Hyppää pääsisältöön

Ajavatko pienoisromaanit tiiliskivien ohi? Haastattelussa Anu Kaaja

Kirjailija Anu Kaaja
Kirjailija Anu Kaaja Kirjailija Anu Kaaja Kuva: Jirina Alanko anu kaaja

Kirjailija-käsikirjoittaja Anu Kaaja arvelee kirjallisuuden kentän monipuolistuvan jatkossa. Kaunokirjallisuuden ensisijaisena haasteena hän näkee muutoksen ihmisten ajankäytössä.

Teksti: Emmi Ketonen

Anu Kaajan helmikuussa ilmestynyt ensimmäinen romaani Leda sijoittuu 1700-luvun Ranskaan. Teos on antiikin myyttiin perustuva historiallinen romaani, joka koettelee proosan rajoja.

1700-luvun Ranskassa vallinnut rokokoo on ollut kirjailijalle tärkeä innostuksen lähde. Tulevaisuus suodattuu teoksessa menneisyyden läpi, kun kirjailija leikittelee historian, nykyhetken ja tulevaisuuden välisillä suhteilla.

Teoksessa käsitellään muun muassa sitä, miten historiallinen aika nähdään, ja miten sitä pelkistetään tietyiksi elementeiksi. Tavoitteena on, että lukija pysähtyisi miettimään, miltä meidän aikamme tulee näyttämään tulevissa historiankirjoissa.

Taiteelle ja tarinoille on aina tilausta

Kaajan mukaan kirjallisuus tulee aina olemaan vanhanaikainen ala. On kiinnostavaa pohtia, miten se tulee pärjäämään nykyaikaisessa kehityksessä.

– Sehän on todella scifiä, että meillä on kaikilla jotkut älypuhelimet ja voidaan puhua jotain videopuheluita, Kaaja kommentoi pohtiessaan, voisiko kirjallisuus kehittyä samaan tahtiin teknologian kanssa.

Ihmiset kyllä lukevat edelleen, mutta kirjojen lukuaika on vähentynyt ja netissä luetaan yhä enemmän. Kaaja itse ei kuitenkaan ole huolissaan kirja-alan muutoksista. Hän uskoo, että taide tulee löytämään paikkansa ja ihmiset haluavat edelleen kuulla hyviä tarinoita.

Hänen mielestään kirja esineenä tulee säilymään jatkossakin. Lukeminen vaatii keskittymistä, mutta pienikin hetki kirjan äärellä voi tuoda rentoutusta kaoottisen arjen keskelle.

– Uskon, että esimerkiksi lyhytromaanit ja novellit löytävät paikkansa kiireisestä arjesta paremmin kuin monisataasivuiset järkäleet.

Kaaja myöntää, että hän katsoo välillä mieluummin tv-sarjoja ja elokuvia kuin lukee kirjoja, jos niillä ei ole muuta kuin viihdearvoa. Hän vaatii kirjallisuudelta myös kielellistä haastetta.

Vaikka aiheet ja teemat toistuvat kirjallisuudessa väistämättä, muodolla on yhä varaa leikitellä. Kokeelliset ratkaisut siirtyvät vaivihkaa myös valtavirran käyttöön.

– Kehykset muuttuvat ajan myötä, mutta kaikki kirjallisuus ammentaa perusihmisyydestä, kirjailija toteaa.

Kaajan mukaan romaaneissa voi nykyään havaita vaikutteita elokuvista. Esimerkiksi alkusysäykset ja introt ovat uusia piirteitä nykyromaaneissa.

– Ehkä se johtuu siitä, että kirjallisuudenkin on nykyään haettava huomionsa eri tavalla kuin ennen.

Teksti ei ole pyhä

Tampereelta kotoisin oleva Kaaja opiskeli alkuun leikkaamista, ohjaamista ja käsikirjoittamista. Lopulta kirjoittaminen vei voiton. Käsikirjoittamisen opinnot valmensivat kirjailijan uralle. Hän oppi ottamaan vastaan palautetta. Käsikirjoitettaessa tekstit kirjoitettiin uusiksi monta kertaa ja muutokset saattoivat olla isojakin.

– Opin, ettei oma teksti ole pyhä, vaan sitä voi aina muokata ja kehittää eteenpäin.

Kaaja tuntee olevansa siinä mielessä vanhanaikainen kirjoittaja, että hänelle on tärkeää saada kirjansa julkaistuksi nimenomaan kustantamon kautta. Siten hän tuntee saavansa arvostusta teksteilleen.

Hänestä kirjailijoita kunnioitetaan enemmän kuin käsikirjoittajia. Kirjailijat nähdään enemmän taiteilijoina. Kaunokirjoittaminen ja käsikirjoittaminen ovatkin kaksi täysin erilaista kirjoittamisen lajia.

Proosaa kirjoittaessa saa olla yksin vastuussa kaikesta ja kirjoittamisessa on enemmän mahdollisuuksia, kun ei tarvitse huolehtia budjettirajoitteista. Proosan kirjoittaminen ei vaadi valtavaa koneistoa, eikä tarvitse olla tekemisissä tuotantotukien kanssa.

– Voin hyödyntää mielikuvituksellisia keinoja, vaikka lentäviä laivoja ja muuta vastaavaa, ilman että sitä kyseenalaistetaan.

Anu Kaaja on vieraana Pilkun jälkeen -ohjelman Tulevaisuus-jaksossa. Se lähetetään Yle Teemalla maanantaina 17.4. klo 21 ja on katsottavissa Yle Areenassa jo nyt.

Kirjoittaja opiskelee luovaa kirjoittamista Turun yliopistossa.

Anu Kaaja (s. 1984)

  • kirjailija ja käsikirjoittaja
  • kotoisin Tampereelta, asuu nykyään Turussa
  • esikoisteos, novellikokoelma Muodonmuuttoilmoitus (2015) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana
  • ensimmäinen romaani, Leda, ilmestyi helmikuussa 2017
  • kirjoittanut yhdessä Hannaleena Haurun kanssa Harrin murha -nimisen kuunnelman Ylelle
  • kirjoittaa tällä hetkellä toista kuunnelmaansa ja ensimmäistä pitkää elokuvakäsikirjoitusta
  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta

    Mikä on ihmisen ja maailman suhde

    Vastaus Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttavaan liikehdintään ei voi olla teknokratia tai hiljaisuus, vaan radikaali mielikuvitus. Ympäristökriisi, automatisaatio ja tekoälyn kehittyminen haastavat tulevaisuudessa yhä suuremmalla voimalla käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, kirjailija Elina Hirvonen kirjoittaa kolumnissaan.

  • Olisiko maailmanloppu mahdollista välttää scifin avulla?

    Pilkun jälkeen -ohjelman päätösjaksossa katsotaan kauas.

    Pilkun jälkeen katsoo päätösjaksossaan kauas. Scifi ja fantasia käyvät realistisen suomalaisen romaanikirjallisuuden kimppuun ja luovat uusia tulevaisuudenkuvia. Keskustelemassa ovat rap-artisti ja runoilija Paperi T eli Henri Pulkkinen, kirjailija-dokumentaristi Elina Hirvonen ja kirjailija Anu Kaaja.

  • Ajavatko pienoisromaanit tiiliskivien ohi? Haastattelussa Anu Kaaja

    Kirjailijoita kunnioitetaan enemmän kuin käsikirjoittajia

    Kirjailija-käsikirjoittaja Anu Kaaja arvelee kirjallisuuden kentän monipuolistuvan jatkossa. Kaunokirjallisuuden ensisijaisena haasteena hän näkee muutoksen ihmisten ajankäytössä. Teksti: Emmi Ketonen Anu Kaajan helmikuussa ilmestynyt ensimmäinen romaani Leda sijoittuu 1700-luvun Ranskaan.

Kirjojen Suomi

  • Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla

    Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

    Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.

  • Nämä kirjat muuttivat elämäni – tutustu tarinoihin

    Riku Rantala, Maija Vilkkumaa ja Sanna Stellan kertovat

    Kirjat korvasivat Antti Tuurille perheen, mullistivat Riku Rantalan elämän 6-vuotiaana ja Maija Vilkkumaa löysi Saima Harmajasta sielunsisaren teini-iässä. Mikä kirja on sinulle tärkein? Kerro lempikirjastasi meille.