Hyppää pääsisältöön

Estääkö pahoinvointi virtuaalitodellisuuden yleistymisen?

mies VR-laseissa
mies VR-laseissa Kuva: Shutterstock Prisma Studio

Olipa teknologia kuinka hieno tahansa, kukaan ei halua käyttää laitetta, jota pitää käyttää oksennuspussin kanssa, kirjoittaa Jukka Häkkinen blogissaan.

Kävin jokin aika sitten virtuaalitodellisuuteen liittyvässä tilaisuudessa, jossa yritykset esittelivät sovelluksia ja pelejä. Vaeltelin innostuneena yritysten pöytien ääressä ja uppouduin virtuaalimaailmoihin. Parinkymmenen minuutin kuluttua minulle tuli outo olo. Lopulta minua alkoi oksettaa ja ja kiirehdin raikkaaseen ulkoilmaan toipumaan. Huonon olon ei olisi pitänyt olla yllätys, sillä olen tutkinut virtuaalitodellisuuskokemuksia lähes kahdenkymmenen vuoden ajan. Täytyy silti myöntää, että oli aika noloa joutua ryntäämään tilaisuudesta ulos.

Myös muilla käyttäjillä oireet ovat olleet ongelma. Engadget-lehden toimittaja kertoo oksennuksen olleen lähellä Resident Evil-pelin virtuaalitodellisuusversion kanssa. Jotkut käyttäjät taas syövät matkapahoinvointilääkkeitä pystyäkseen pelaamaan suosikkipeliään virtuaalitodellisuudessa.

Ongelma on todella ikävä, koska se voi estää virtuaalitodellisuuden yleistymisen. Olipa teknologia kuinka hieno tahansa, kukaan ei halua käyttää laitetta, jota pitää käyttää oksennuspussien kanssa.

Pahoinvointi virtuaalimaailmassa muistuttaa merisairautta.

Pahoinvointi ja muut ikävät oireet liittyvät aivojen toimintaan ja siihen, että arkitodellisuudessa aistinelinten tiedot vaihtelevat yhdessä tietyllä tavalla. Jos esimerkiksi käännän päätäni oikealle, koko näkökenttäni liikahtaa pienen viiveen jälkeen vasemmalle.

Virtuaalilasien kanssa viive muuttuu, koska näkymää kontrolloi pään liikkeitä seuraava teknologia. Kun aivot huomaavat, että lihaksiin menevien käskyjen ja näkymän liikkeiden välinen viive on muuttunut, niiden pitää suhde kalibroida uudestaan. Aivot mukautuvat uuteen tilanteeseen.

Aistien kautta tulevan tiedon outous saa aivot epäilemään myrkytystä ja käynnistämään vatsan tyhjentymisen.

Pahoinvointi ja muut ikävät oireet syntyvät mukautumisen aikana. Niinpä mikä tahansa mukautumista vaativa ympäristö voi aiheuttaa oireita. Jos merellä laiva keinuu, mutta näköaisti kertoo huoneen pysyvän paikallaan, iskee merisairaus. Avaruudessa aistien välittämä tieto on myös hiukan pielessä ja avaruussairauden oireet ilmaantuvat. Oireet eivät rajoitu ihmisiin, esimerkiksi painottomassa tilassa olevat kalat kärsivät pahoinvoinnista.

nainen pelaa virtuaalipeliä
nainen pelaa virtuaalipeliä Kuva: Shutterstock Prisma Studio

Mukautumista tapahtuu myös tavalliseen ympäristöön palattaessa. Pitkään merellä olleille voi iskeä maasairaus, jossa maa tuntuu keinuvaan ja henkilö voi pahoin. Samalla tavoin virtuaalitodellisuuslaitteen käyttäjä voi oireilla vasta laitteen käyttämisen jälkeen.

Tuntemuksia on selitetty myrkytysteorialla, jonka mukaan aivot huomaavat, että aistien kautta tulevassa tiedossa on jotain epätavallista ja päättelevät tästä, että henkilö on kenties nauttinut palasen myrkkysientä. Parasta siis tyhjentää vatsa oksentamalla.

Rauhalliset 360-videot eivät aiheuta oireita, mutta harva hakee virtuaalitodellisuudesta rauhaa ja hiljaisuutta.

Oireita voi myös välttää tekemällä sisältöjä, joissa ei ole paljon nopeita liikkeitä. Tutkimusryhmässäni tutkittiin viime talvena rauhallisia 360-videoita ja oireet olivat niillä vähäisiä. Toinen asia on tietenkin se, pitääkö sisällöt tehdä oireiden ehdoilla. Suuri osa käyttäjistä ei varmasti hae virtuaalitodellisuudesta rauhaa ja hiljaisuutta vaan etsii vauhdikkaita kokemuksia.

Kokeemme osoitti myös, että pieni osa ihmisistä saa rauhallisellakin sisällöllä voimakkaita oireita. Tällaiset henkilöt ovat herkempiä pahoinvointia aiheuttaville tilanteille. Samat ihmiset ovat laivaristeilyllä merikipeitä pienessäkin sivutuulessa ja saattavat kokea matkapahoinvointia työmatkabussissa. Heille virtuaalitodellisuus ei yksinkertaisesti sovi.

Virtuaalitodellisuusteknologiat kehittyvät nopeasti ja tarjoavat innostavia mahdollisuuksia. Metsästäjä-keräilijän aivomme eivät ole kuitenkaan pysyneet kehityksessä mukana ja niinpä laitteet ja sisällöt pitäisi tehdä niiden ehdoilla.

psykologi Jukka Häkkinen
Psykologi Jukka Häkkinen psykologi Jukka Häkkinen Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jukka Lintinen prisma studio blogit

Kirjoittaja: Jukka Häkkinen

Havaintopsykologi Jukka Häkkinen tietää, mikä on katseidemme ja silmänliikkeidemme salaisuus. Häkkinen tutkii kuvien havaitsemista sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta Helsingin yliopistossa. Jukka on toiminut myös skepsiksen puheenjohtajana, joten yliluonnolliset ilmiöt ja niiden psykologiset taustat ovat tuttuja juttuja. Häkkinen on perehtynyt myös ufosieppauksiin, enneuniin ja valemuistoihin.

Yle Tieteen asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Kommentit

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede