Hyppää pääsisältöön

Miksi Martti Luther vihasi juutalaisia?

Martti Lutherin patsas
Martti Lutherin patsas Kuva: YLE/Johannes Söderberg Martti Luther,patsas,Raamattu

Uskonpuhdistaja Martti Lutherin elämän pimeisiin puoliin kuuluu hänen suhtautumisensa juutalaisiin. On vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että armosta ja armeliaisuudesta saarnaava ihminen on kirjoittanut kirjan Juutalaisista ja heidän valheistaan – kirjan, jossa kehotettiin polttamaan ja karkottamaan juutalaiset. Vuosisatoja myöhemmin natsit toteuttivat hänen ajatustaan.

professori Dick Harrison
professori Dick Harrison Kuva: YLE/Johannes Söderberg Dick Harrison

Professori Dick Harrison Lundin yliopistosta on perehtynyt Lutherin elämään. Harrisonin mukaan 1500-luvun Saksassa melkein kaikki jakoivat Luthen juutalaisvastaiset ajatukset.

Juutalaisvastainen aikakausi

Yhteiskunta, jossa Martti Luther vaikutti oli vahvasti antisemitistinen, sanoo professori Harrison. Luther luki raamattua, käänsi sen ja levitti sen sanomaa. Uudesta testamentista Luther luki juutalaisista, jotka surmasivat Jeesuksen. Lutherin antisemitistisyys vahvistui: juutalaisista tuli hänen silmissään roistoja ja konnia. Hän levitti antisemitismiään myös aikalaisilleen. Luther ei ollut ajatuksissaan ainoa, mutta hänen saarnajantaitonsa ja puhujanlahjansa antoivat sanomalle lisäpontta.

Jeesus oli juutalainen

Raamattua lukeva Martti Luther varmasti tiesi, että myös Jeesus oli juutalainen.

– Lutherin mukaan Jeesus ei kuitenkaan ollut juutalainen vaan jumalankaltainen ihminen. Jeesus oli hänelle kristikunnan tärkein symboli ja Jumalan poika, neitsyestä syntynyt, Pyhä henki, sanoo Harrison.

– Jeesus oli Lutherille kristikunnan lipunkantaja, jonka maan päälle tulon jälkeen Vanhan Testamentin opetukset eivät eivät enää päde. Ja sitä eivät juutalaiset Lutherin mielestä ymmärtäneet – mikä oli hänelle lisätodiste siitä, että juutalaiset olivat tyhmiä, huonoja ja vaarallisia. Näin Lutherin antisemitistiset ajatukset entisestään vahvistuivat.

– Lutherin juutalaisvihamielisyyden tärkein syy oli kuitenkin se, että ajan henki tuon ajan Euroopassa oli antisemitistinen, professori Harrison korostaa. – Mustan surman aikaan uskottiin yleisesti, että juutalaiset levittivät sairauksia esimerkiksi kaivoja myrkyttämällä. Huhuttiin myös juutalaisten salaliitosta kristittyjä ja muslimeja vastaan. Tässä suhteessa Luther oli oman aikansa lapsi.

Göran Rosenberg
Göran Rosenberg Göran Rosenberg Kuva: YLE/Johannes Söderberg Göran Rosenberg

Juutalainen kirjailija ja journalisti Göran Rosenberg kertoo, että keskiajalla antisemitistiset kirjoitukset olivat tavallisia. Mutta vaikka Luther käytti kirjoituksissaan rohkea ja räväkkää kieltä, monet olivat yllättyneitä siitä, että hän kirjoitti äärimmäisen juutalaisvastaisen kirjan.

– Ilmassa oli tuolloin kristillistä juutalaisvastaisuutta, koska osa juutalaisista kieltäytyi tunnustamasta Jeesusta. He halusivat hallita jumalayhteyttä, jonka kristinusko oli ominut. Juutalaisuus oli siis kristinuskon kilpailija. Vähitellen juutalaisvastaisuus levisi ja sai yhä vihamielisempiä ja vainoavampia muotoja, sanoo Rosenberg.

Luther ei ollut rasisti

– Martti Luther ei ollut rasisti, sanoo Rosenberg. – Hänelle asenne juutalaisiin oli uskonasia. Luther ei hyväksynyt sitä, että juutalaiset eivät tunnustaneet Jeesusta Messiaana, mutta hän toivoi pitkään, että juutalaiset lopulta ymmärtäisivät totuuden ja kääntyisivät kristinuskoon.

Rosenbergin mukaan käännekohta Lutherin ajattelussa ajoittuu 1530-luvulle. Silloin hänen asenteensa muuttui suvaitsevaisuudesta ja odotuksesta haluun yrittää käännyttää juutalaiset väkivalloin tai karkottaa heidät.

– Uskon, että Luther itse oli täysin vakuuttunut omasta totuudestaan. Hän halusi näyttää maailmalle ja juutalaisille olevansa oikeassa, sanoo Rosenberg.

Luther ja Hitler

Neljäsataa vuotta Lutherin jälkeen Hitler ja natsit nousivat Saksassa valtaan ja toteuttivat juutalaisten verilöylyn. Osa natseista vetosi suoraan Lutheriin ja perusteli juutalaisvainoja Lutherin kirjoituksilla.

Professori Dick Harrisonin mukaan Lutheria ei kuitenkaan missään nimessä voi syyttää siitä, mitä juutalaiset joutuivat kokemaan toisessa maailmansodassa.

– Antisemitismin juuret ovat paljon syvemmällä. Sitä paitsi ihminen on itse vastuussa tekemisistään: Luther kuoli 1500-luvulla, natsit nousivat valtaan vasta 1900-luvulla, muistuttaa Harrison.

Rosenbergin mukaan Luther oli Saksassa nostettu lähes pyhimyksen asemaan. Lutherilla olikin valtava vaikutus natsien propagandaan.

– Lukuisat esimerkit kertovat kuinka hänen kirjoituksiaan toistettiin ja kuinka protestanttiset natsimieliset papit vetosivat Lutheriin oikeuttaakseen kirstalliyön tuhot. Lutheria lainattiin suoraan ja sanottiin, että juutalaiset ja heidän synagoogansa pitää polttaa.

Mitä Luther olisi sanonut tuholeireistä?

Voi vain arvailla, mitä Luther itse olisi sanonut holokaustista ja tuholeireistä. Asiantuntijat esittävät eriäviä arvauksia.

– Luther olisi luultavasti kauhistunut ja todennut, että kosto kuuluu yksin Jumalalle, arvelee Dick Harrison. – Uskon, että useimmat kristityt kaikkina aikoina olisivat olleet samaa mieltä.

– Toivon hartaasti, että Luther olisi vastustanut natsien tekoja, sanoo puolestaan Göran Rosenberg. – Mutta kukaan ei tiedä varmaksi. Puhummeko nuoremmasta vai vanhemmasta Lutherista? Pahoin pelkään, että jos vanhempi Luther olisi pitäytynyt siinä, mitä hän kirjassaan kirjoitti, hän olisi ehkä vain seurannut sivusta.

4-osainen ohjelmasarja Mark ja Luther nähdään Yle Femillä neljänä peräkkäisenä sunnuntaina alkaen 2.4.2017 kello 19 ja on nähtävissä sen jälkeen Yle Areenassa. Levengood haastattelee vallan eliittiä, piispoja, teologeja, historioitsijoita ja kulttuurivaikuttajia Suomessa ja Ruotsissa. Vieraina ovat mm. entinen pääministeri Ingvar Carlsson, arkkipiispa Kari Mäkinen, historian professori Henrik Meinander sekä piispa Björn Vikström.

Lisää ohjelmasta

  • Näin toimii talous: Mistä raha tulee?

    Raha syntyy velkaa ottamalla.

    Raha syntyy velkaa ottamalla. Kun asiakas nostaa lainaa pankista ja summa siirretään hänen tililleen, rahan määrä on kasvanut. Suurinta osaa siitä ei nimittäin hetki sitten ollut olemassakaan. Kun pankki myöntää asiakkaalle lainan, kirjoitetaan lainasopimus. Sen arvo on lainan summa plus korko, jonka pankki voi laskea omiksi varoikseen.

  • Näin toimii talous: Miten tuotteen tai palvelun hinta määräytyy?

    Markkinataloudessa hinnan määräävät tarjonta ja kysyntä.

    Markkinataloudessa tuotteen hinta määräytyy tarjonnan ja kysynnän perusteella: paljonko tuotetta tai palvelua on tarjolla ja kuinka monet ja kuinka paljon ihmiset sitä haluavat. Jos appelsiineja on tarjolla enemmän kuin niitä ollaan vailla, myyjä laskee appelsiinien hintaa niin paljon, että saa ne kaupaksi.

  • Näin toimii talous: Mitä eroa on erilaisilla lainoilla?

    Lainaa voi maksaa takaisin eri tavoin.

    Jos lainaat rahaa pankista, valitset samalla, miten hoidat se takaisinmaksun: tasalyhennyksinä vai tasaerinä. Lainaaminen on pankille liiketoimintaa. Kun nostat lainaa, maksat takaisin paitsi lainaamasi summan, myös sille kasvaneen koron.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tupo, TES ja työtaistelu - ymmärrätkö työmarkkinoiden sanastoa?

    Työmarkkinatermit pähkinänkuoressa

    Syksy on työmarkkinaneuvottelujen aikaa. Uutiset puhuvat tuposta, keskitetystä ratkaisusta ja yleissitovuudesta. Mutta mitä ihmettä ne tarkoittavat ja miten työmarkkinat toimivat? Tämän paketin luettuasi ymmärrät työmarkkinauutisia entistä paremmin. Palkat neuvotellaan työmarkkinaneuvotteluissa Työmarkkinaneuvotteluja käydään työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen välillä.

  • Mihin veroeurosi menevät? Palvelujen todelliset hintalaput yllättävät

    Julkisen palvelun hinta ei kerro todellisista kustannuksista

    Veroista purnataan, mutta mitä niillä saa? Oppilaan vuosi peruskoulussa maksaa yhteiskunnalle n. 9000 euroa, oppilaalle oppi on ilmaista. Keräsimme esimerkkejä koulutuksen, terveydenhuollon ja päivähoidon todellisista hinnoista. Koulutuksen maksaa yhteiskunta Suomessa opiskeleminen on aina korkeakouluun asti ilmaista - opiskelijalle.

  • Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?

    48 tunnissa sähkökatkos lamaannuttaisi arkielämän.

    Suomi toimii nykyään täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot hankaloittavat elämää, mutta jo 48 tunnissa hankaluudet muuttuvat vakaviksi ongelmiksi: veden tulo lakkaa, ruoat pilaantuvat, pakkasella kotien lämpötila laskee. Nykyisten suositusten mukaan ihmisten kannattaisi varautua ns. kotivaralla selviytymään 72 tunnin ajan.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Suomen historia Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio

    20 min video Suomen valtion kehityksestä 8 eri kielellä.

    Videoissa kerrotaan Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi kahdeksalla eri kielellä: selkosuomi, arabia, englanti, farsi, kurdi (sorani), somali, thai ja venäjä. Emilia Virtanen on 2000-luvun koulutettu ja kansainvälinen suomalainen, mutta hänen isoisänsä isoisä Kustaa Virtanen eli hyvin erilaisissa oloissa köyhänä torpparina 1900-luvun alussa.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?