Hyppää pääsisältöön

Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.
Rovastin mopon tilaa tarkastellaan joukolla Vilénin huoltamon pihalla. Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius. Kuva: Yle/Antero Tenhunen Tankki täyteen,Tauno Karvonen,Sylvi Salonen,Erkki Siltola,Tuire Salenius,huoltamot,1978

Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

Esko Leimun ohjaamaa Tankki täyteen -sarjaa tehtiin yksitoista osaa vuosina 1978 ja 1980. Kaikki jaksot ovat katsottavissa tässä artikkelissa ja myös Yle Areenassa.

Vuoden 1978 jaksot
Vuoden 1980 jaksot
Kuvagalleria
Se äärimmäisen yksinäinen huoltoasema oli vaan visio, että tällaiselta Suomi näyttää: sinne ei pääse päätieltä.― Neil Hardwick radiohaastattelussa 2006

Käsikirjoittaja Neil Hardwick muisteli ohjelman vaiheita vuonna 2006 tehdyssä radiohaastattelussa. Sarja sai alkusysäyksensä, kun TV2:n ohjaajalegenda Jarmo Porola huomasi, että Suomen televisiosta puuttui maailman suosituin ohjelmatyyppi, puolen tunnin tilannekomedia.

Seminaarin ja opintomatkan jälkeen Hardwick komennettiin sarjan kirjoittajaksi. Kumppanikseen hän sai Jussi Tuomisen, jonka tehtävänä oli myös kääntää brittikirjoittajan vuorosanat hämeeksi. Kolmantena ideoijana alkuvaiheessa oli mm. Iltatähteä toimittanut Matti Rosvall.

Suomeen vuonna 1969 muuttanut Hardwick sanoo siirtäneensä viihdesarjaan kokemuksia uudesta kotimaastaan. Päätieltä syrjään jäänyt yksinäinen huoltamo oli Suomen vertauskuva.

Ohjelmapäällikkö kutsui meidät puhutteluun ja kysyi mitä tää meinaa. Tää on ensimmäinen jakso ja tääl ei oo repliikin repliikkiä vitseistä puhumattakaan.― Jussi Tuominen tv-haastattelussa 2008

Vuosina 2008 ja 2011 Petri Salonius ohjasi kaksi tv-dokumenttia, jotka kertoivat Tankki täyteen -sarjan ja siitä spin-offina siinneen Reinikaisen syntyvaiheista ja tekemisestä.

Ensimmäisessä ohjelmassa (alla nimellä "Reinikainen") Tuominen ja Hardwick kuvaavat sarjan ensireaktioita TV2:ssa. Ohjelmapäällikkö Olli Hämäläinen suorastaan suuttui nähtyään ensimmäisen osan käsikirjoituksen: vielä seitsemän sivun jälkeenkään tekstissä ei tullut vastaan ainuttakaan vitsiä.

Aloitusjaksossa kukaan ei myöskään pukahtanut mitään moneen minuuttiin. "Musta oli selvää, että jos on suomalainen tilannekomedia se alkaa niin että kukaan ei puhu mitään", Hardwick perustelee.

Tapahtumapaikaksi löydettiin Ylöjärvellä sijainnut vanha huoltoasema. Sitä käytettiin kuitenkin vain ulkokuvissa, koska rakennuksessa asui perhe.

Dokumentti paljastaa myös miten syntyivät aloitusjakson ketsuppipurkin äänet ja kuinka rovasti mopoineen saatiin seisomaan vetten päällä. Siinä ovat käsikirjoittajien lisäksi äänessä näyttelijät Ilmari Saarelainen ja Erkki Siltola sekä Reinikainen-sarjasta tutut Tuija Vuolle, Esko Roine, Antti Seppä ja Seppo Maijala.

Tankki täyteen -sarjan keskuspaikkana toimivan huoltoaseman omistajana ja nimellisenä johtajana toimii Sulo Vilén (Tauno Karvonen). Hahmo perustuu Tuomisen sukulaismieheen, joka ei koskaan suuttunut mistään ja osti kaiken minkä vain halvalla sai.

Todellinen valta kuuluu kuitenkin hänen puolisolleen Emilia Vilénille (Sylvi Salonen). Hienosteleva Emmi-rouva haluaa pitää hyvät välit kirkonkylän parempaan väkeen, ja esimerkiksi kylän rovasti (Erkki Siltola) nähdään usein vieraana Viléneillä.

Pappismies ajelee mopedillaan aseman pihaan ja jakelee seurakuntalaisilleen elämänohjeita. Hänellä on huoltamolle monasti myös käytännön asiaa, sillä punaista pappamopoa riivaavat monenlaiset viat.

Kahvila-apulaisena on kaupungista kotikylään palannut Ulla Korpela (Tuire Salenius). Näppärä ja nokkela aputyttö saa toisinaan kuulla Emmin nalkutuksia.

Ullaan ihastunut Juhana Vilén (Ilmari Saarelainen) edustaa aikamiespoikia – ilmiötä, johon Hardwick törmäsi ensi kertaa vasta Suomessa. Isäänsä avustava huoltamoapulainen on vahvan äidin kovassa otteessa. "Mää lähren, täällä tulee hulluks", kiukutteleva Juhana tiuskahtaa usein.

Se henkilögalleria on ihan tietoinen yritys summata sitä, mitä mä olin nähnyt Suomessa.― Neil Hardwick radiohaastattelussa 2006

Vakiohahmoista suosituimmaksi nousi nuorempi konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen (Tenho Saurén). Hardwickin mukaan juoheva poliisihahmo luotiin alun perin narrin osaan, kertomaan ne vitsit, jotka ohjelmasta muuten puuttuivat.

Kahvilassa lorviva Reinikainen heittää välillä härskiäkin huulta ja liehittelee Ullaa intensiteetillä, joka välillä lähentelee häirintää. Emmi ei juurikaan siedä suulasta ja (etenkin sarjan alussa) vuolaasti kiroilevaa virkamiestä. Hardwick ja Tuominen kirjoittivat Reinikaiselle oman nimikkosarjan vuonna 1982.

Vaikkei Tankki täyteen -sarjassa väännetty juurikaan vitsejä, se oli suuri menestys, ja ensimmäisen kauden jälkeen tekijöiltä tilattiin jatkoa. Soraääniäkin kuului: esimerkiksi kriitikko Jukka Kajavan mielestä ohjelman perusidea oli hyvä mutta siitä puuttui irtonaisuutta ja vauhtia. "Huoli siitä, etten ymmärrä, valtasi minut jo aikaa sitten Tankki täyteen -sarjan seurassa", hän muisteli ensikosketustaan siihen Helsingin Sanomissa 10.8.1982.

Ensimmäisen kauden jaksot

Ensimmäiset kuusi Tankki täyteen -jaksoa (à 25–35-minuuttia) televisioitiin syksyllä 1978 kahden viikon välein.

Jakso 1: Supisuomalainen mykkäkoulu

Sarjan ensimmäinen osa alkaa huikean hitaasti kuuden ja puolen minuutin alkujaksolla, jonka aikana kukaan ei virka mitään eikä katsoja saa henkilöiden suhteista mitään käsitystä. Paljastuu kuitenkin, että kyseessä on mykkäkoulu – syynä Sulo Vilénin uusin halpaostos. Huoltamon päättäjäsuhteet käyvät selviksi: rouva Vilén näyttää kaapin paikan, kun taas johtaja Vilénin osaksi jäi myötäileminen. Kyläpoliisi Reinikaisen kertoma nudistivitsi poiki Jukka Annalan Toopelivisio-kirjan mukaan moitteita ohjelmapäällikölta ja tv-kriitikoilta.

Jakso 2: Rovastin mopo

Rovastin rikkinäinen mopo aiheuttaa Sulo Vilénille päänvaivaa. Aikamiespoika Juhana yrittää saada työstään parempaa palkkaa, muttei uskalla sanoa sitä äidilleen. Ulla neuvoo esittämään korotusvaatimuksen jämäkästi. Eikä uhkaus kotoa lähtemisestä ainakaan pahentaisi tilannetta?

Jakso 3: Piispantarkastus

Suvisunnuntai Vilénien huoltamolla tarjoaa yllätyksen toisensa jälkeen, kun yhtäkkiä alkaa tulvia sekä töitä että asiakkaita. Ennen kuin päivä ehtii iltaan, on paikalla nähty melkoinen romuralli.

Jakso 4: Murtovarkaus

Murto Vilénin baariin hämmästyttää kylänväkeä, mutta vielä suurempi on ällistys, kun konstaapeli Reinikainen ilmoittaa selvittäneensä tapauksen.

Jakso 5: Lauantai-illan huumaa

Sulo suuntaa Reinikaisen kanssa kalaan uudella (ja vähän käytetyllä) veneellään, vaikka tähdellisempääkin tekemistä löytyisi: huoltamon vessan lamppu on sammunut. Äiti saa kantaa huolta poikansa moraalista, kun Juhana tekee lähtöä tansseihin. Kaikkea voi sattua, varsinkin jos huonomaineiset tytöt hakevat tanssimaan ja pyrkivät vielä likistelemään. Jaksoon sisältyy yksi sarjan muistetuimmista kohtauksista, jossa kylän hengenmies seisoo keskellä järveä moponsa kanssa.

Jakso 6: Totuuden hetki

Vilénien huoltamoimperiumi on kukoistanut ja lähes kaksi vuotta, mutta perheen on tullut aika luopua alasta. Salapoliisiromaania väsännyt Sulo löytää teokselleen kustantajan, mutta varsin erikoinen kustannussopimus ja epäonnistunut lainanhakumatka saavat Emmin tekemään lopullisen myyntipäätöksen. Huoltoasemalla alkaa vipinä, kun yrityksen potentiaaliset ostajat ovat tulossa kylään. Ennen myyntiä Emmi suunnittelee kahvilassa säästölinjauksen: muun muassa mausteita ei jätetä enää pöytiin. Huoltamon myyntiprojekti kärsii, kun paikalle tulee suulas jukeboksin hoitaja. Samaan aikaan Juhana yrittää pitää korjaamon puolella vipinää.

Vuoden 1980 jaksot

Menestykseksi osoittautuneen sarjan uusia jaksoja saatiin aloituskauden jälkeen odottaa toista vuotta. Keväällä 1980 lähetettiin vihdoin kolme uutta osaa, mutta loput kaksi nähtiin vasta seuraavana syksynä. Vilénin perhe oli uusissa jaksoissa siirretty uusiin toimiin ja uusiin maisemiin Lempäälään.

Jakso 7: Maallamuuttajat

Kuin onnen kaupalla Sulo pääsee vihdoinkin eroon heikosti menestyvästä huoltoasemasta, ja kuin vahingossa löytyy myös uusi asunto. Emmi saa kuitenkin mittansa täyteen Sulon uusimman heräteostoksen vuoksi. Reinikainen ihmettelee ihmisruumiin kummallisuuksia: nenä ja suu ovat hänestä aivan väärässä paikassa, muista ruumiinosista puhumattakaan.

Jakso 8: Onnea uuteen taloon

Ulla on saanut uuden työpaikan, Emmi aikoo pistää pystyyn ompelimon, ja Sulosta on tullut tilallinen. Huonossa kunnossa oleva tila vaatii kuitenkin pientä laittoa. Konstaapeli Reinikainen lupautuu auttamaan. Apua tarvitaankin, sillä Juhana ei aio jäädä remontoimaan taloa vaan päättää jälleen kerran lähteä kotoa. Aikuisen miehen on löydettävä oma tiensä, vaikka äiti kuinka estelisi. Kaikki ei kuitenkaan suju aivan suunnitelmien mukaan.

Jakso 9: Kotikäynti

Maalaiselämä alkaa hiljalleen sujua. Juhana ottaa lampaita kasvatettavakseen, ja Ulla tulee töihin Emmin ompelimoon. Rouva Vilénin ateljee on saanut vaikutteita ranskalaisesta muodista. Kylän naiset tulevat sankoin joukoin ompelimoon, mutta taitelijan temperamentilla varustetun Emmin on vaikea pitää asiakkaitaan tyytyväisenä. Sulon viljelysuunnitelmat alkavat päästä vauhtiin, ja isännällä on laatikoissaan jo monenlaista porkkanaa ja biodynaamista naurista. Juhanalla on menossa lampaiden karitsointi. Hän suree vain, että pieniä lampaita sattuu kuohittaessa. Kun kunnaneläinlääkäri tulee niitä kuohimaan, Sulo pyytää häntä samalla vilkaisemaan huonovointiseksi käynyttä emäntääkin. Eläinlääkäri määrääkin tomeran Emmin sairaalaan tarkkailuun.

Jakso 10: Paranemaan päin

Kaikkien yllätykseksi Juhana saa lampaiden hoidon menestymään. Ullakin on pannut merkille Juhanan ryhdistäytymisen ja kannustaa häntä tavalla, johon sairaalasta palaavalla Emmillä ei ole vastaansanomista.

Jakso 11: Ympäri käydään, yhteen tullaan

Sarjan päätösjaksossa Emmi on taas elämänsä vedossa varjellessaan niin Juhanan kunniaa kuin omaansakin. Viimeisen sanan pääsee kuitenkin sanomaan Sulo, jonka yllätysveto mykistää Emminkin. Asiallisena pappismiehenä tunnettu rovasti yllättää Sulon ja Reinikaisen kylähäissä vitsillään Upsalan arkkipiispasta.

Artikkelin henkilö- ja jaksokuvauksissa on mukailtu Elävän arkiston julkaisemia Paavo Rytsän ja Sirpa Jegorowin artikkeleita sekä sarjan sisältötiivistelmiä. Lähteenä on käytetty radio- ja tv-ohjelmien lisäksi Jukka Annalan kirjaa Toopelivisio (Teos, 2006).


  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?