Hyppää pääsisältöön

Ulkonäöllä on väliä – myös luonnonsuojelussa!

Yle Tiede teetti biisin uhanalaiselle halavasepikälle, vantaalaiselle kovakuoriaiselle, jota juuri kukaan ei halua suojella.

Tutkimusten mukaan ihmiset tukevat uhanalaisista eläinlajeista mieluiten pörröisiä nisäkkäitä, kuten pandoja, vuorigorilloja tai tiikereitä kuin piikikkäitä nokkasiilejä, suomujen peittämiä muurahaiskäpyjä tai limaisia rupikonnia.

Suomessa tällainen kohtalo on halavasepikällä, joka on yksi Euroopan uhanalaisimmista eläimistä, mutta jää esimerkiksi suloisen kuutin varjoon.

Söpöys vetoaa myös tutkijoihin

Maailmassa on arviolta 24 000 uhanalaista lajia. Tiedemaailman kiinnostus on kuitenkin suuntautunut vain pieneen osaan niistä, ilmenee äskettäin julkaistusta tutkimuksesta. Sekä tutkijat että tutkimuksen rahoittajat suosivat suuren yleisön rakastamia lajeja.

Selkärankaiset eläimet ovat tutkimuksen kohteina yliedustettuina, samoin nisäkkäät. Esimerkiksi tiikereistä on kirjoitettu yli 600 tieteellistä artikkelia, mutta kaloista keskimäärin viisi lajia kohti.

Muutama vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan jopa eläinlajien nimet vaikuttavat ihmisten halukkuuteen suojella niitä. Karismaattiselta ja isänmaalliselta kuulostavien lajien suojeluarvo koettiin muita korkeammaksi. Esimerkiksi kojootin kutsuminen sen alkuperäisellä intiaaninimellä “amerikanlaulukoira” lisäsi lajin suojeluarvoa 17 prosentilla.

Tutkija ehdottikin, että uhanalaisten eläinten nimiä voisi suojelun edistämiseksi muuttaa positiivisemmiksi.

uhanalainen halavasepikkä-kovakuoriaisia
Uhanalaisia halavasepikkäkoiraita. uhanalainen halavasepikkä-kovakuoriaisia Kuva: Jyrki Muona / LUOMUS Eläintieteen yksikkö Prisma Studio

Pelastetaan halavasepikkä!

Halavasepikkää on löydetty vain Suomesta ja se elää kahdella alueella Mätäojanlaaksossa Vantaalla. Siellä kuoriainen on sopeutunut lisääntymään tulvivien rantojen halavissa ja mustuvapajuissa. Alue on nykyään suojeltu.

Junnu Vainion kappale Vanhojapoikia viiksekkäitä on ollut hyvää PR:ää Saimaan norpalle. Norpan suojelu on tärkeää emmekä halua kritisoida sitä, mutta on aika, että halavasepikkäkin saa oman viisunsa.

Kappaleen esittää sen säveltäjä ja sanoittaja Keijo Puuro.

Kommentit