Hyppää pääsisältöön

Ulkonäöllä on väliä – myös luonnonsuojelussa!

Yle Tiede teetti biisin uhanalaiselle halavasepikälle, vantaalaiselle kovakuoriaiselle, jota juuri kukaan ei halua suojella.

Tutkimusten mukaan ihmiset tukevat uhanalaisista eläinlajeista mieluiten pörröisiä nisäkkäitä, kuten pandoja, vuorigorilloja tai tiikereitä kuin piikikkäitä nokkasiilejä, suomujen peittämiä muurahaiskäpyjä tai limaisia rupikonnia.

Suomessa tällainen kohtalo on halavasepikällä, joka on yksi Euroopan uhanalaisimmista eläimistä, mutta jää esimerkiksi suloisen kuutin varjoon.

Söpöys vetoaa myös tutkijoihin

Maailmassa on arviolta 24 000 uhanalaista lajia. Tiedemaailman kiinnostus on kuitenkin suuntautunut vain pieneen osaan niistä, ilmenee äskettäin julkaistusta tutkimuksesta. Sekä tutkijat että tutkimuksen rahoittajat suosivat suuren yleisön rakastamia lajeja.

Selkärankaiset eläimet ovat tutkimuksen kohteina yliedustettuina, samoin nisäkkäät. Esimerkiksi tiikereistä on kirjoitettu yli 600 tieteellistä artikkelia, mutta kaloista keskimäärin viisi lajia kohti.

Muutama vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan jopa eläinlajien nimet vaikuttavat ihmisten halukkuuteen suojella niitä. Karismaattiselta ja isänmaalliselta kuulostavien lajien suojeluarvo koettiin muita korkeammaksi. Esimerkiksi kojootin kutsuminen sen alkuperäisellä intiaaninimellä “amerikanlaulukoira” lisäsi lajin suojeluarvoa 17 prosentilla.

Tutkija ehdottikin, että uhanalaisten eläinten nimiä voisi suojelun edistämiseksi muuttaa positiivisemmiksi.

uhanalainen halavasepikkä-kovakuoriaisia
Uhanalaisia halavasepikkäkoiraita. uhanalainen halavasepikkä-kovakuoriaisia Kuva: Jyrki Muona / LUOMUS Eläintieteen yksikkö Prisma Studio

Pelastetaan halavasepikkä!

Halavasepikkää on löydetty vain Suomesta ja se elää kahdella alueella Mätäojanlaaksossa Vantaalla. Siellä kuoriainen on sopeutunut lisääntymään tulvivien rantojen halavissa ja mustuvapajuissa. Alue on nykyään suojeltu.

Junnu Vainion kappale Vanhojapoikia viiksekkäitä on ollut hyvää PR:ää Saimaan norpalle. Norpan suojelu on tärkeää emmekä halua kritisoida sitä, mutta on aika, että halavasepikkäkin saa oman viisunsa.

Kappaleen esittää sen säveltäjä ja sanoittaja Keijo Puuro.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Näin Kerttu oppii uuden taidon – kana on avain kaikkien eläinten kouluttamiseen

    Kanojen avulla koulutustekniikka hioutuu tarkaksi.

    Näin Kerttu oppii uuden taidon – kana on avain kaikkien eläinten kouluttamiseen Tässä on Kerttu, ihan tavallinen kotkottaja Nurmijärveltä. Sillä on kenties kananaivot – mutta niillä pystyy upeisiin suorituksiin. Katso vaikka! Rohkean luonteensa ansiosta Kerttu on saanut töitä läheisen Koirakoulu Vision kanakursseilta, kuten muutamat muut reippaat lajitoverinsa.

  • Isovanhempiemme huonot kokemukset voivat näkyä geenitasolla epigeneettisinä vaikutuksina jopa kolmanteen sukupolveen saakka

    Perimän epigenomi muuttuu ympäristön vaikutuksesta.

    Ihminen on kuin perimänsä. Geenimme ovat määrätty syntymähetkellä eivätkä ne muutu elämän aikana. Mutta miltä kuulostaa ajatus, että isoisäsi tai isoäitisi huonot elämäntavat ja kokemukset tulisivatkin näkyviin elämässäsi? Kenties suurempana riskinä vaikka 2-tyypin diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille tai psyykkisille häiriöille.

Uusimmat sisällöt - Tiede