Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Syötävä kaupunki pääkuva

Minustako viherpeukalo? Kaupunkiviljelyaktiivi opastaa

Hymyilevä 30-vuotias nainen katsoo kameraan, taustalla on loppukesän vehreä yhteisöviljelmä, jossa häärii talkoolaisia viljelypuuhissa. Kuvan vasemmassa ylälaidassa on valkoinen logo, jossa kastelukannulla kastellaan kaupunkia. Logossa lukee Syötävä kaupu
Pinja Sipari tietää kokemuksesta, että kaupunkiviljelijäksi voi lähteä nollatietämyksellä. Hymyilevä 30-vuotias nainen katsoo kameraan, taustalla on loppukesän vehreä yhteisöviljelmä, jossa häärii talkoolaisia viljelypuuhissa. Kuvan vasemmassa ylälaidassa on valkoinen logo, jossa kastelukannulla kastellaan kaupunkia. Logossa lukee Syötävä kaupu Kuva: DocArt, Petteri Saario Petteri Saario,kaupunkiviljely,Syötävä Puisto,Mustikkamaa–Korkeasaari,pinja sipari

Elokuun aurinkoisena päivänä Mustikkamaan Syötävässä puistossa Helsingissä ei ole vaikeaa päästä kaupunkiviljelyn paloon kiinni.

Syötävät samettikukat loistavat lämpimän keltaisina, savojinkaali on kasvanut reheväksi ja mehukkaaksi. Kukko kiekuu taustalla käskevästi ja aurinko lämmittää viljelyksellä ahertavien talkoolaisten selkiä. On sadonkorjuun aika ja juuri oikea hetki kysyä Syötävän puiston puuhanaiselta Pinja Siparilta, mikä kaupunkiviljelyssä viehättää.

- Kaupunkiviljely on kivaa, se on palkitsevaa ja siitä näkee kättensä työn tulokset ja luonto tuo siihen ekstraa. Kaupungeista tulee viihtyisämpiä, kun siellä on ihmisten itsensä tekemää maisemaa eikä kaupungin puistotyöntekijöiden tekemää nurmikkoa ja puistoa, Pinja summaa.

Pinja iski kuokkansa ensimmäisen kerran Helsingin multaan kahdeksan vuotta sitten ja siitä lähtien hän on uppoutunut kyynärpäitään myöten kaupunkiviljelyyn.
- Tästä voi tulla myönteinen riippuvaisuus, hän hymyilee.

Kaupungista tulee minun oma, kun saa muokata itse sitä maata.

Kaupunkiviljely on kaupungin haltuun ottamista

Pinjalle tärkeää viljelyssä on yhdessä tekeminen. Syötävässä puistossa hän opastaa ja neuvoo talkoolaisia. Syötävän puiston viikottaiset talkoot ovatkin oiva keino saada perusoppia viljelystä.
- Tykkään siitä, kun voi tehdä porukassa ja olen sellainen ympäristökasvattaja henkeen ja vereen ja saan ilon ja onnistumisen kokemuksia, kun joku ihminen saa ahaa-elämyksen viljelyyn liittyen, Pinja kertoo.

Kaupunkiviljely on kaupungin haltuun ottamista, sen tekemistä omaksi.
- Minusta tuli helsinkiläinen kaupunkiviljelyn myötä. Kaupungista tulee minun oma, kun saa muokata itse sitä maata, Savonlinnasta kotoisin oleva Pinja kuvailee.

Loppukesän vehreä kasvimaa täynnä satokauden viljelykasveja ja punaisia ja keltaisia kukkia. Viljelysten keskellä nainen korjaa satoa.
Minna Papinniemen houkutteli Syötävään puistoon talkoolaiseksi ystävä. Loppukesän vehreä kasvimaa täynnä satokauden viljelykasveja ja punaisia ja keltaisia kukkia. Viljelysten keskellä nainen korjaa satoa. Kuva: DocArt, Petteri Saario Syötävä Puisto,Mustikkamaa,Petteri Saario,kaupunkiviljely,yhteisöviljelmä

Kaupunkiviljelijäksi voi ryhtyä nollatietämyksellä

- Kaupunkiviljelijäksi voi ryhtyä nollatietämyksellä. Sen voi aloittaa ihan kuka vain, jota asia kiinnostaa ja joka luulee kykenevänsä sitoutumaan siihen kasvukauden verran, Pinja sanoo.

Jos sitoutuminen mietityttää, mutta hinku on kuitenkin kova upottaa sormet multaan, niin kannattaa etsiä viljelykaveri, jonka kanssa jakaa vastuuta.

Toinen vaihtoehto on hakeutua Mustikkamaan Syötävän puiston kaltaiselle yhteisöviljelmälle, joita on useita niin eri puolilla pääkaupunkiseutua kuin muissakin kaupungeissa.

Syötävä Puisto on Maaseudun Sivistysliiton vuonna 2014 suunnittelema ja toteuttama kaikille kaupunkilaisille avoin puutarha, jonne on istutettu hedelmäpuita ja marjapensaita ja puiden väleissä on koululaisten ja talkoolaisten kanssa perustettuja kasvimaita. Kasvimaita hoidetaan talkoovoimin ja talkoisiin voi osallistua kuka vain niin usein kun haluaa. Voi käydä joka viikko tai sitten yhden kerran kesässä. Satokauden päätteeksi sato jaetaan talkoolaisten kesken.

Lähikuva punahelttaisesta piha-aitauksessa olevasta kukosta.
Syötävässä puistossa käyskentelee myös kukko kanoineen. Lähikuva punahelttaisesta piha-aitauksessa olevasta kukosta. Kuva: DocArt, Petteri Saario Syötävä Puisto,kukko,mustikkamaa

Missä viljellä?

Pienimuotoisimmillaan kaupunkiviljelyä voi harrastaa omalla parvekkeellaan tai ikkunalaudalla. Pinja Sipari suosittelee kuitenkin lähtemään avarammille viljelymaille.
- Astiaviljely on tosi hankalaa tehdä järkevästi, aina joutuu roudaamaan multaa paikasta toiseen ja on vaikea ylläpitää maan hyvinvointia. Silloin kun pystyy maassa viljelemään, niin silloin se on järkevää luultavastikin, hän summaa.

Viljelymaan löytäminen kaupungissa ei välttämättä ole kuitenkaan helppoa. Palstaviljelmille saattaa olla pitkät jonot ja kaupungilta kysyttäessä into saattaa juuttua byrokratian rattaisiin. Viljelymaata kannattaa lähteä etsimään avoimin mielin. Pinja Sipari kehottaa kysymään lupaa kaupunkia pienemmiltä tahoilta, esimerkiksi taloyhtiöt ja seurakunnat omistavat maata.

Loppukesän vehreä kasvimaa täynnä satokauden viljelykasveja ja kukkia. Viljelyksillä ihmisiä korjaamassa satoa.
Syötävään puiston viikkotalkoisiin voi tulla mukaan silloin kun itselle sopii. Loppukesän vehreä kasvimaa täynnä satokauden viljelykasveja ja kukkia. Viljelyksillä ihmisiä korjaamassa satoa. Kuva: DocArt, Petteri Saario Syötävä Puisto,kaupunkiviljely,Mustikkamaa,pinja sipari

Mitä viljellä?

Pinja tyrmää täysin ajatuksen, että vasta-alkaja voisi viljellä vain tiettyjä viljelykasveja.
- Jos on hyvä maa, niin voit viljellä mitä vaan, mitä nyt Suomessa kasvaa. Kannattaa viljellä sitä, mistä itse tykkää, sillä helposti siinä käy niin, että satoa tulee yllättävän paljon, joten sen viljeltävän kasvin kannatta olla sellainen, että sitä mielellään syö.

Pinjan oma lempiviljelykasvi on pensaspapu.
- Siitä tykkään ihan ylivoimaisen paljon. Se on maata hoitava kasvi, mutta älyttömän hyvä, kasvaa helposti ja on aika satoisa. Se myös maksaa hirveästi, jos sitä ostaa kaupasta, mutta jos itse viljelee, niin se ei maksa paljoa mitään. Siinä on lukemattomia hyviä puolia. Lisäksi papu on vielä tosi hauskan näköinen, kun se itää, siitä on iloa ihan pienestä pitäen.

Kasvihuoneen vehreällä seinustalla kypsyy tomaatteja. Etualalla olevassa tertussa on kolme punaista, yksi oranssi ja kolme vihreää tomaattia.
Tomaatista löytyy erilaisia lajikkeita sekä avomaalla että parvekkeella kasvatettavaksi. Kasvihuoneen vehreällä seinustalla kypsyy tomaatteja. Etualalla olevassa tertussa on kolme punaista, yksi oranssi ja kolme vihreää tomaattia. Kuva: DocArt, Petteri Saario kaupunkiviljely,viljelykasvit,petteri saario

Mistä neuvoa, kun sormi menee suuhun?

Neuvoja vasta-alkaja saa samasta paikasta mistä neuvot löytyvät kaikkeen muuhunkin: netistä.
- Apuja ja neuvoja on netti pullollaan, esim. Kaupunkiviljely.fi on yleisviljelystä, mutta voi googlata esim. tietyn viljelykasvin ja sitten on tietysti kaikki puutarhakirjat. Tietoa kyllä on. Suosittelen myös sitä, että kysyt kaverilta. Kaikkien lähipiirissä on ihmisiä, jotka ovat joskus viljelleet, Pinja neuvoo.

  • Uskomatonta, Itämeressä kasvaa trooppinen sademetsä – sukella samoilemaan kauniiseen rakkolevämetsään

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Rakkohauru eli rakkolevä on Itämeressä tärkeä laji. Rakkolevä on kuin trooppinen sademetsä, ja se tarjoaa lukuisille lajeille elinympäristön. Sitä uhkaa kuitenkin rehevöityminen, ja rakkohaurun elintila on huomattavasti kaventunut. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Neliosaisella sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta.

  • Katso ja ällisty! – Itämeren syvyyksissä asustelee supersankareita ja fossiileja

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Itämeren syvyyksissä elää olentoja, joista moni ei ehkä ole koskaan kuullutkaan. Esimerkiksi kampelalla on supersankaritaitoja. Se osaa naamioitus lähes näkymättömäksi. Kampela vaihtaa väriään sen mukaan, minkä värisellä pohjalla se lötköttää. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Neljäs ja viimeinen osa julkaistaan 24.7.

  • Sinisimpukka on uskomaton vedenpuhdistamo – upeat kuvat vievät sinut Itämeren sinisimpukkariutoille

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Sinisimpukka on erittäin herkkä suolaisuuden laskulle, ja ilmastonmuutos on sille vakava uhka. Itämeri muuttuu radikaalisti, jos sinisimpukat häviävät tai taantuvat. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Kolmas osa julkaistaan 22.7.

Luonto

  • Uskomatonta, Itämeressä kasvaa trooppinen sademetsä – sukella samoilemaan kauniiseen rakkolevämetsään

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Rakkohauru eli rakkolevä on Itämeressä tärkeä laji. Rakkolevä on kuin trooppinen sademetsä, ja se tarjoaa lukuisille lajeille elinympäristön. Sitä uhkaa kuitenkin rehevöityminen, ja rakkohaurun elintila on huomattavasti kaventunut. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Neliosaisella sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta.

  • Katso ja ällisty! – Itämeren syvyyksissä asustelee supersankareita ja fossiileja

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Itämeren syvyyksissä elää olentoja, joista moni ei ehkä ole koskaan kuullutkaan. Esimerkiksi kampelalla on supersankaritaitoja. Se osaa naamioitus lähes näkymättömäksi. Kampela vaihtaa väriään sen mukaan, minkä värisellä pohjalla se lötköttää. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Neljäs ja viimeinen osa julkaistaan 24.7.

  • Sinisimpukka on uskomaton vedenpuhdistamo – upeat kuvat vievät sinut Itämeren sinisimpukkariutoille

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Sinisimpukka on erittäin herkkä suolaisuuden laskulle, ja ilmastonmuutos on sille vakava uhka. Itämeri muuttuu radikaalisti, jos sinisimpukat häviävät tai taantuvat. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Kolmas osa julkaistaan 22.7.

  • Meriajokas on tärkeä, kaunis ja hyvin herkkä – katso henkeäsalpaavat kuvat Itämerestä

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Meriajokas on erityisen herkkä muutokselle. Sen levinneisyys rajoittuu siksi lounaissaaristoon, jossa se kasvaa puhtailla hiekkapohjilla. Laji on erittäin herkkä rehevöitymiselle, ja meriajokkaan elintila on siksi kaventunut huomattavasti. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Toinen osa julkaistaan 20.7.