Hyppää pääsisältöön

Ulkonäöllä on väliä – myös luonnonsuojelussa!

Yle Tiede teetti biisin uhanalaiselle halavasepikälle, vantaalaiselle kovakuoriaiselle, jota juuri kukaan ei halua suojella.

Tutkimusten mukaan ihmiset tukevat uhanalaisista eläinlajeista mieluiten pörröisiä nisäkkäitä, kuten pandoja, vuorigorilloja tai tiikereitä kuin piikikkäitä nokkasiilejä, suomujen peittämiä muurahaiskäpyjä tai limaisia rupikonnia.

Suomessa tällainen kohtalo on halavasepikällä, joka on yksi Euroopan uhanalaisimmista eläimistä, mutta jää esimerkiksi suloisen kuutin varjoon.

Söpöys vetoaa myös tutkijoihin

Maailmassa on arviolta 24 000 uhanalaista lajia. Tiedemaailman kiinnostus on kuitenkin suuntautunut vain pieneen osaan niistä, ilmenee äskettäin julkaistusta tutkimuksesta. Sekä tutkijat että tutkimuksen rahoittajat suosivat suuren yleisön rakastamia lajeja.

Selkärankaiset eläimet ovat tutkimuksen kohteina yliedustettuina, samoin nisäkkäät. Esimerkiksi tiikereistä on kirjoitettu yli 600 tieteellistä artikkelia, mutta kaloista keskimäärin viisi lajia kohti.

Muutama vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan jopa eläinlajien nimet vaikuttavat ihmisten halukkuuteen suojella niitä. Karismaattiselta ja isänmaalliselta kuulostavien lajien suojeluarvo koettiin muita korkeammaksi. Esimerkiksi kojootin kutsuminen sen alkuperäisellä intiaaninimellä “amerikanlaulukoira” lisäsi lajin suojeluarvoa 17 prosentilla.

Tutkija ehdottikin, että uhanalaisten eläinten nimiä voisi suojelun edistämiseksi muuttaa positiivisemmiksi.

uhanalainen halavasepikkä-kovakuoriaisia
Uhanalaisia halavasepikkäkoiraita. uhanalainen halavasepikkä-kovakuoriaisia Kuva: Jyrki Muona / LUOMUS Eläintieteen yksikkö Prisma Studio

Pelastetaan halavasepikkä!

Halavasepikkää on löydetty vain Suomesta ja se elää kahdella alueella Mätäojanlaaksossa Vantaalla. Siellä kuoriainen on sopeutunut lisääntymään tulvivien rantojen halavissa ja mustuvapajuissa. Alue on nykyään suojeltu.

Junnu Vainion kappale Vanhojapoikia viiksekkäitä on ollut hyvää PR:ää Saimaan norpalle. Norpan suojelu on tärkeää emmekä halua kritisoida sitä, mutta on aika, että halavasepikkäkin saa oman viisunsa.

Kappaleen esittää sen säveltäjä ja sanoittaja Keijo Puuro.

Kommentit
  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

  • Ihminen haluaa levittäytyä avaruuteen

    Menemmekö Marsiin vai asteroideille, kun Maassa ei voi elää?

    Astrobiologia on kiinnostunut meidän kaltaisen elämän löytämisestä avaruudesta. Mutta voisiko Maan elämä siirtyä avaruuteen ja pärjätä siellä? Tarjoavatko Mars ja asteroidit olosuhteet, joihin ihminen levittäytyy? Mitä elämä vaatii jatkuakseen avaruudessa? Tästä puhuvat dosentti Kirsi Lehto ja tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen astrobiologiaa-sarjassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede