelainen ja Erkki Siltola sekä Reinikainen-sarjasta tutut Tuija Vuolle, Esko Roine, Antti Seppä ja Seppo Maijala.

Tankki täyteen -sarjan keskuspaikkana toimivan huoltoaseman omistajana ja nimellisenä johtajana toimii Sulo Vilén (Tauno Karvonen). Hahmo perustuu Tuomisen sukulaismieheen, joka ei koskaan suuttunut mistään ja osti kaiken minkä vain halvalla sai.

Todellinen valta kuuluu kuitenkin hänen puolisolleen Emilia Vilénille (Sylvi Salonen). Hienosteleva Emmi-rouva haluaa pitää hyvät välit kirkonkylän parempaan väkeen, ja esimerkiksi kylän rovasti (Erkki Siltola) nähdään usein vieraana Viléneillä.

Pappismies ajelee mopedillaan aseman pihaan ja jakelee seurakuntalaisilleen elämänohjeita. Hänellä on huoltamolle monasti myös käytännön asiaa, sillä punaista pappamopoa riivaavat monenlaiset viat.

Kahvila-apulaisena on kaupungista kotikylään palannut Ulla Korpela (Tuire Salenius). Näppärä ja nokkela aputyttö saa toisinaan kuulla Emmin nalkutuksia.

Ullaan ihastunut Juhana Vilén (Ilmari Saarelainen) edustaa aikamiespoikia – ilmiötä, johon Hardwick törmäsi ensi kertaa vasta Suomessa. Isäänsä avustava huoltamoapulainen on vahvan äidin kovassa otteessa. "Mää lähren, täällä tulee hulluks", kiukutteleva Juhana tiuskahtaa usein.

Se henkilögalleria on ihan tietoinen yritys summata sitä, mitä mä olin nähnyt Suomessa.― Neil Hardwick radiohaastattelussa 2006

Vakiohahmoista suosituimmaksi nousi nuorempi konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen (Tenho Saurén). Hardwickin mukaan juoheva poliisihahmo luotiin alun perin narrin osaan, kertomaan ne vitsit, jotka ohjelmasta muuten puuttuivat.

Kahvilassa lorviva Reinikainen heittää välillä härskiäkin huulta ja liehittelee Ullaa intensiteetillä, joka välillä lähentelee häirintää. Emmi ei juurikaan siedä suulasta ja (etenkin sarjan alussa) vuolaasti kiroilevaa virkamiestä. Hardwick ja Tuominen kirjoittivat Reinikaiselle oman nimikkosarjan vuonna 1982.

Vaikkei Tankki täyteen -sarjassa väännetty juurikaan vitsejä, se oli suuri menestys, ja ensimmäisen kauden jälkeen tekijöiltä tilattiin jatkoa. Soraääniäkin kuului: esimerkiksi kriitikko Jukka Kajavan mielestä ohjelman perusidea oli hyvä mutta siitä puuttui irtonaisuutta ja vauhtia. "Huoli siitä, etten ymmärrä, valtasi minut jo aikaa sitten Tankki täyteen -sarjan seurassa", hän muisteli ensikosketustaan siihen Helsingin Sanomissa 10.8.1982.

Ensimmäisen kauden jaksot

Ensimmäiset kuusi Tankki täyteen -jaksoa (à 25–35-minuuttia) televisioitiin syksyllä 1978 kahden viikon välein.

Jakso 1: Supisuomalainen mykkäkoulu

Sarjan ensimmäinen osa alkaa huikean hitaasti kuuden ja puolen minuutin alkujaksolla, jonka aikana kukaan ei virka mitään eikä katsoja saa henkilöiden suhteista mitään käsitystä. Paljastuu kuitenkin, että kyseessä on mykkäkoulu – syynä Sulo Vilénin uusin halpaostos. Huoltamon päättäjäsuhteet käyvät selviksi: rouva Vilén näyttää kaapin paikan, kun taas johtaja Vilénin osaksi jäi myötäileminen. Kyläpoliisi Reinikaisen kertoma nudistivitsi poiki Jukka Annalan Toopelivisio-kirjan mukaan moitteita ohjelmapäällikölta ja tv-kriitikoilta.

Jakso 2: Rovastin mopo

Rovastin rikkinäinen mopo aiheuttaa Sulo Vilénille päänvaivaa. Aikamiespoika Juhana yrittää saada työstään parempaa palkkaa, muttei uskalla sanoa sitä äidilleen. Ulla neuvoo esittämään korotusvaatimuksen jämäkästi. Eikä uhkaus kotoa lähtemisestä ainakaan pahentaisi tilannetta?

Jakso 3: Piispantarkastus

Suvisunnuntai Vilénien huoltamolla tarjoaa yllätyksen toisensa jälkeen, kun yhtäkkiä alkaa tulvia sekä töitä että asiakkaita. Ennen kuin päivä ehtii iltaan, on paikalla nähty melkoinen romuralli.

Jakso 4: Murtovarkaus

Murto Vilénin baariin hämmästyttää kylänväkeä, mutta vielä suurempi on ällistys, kun konstaapeli Reinikainen ilmoittaa selvittäneensä tapauksen.

Jakso 5: Lauantai-illan huumaa

Sulo suuntaa Reinikaisen kanssa kalaan uudella (ja vähän käytetyllä) veneellään, vaikka tähdellisempääkin tekemistä löytyisi: huoltamon vessan lamppu on sammunut. Äiti saa kantaa huolta poikansa moraalista, kun Juhana tekee lähtöä tansseihin. Kaikkea voi sattua, varsinkin jos huonomaineiset tytöt hakevat tanssimaan ja pyrkivät vielä likistelemään. Jaksoon sisältyy yksi sarjan muistetuimmista kohtauksista, jossa kylän hengenmies seisoo keskellä järveä moponsa kanssa.

Jakso 6: Totuuden hetki

Vilénien huoltamoimperiumi on kukoistanut ja lähes kaksi vuotta, mutta perheen on tullut aika luopua alasta. Salapoliisiromaania väsännyt Sulo löytää teokselleen kustantajan, mutta varsin erikoinen kustannussopimus ja epäonnistunut lainanhakumatka saavat Emmin tekemään lopullisen myyntipäätöksen. Huoltoasemalla alkaa vipinä, kun yrityksen potentiaaliset ostajat ovat tulossa kylään. Ennen myyntiä Emmi suunnittelee kahvilassa säästölinjauksen: muun muassa mausteita ei jätetä enää pöytiin. Huoltamon myyntiprojekti kärsii, kun paikalle tulee suulas jukeboksin hoitaja. Samaan aikaan Juhana yrittää pitää korjaamon puolella vipinää.

Vuoden 1980 jaksot

Menestykseksi osoittautuneen sarjan uusia jaksoja saatiin aloituskauden jälkeen odottaa toista vuotta. Keväällä 1980 lähetettiin vihdoin kolme uutta osaa, mutta loput kaksi nähtiin vasta seuraavana syksynä. Vilénin perhe oli uusissa jaksoissa siirretty uusiin toimiin ja uusiin maisemiin Lempäälään.

Jakso 7: Maallamuuttajat

Kuin onnen kaupalla Sulo pääsee vihdoinkin eroon heikosti menestyvästä huoltoasemasta, ja kuin vahingossa löytyy myös uusi asunto. Emmi saa kuitenkin mittansa täyteen Sulon uusimman heräteostoksen vuoksi. Reinikainen ihmettelee ihmisruumiin kummallisuuksia: nenä ja suu ovat hänestä aivan väärässä paikassa, muista ruumiinosista puhumattakaan.

Jakso 8: Onnea uuteen taloon

Ulla on saanut uuden työpaikan, Emmi aikoo pistää pystyyn ompelimon, ja Sulosta on tullut tilallinen. Huonossa kunnossa oleva tila vaatii kuitenkin pientä laittoa. Konstaapeli Reinikainen lupautuu auttamaan. Apua tarvitaankin, sillä Juhana ei aio jäädä remontoimaan taloa vaan päättää jälleen kerran lähteä kotoa. Aikuisen miehen on löydettävä oma tiensä, vaikka äiti kuinka estelisi. Kaikki ei kuitenkaan suju aivan suunnitelmien mukaan.

Jakso 9: Kotikäynti

Maalaiselämä alkaa hiljalleen sujua. Juhana ottaa lampaita kasvatettavakseen, ja Ulla tulee töihin Emmin ompelimoon. Rouva Vilénin ateljee on saanut vaikutteita ranskalaisesta muodista. Kylän naiset tulevat sankoin joukoin ompelimoon, mutta taitelijan temperamentilla varustetun Emmin on vaikea pitää asiakkaitaan tyytyväisenä. Sulon viljelysuunnitelmat alkavat päästä vauhtiin, ja isännällä on laatikoissaan jo monenlaista porkkanaa ja biodynaamista naurista. Juhanalla on menossa lampaiden karitsointi. Hän suree vain, että pieniä lampaita sattuu kuohittaessa. Kun kunnaneläinlääkäri tulee niitä kuohimaan, Sulo pyytää häntä samalla vilkaisemaan huonovointiseksi käynyttä emäntääkin. Eläinlääkäri määrääkin tomeran Emmin sairaalaan tarkkailuun.

Jakso 10: Paranemaan päin

Kaikkien yllätykseksi Juhana saa lampaiden hoidon menestymään. Ullakin on pannut merkille Juhanan ryhdistäytymisen ja kannustaa häntä tavalla, johon sairaalasta palaavalla Emmillä ei ole vastaansanomista.

Jakso 11: Ympäri käydään, yhteen tullaan

Sarjan päätösjaksossa Emmi on taas elämänsä vedossa varjellessaan niin Juhanan kunniaa kuin omaansakin. Viimeisen sanan pääsee kuitenkin sanomaan Sulo, jonka yllätysveto mykistää Emminkin. Asiallisena pappismiehenä tunnettu rovasti yllättää Sulon ja Reinikaisen kylähäissä vitsillään Upsalan arkkipiispasta.

Artikkelin henkilö- ja jaksokuvauksissa on mukailtu Elävän arkiston julkaisemia Paavo Rytsän ja Sirpa Jegorowin artikkeleita sekä sarjan sisältötiivistelmiä. Lähteenä on käytetty radio- ja tv-ohjelmien lisäksi Jukka Annalan kirjaa Toopelivisio (Teos, 2006).


Tankki täyteen -sarjan tekijät:

Rooleissa:
Sylvi Salonen (Emmi Vilén)
Tauno Karvonen (Sulo Vilén)
Ilmari Saarelainen (Juhana Vilén)
Tuire Salenius (Ulla)
Tenho Saurén (Konstaapeli Reinikainen)
Marjut Sariola (tyttö)
Erkki Siltola (rovasti)
Kalevi Honkanen (asiakas)
Salme Laaksonen (opettajatar)
Mauri Saikkonen (kiekkoilija)
Martti-Mikael Järvinen (Kari) Salme Laaksonen (Sinikka Pallas)
Antti Seppä (asiakas)
Harri Rantanen (Hessu)
Ulla-Maija Siikavire (Pirkko)
Pentti Järventie (musamies)
Pentti Kultala (Severi Männinen)
Tuija Vuolle (pankkineiti)
Erkki Ruokokoski (Ukko)
Mauno Käpyaho (kauppias)
Mikko Viherjuuri (poliisi)

Käsikirjoittajat: Jussi Tuominen ja Neil Hardwick
Ohjaaja: Esko Leimu
Henkilöohjaaja: Neil Hardwick
Kuvaussuunnittelija: Juhani Nättilä
Äänisuunnittelijat: Kari Kalliolahti ja Vesi-Pasi Pankko
Lavastussuunnittelija: Lauri Elo
Pukusuunnittelija: Marjatta Härkönen
Graafinen suunnittelija: Stan Shingler
Kuvaussihteeri: Sirpa Bertling

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.