Hyppää pääsisältöön

Tuhon ja toivon kirjat – Lue nämä, niin tiedät mikä meitä odottaa!

Vauvanukkejen päivä hyllyillä rivissä
Vauvanukkejen päivä hyllyillä rivissä Kuva: EPA/MICHELE DANZE nuket,vauvanuket,nukenpäät

Tulevaisuudesta varoittava fiktio myy ja innostaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Margaret Atwoodin dystooppinen romaani Orjattaresi hyppäsi Donald Trumpin valtaan noustua myyntilistojen kärkeen. Samoin George Orwellin Vuonna 1984 myytiin loppuun tammikuussa.

Dystopioita luonnehditaan usein utopian eli ihanneyhteiskunnan vastakohdaksi. Silti synkkyydestään huolimatta dystopiakirjallisuudessa on myös toivon säikeitä. Uusissa dystopioissa yhteiskunnan oloja vastustavat kapinalliset eivät tuhoudu ja ympäristökatastrofin jälkeisessä maailmassa ihminen kykenee järjestämään elämänsä. Lisäksi perinteisempikin dystopia edustaa sinänsä samaa vaihtoehtojen ajattelua ja yhteiskunnallista mielikuvitusta kuin utopia. Nykymenon on muututtava, dystopia kuiskaa. Se ei vain nillitä vaan vaatii toimimaan toisin. Siinä on jo toivoa.

Dystopiakirjoja on monenlaisia. Tässä lukuvinkkejä!


1. Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (2005)

Ilmastonmuutoksella on seurauksensa: napajäätiköt sulavat, jättitsunamit tulevat. Isomäen kirja oli aloittamassa Suomessa eko- ja ilmastodystopioiden buumia. Lisäksi teos nosti dystopiakirjallisuuden osaksi kotimaisen kirjallisuuden valtavirtaa.

Lisää eko- ja ilmastodystopioita

  • Risto Isomäki: Herääminen (2003)
  • Maarit Verronen: Kirkkaan selkeää (2010)
  • Annika Luther: De hemlösas stad (2011)

2. Laura Gustafsson: Huorasatu (2011)

Naiset ja tuotantoeläimet on alistettu. Ehkä jollain tavalla niin on jo nyt todellisuudessa, mutta Gustafsson lisää kierroksia aika tavalla. Huorasatu on siksi näkyvyytensä ansainnut. Dystopioiden traditiossa kirja edustaa uutta naisten kautta maailmaa tarkastelevien dystopioiden trendiä; klassisissa dystopioissa naiset jäivät sivuhenkilöiksi. Jopa naiskirjailija Karin Boyen Kallokaiini (1940) katsoo maailmaa miehen silmin.

Lisää naisten alistamisesta

  • Johanna Sinisalo: Auringon ydin (2013)
  • Pirkko Lindberg: Berenikes hår (2000)
  • Margaret Atwood: Orjattaresi (1985)

3. Jack London: Rautakorko (1908)

Varhaisempi taidonnäyte. Demokratia väistyy rahanvallan ja finanssipääomien tieltä. London ennakoi fasismin ennen Saksan kansallissosialismia.

Lisää varhaisia dystopioita

  • Jevgeni Zamjatin: Me (1921)
  • H. G. Wells: Kun nukkuja herää (ensijulkaisu 1899, uudelleenkirjoitettu 1910)
  • Aldous Huxley: Uljas uusi maailma (1932)
  • Jules Verne: Pariisi 1900-luvulla (Verne tarjosi teosta kustantajalle v. 1863, teos julkaistiin vasta vuonna 1994)

4. Mikko-Pekka Heikkinen: Terveiset Kutturasta (2012)

Suomessa riehuu sisällissota etelän ja pohjoisen välillä. Ahdistavasta perusasetelmastaan huolimatta romaani myös naurattaa, sillä Heikkinen on vienyt sodan mielettömyyden äärimmilleen. Pohjoisen taistelijoina on kamikaze-moottorikelkkailijoita.

Lisää dystooppista naurua

  • Martti Linna: Syysmarkkinat (2005) – satiiri päiväkodista, jossa koulitaan menestyjiä
  • Laura Gustafssonin dystopiat
  • Harry Salmenniemen dystooppiset novellit kokoelmassa Uraanilamppu ja muita novelleja (2017)

5. Siiri Enoranta: Nokkosvallankumous

Aurinko on peittynyt saasteiden taakse. Valta on keskitetty. Enorannan Topelius-palkintoehdokkaana ollut kirja on malliesimerkki siitä, kuinka dystopiat ovat suosittuja myös nuortenkirjoissa. Teos on sikäli erityinen, että se edustaa myös fantasiaa – ei niin yleistä vaan ehkä yleistyvää dystopiakirjojen piirissä.

Lisää dystooppisia nuortenkirjoja

  • Jukka Parkkinen: Sinun tähtesi, Allstar (1994) ja Vanhan kulttuurin kurssi (1996)
  • Siri Kolu: Pelko ihmisessä (2013) ja Ihmisen puolella (2014)
  • Salla Simukka: Jäljellä (2012) ja Toisaalla (2012)
  • Anu Holopainen: Ihon alaiset (2015)
  • Suzanne Collins: Nälkäpeli-sarja (2008–2010)

6. Jan Salminen: Äidinmaa

Entä jos naiset olisivat alistaneet miehet? Siinä missä Margaret Atwoodin Orjattaresi ja Laura Gustafssonin Huorasatu kärjistävät miesten vallan, Jan Salmisen Äidinmaa kääntää asetelman nurinkurin. Miehistä ei ole yhteiskunnallisiksi toimijoiksi, vaan he ovat elättiluokkaa.

Dystopiasta on moneksi

  • Alexandra Salmela: Antisankari (2015) – kaksi dystooppista yhteiskuntaa yhdessä kirjassa
  • Ayn Rand: Hymni (1938) – monien varhaisten dystopioiden takana on sosialistikirjailija, mutta pankkitoimija Bjön Wahlroosin ajatteluun vaikuttanut kirjailija ja ajattelija edustaa aivan toisenlaisia aatteita

7. Alan Moore & David Lloyd: V niin kuin verikosto

Yksi maailman kuuluisimmista sarjakuvaromaaneista on dystopia. Filmatisoidussa kirjassa vallassa on fasistihallitus, jota vastaan taistelee Guy Fawkes -naamioon pukeutunut sankari. Sama naamio on esiintynyt useissa todellisissa mielenosoituksissa.

Muuta dystooppista sarjakuvaa

  • Alan Moore: & Dave Gibbons: Vartijat (1986)
  • Frank Miller: Yön ritari (1986)


Mitä dystopiakirjoja suosittelisit itse? Kirjoita oma listasi kommenttikenttään!


Katsele ja kuuntele

Dystopioista puhutaan myös Pilkun jälkeen -ohjelmassa. Itsekin dystopioita kirjoittaneet Emmi Itäranta ja Mikko-Pekka Heikkinen sekä muusikko Olavi Uusivirta keskustelevat. Dystopioista varsinkin kohdassa 16:10.

Tiesitkö?

Myös Konrad Lehtimäen romaania Ylös helvetissä vuodelta 1917 on luettu dystopiana. Teos on osa Ylen 101 kirjaa -listaa! Esittely täällä.

Kuuntele


  • Kriisien, uppoamisten, surujen ja ilojen 1990-luku - lue vuosikymmenen klassikot e-kirjoina!

    Lukulista 1990-luvulle

    1990-luvun alussa Suomessa oli maan historian pahimpia lamakausia ja ennennäkemätön suurtyöttömyys. Neuvostoliitto hajosi, Euroopan kartta meni uusiksi ja Jugoslaviassa syyllistyttiin kansanmurhiin. Teknologian, kännyköiden ja pöytätietokoneiden kehitys synnytti www-tietoverkon ja auttoi Suomen lamasta. 90-luvulla kotimaiset romaanit nostivat esiin monia yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten ihmisten pahoinvoinnin, huolen Suomen asemasta Euroopassa sekä jatkuvan kasvun ideologian mahdottomuudesta. Afrikan ongelmista, nälästä, pakolaisuudesta, rikollisuudesta ja terrorismista kirjoitettiin 2000-luvun kriisejä ennakoiden, mutta ilmastomuutoksesta ei vielä oltu tietoisia.

  • Kirjojen Suomen vuoden 2017 kirja "Mennään jo naapuriin" kuvaa monikulttuurista Suomea

    Kirja, joka kuvaa kuluvaa vuotta 2017

    Politiikan murros, Turun puukotustragedia, ilmastonmuutos - mitä muistamme itsenäisyytemme juhlavuodesta 2017? Kirjojen Suomi valitsi luettavaksi yhden kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Viimeisenä listalle pääsee oman aikamme, vuoden 2017 osuvimmin taltioiva teos. Se on Riina Katajavuoren ja Salla Savolaisen monikulttuurista Suomea kuvaava lastenkirja Mennään jo naapuriin. Toimittaja Seppo Puttonen kertoo valintansa taustoista.

  • Kirjabloggarit: Vuotta 2017 kuvaa osuvimmin Ossi Nymanin Röyhkeys

    Ossi Nymanin Röyhkeys kuvaa aikaamme.

    Kirjojen Suomessa on luettu kirja kultakin Suomen itsenäisyyden vuodelta. Haastoimme bloggarit mukaan valitsemaan listan viimeistä kirjaa: teosta, joka kuvaa parhaiten omaa aikaamme, vuotta 2017. Kirjabloggarit äänestivät ajankohtaisimmaksi Ossi Nymanin romaanin Röyhkeys (2017). Röyhkeys sai eniten mainintoja myös Kirjojen Suomelle tulleissa ehdotuksissa.

  • Hirvonen, Rauhala ja Liksom ovat Kirjojen Suomen lainatuimmat - kaikki e-kirjat luettavissa vuoden loppuun saakka!

    Kirjojen Suomi on tarjonnut ilmaisia e-kirjoja vuoden ajan

    Kirjojen Suomessa on luettu kirja kultakin Suomen itsenäisyyden vuodelta. Kirjoja on voinut lukea ilmaiseksi sähköisinä ja verkkokirjasto on avoinna vuoden loppuun saakka. Tähän mennessä kirjoja on lainattu 25 000 kertaa. Luetuimpia e-kirjoja ovat olleet Elina Hirvosen Kun aika loppuu (2015), Pauliina Rauhalan Taivaslaulu (2013) ja Rosa Liksomin Hytti nro 6 (2011).

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Kirjojen Suomi

  • Kirjojen Suomen vuoden 2017 kirja "Mennään jo naapuriin" kuvaa monikulttuurista Suomea

    Kirja, joka kuvaa kuluvaa vuotta 2017

    Politiikan murros, Turun puukotustragedia, ilmastonmuutos - mitä muistamme itsenäisyytemme juhlavuodesta 2017? Kirjojen Suomi valitsi luettavaksi yhden kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Viimeisenä listalle pääsee oman aikamme, vuoden 2017 osuvimmin taltioiva teos. Se on Riina Katajavuoren ja Salla Savolaisen monikulttuurista Suomea kuvaava lastenkirja Mennään jo naapuriin. Toimittaja Seppo Puttonen kertoo valintansa taustoista.

  • Kirjabloggarit: Vuotta 2017 kuvaa osuvimmin Ossi Nymanin Röyhkeys

    Ossi Nymanin Röyhkeys kuvaa aikaamme.

    Kirjojen Suomessa on luettu kirja kultakin Suomen itsenäisyyden vuodelta. Haastoimme bloggarit mukaan valitsemaan listan viimeistä kirjaa: teosta, joka kuvaa parhaiten omaa aikaamme, vuotta 2017. Kirjabloggarit äänestivät ajankohtaisimmaksi Ossi Nymanin romaanin Röyhkeys (2017). Röyhkeys sai eniten mainintoja myös Kirjojen Suomelle tulleissa ehdotuksissa.