Hyppää pääsisältöön

Tuhon ja toivon kirjat – Lue nämä, niin tiedät mikä meitä odottaa!

Vauvanukkejen päivä hyllyillä rivissä
Vauvanukkejen päivä hyllyillä rivissä Kuva: EPA/MICHELE DANZE nuket,vauvanuket,nukenpäät

Tulevaisuudesta varoittava fiktio myy ja innostaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Margaret Atwoodin dystooppinen romaani Orjattaresi hyppäsi Donald Trumpin valtaan noustua myyntilistojen kärkeen. Samoin George Orwellin Vuonna 1984 myytiin loppuun tammikuussa.

Dystopioita luonnehditaan usein utopian eli ihanneyhteiskunnan vastakohdaksi. Silti synkkyydestään huolimatta dystopiakirjallisuudessa on myös toivon säikeitä. Uusissa dystopioissa yhteiskunnan oloja vastustavat kapinalliset eivät tuhoudu ja ympäristökatastrofin jälkeisessä maailmassa ihminen kykenee järjestämään elämänsä. Lisäksi perinteisempikin dystopia edustaa sinänsä samaa vaihtoehtojen ajattelua ja yhteiskunnallista mielikuvitusta kuin utopia. Nykymenon on muututtava, dystopia kuiskaa. Se ei vain nillitä vaan vaatii toimimaan toisin. Siinä on jo toivoa.

Dystopiakirjoja on monenlaisia. Tässä lukuvinkkejä!


1. Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (2005)

Ilmastonmuutoksella on seurauksensa: napajäätiköt sulavat, jättitsunamit tulevat. Isomäen kirja oli aloittamassa Suomessa eko- ja ilmastodystopioiden buumia. Lisäksi teos nosti dystopiakirjallisuuden osaksi kotimaisen kirjallisuuden valtavirtaa.

Lisää eko- ja ilmastodystopioita

  • Risto Isomäki: Herääminen (2003)
  • Maarit Verronen: Kirkkaan selkeää (2010)
  • Annika Luther: De hemlösas stad (2011)

2. Laura Gustafsson: Huorasatu (2011)

Naiset ja tuotantoeläimet on alistettu. Ehkä jollain tavalla niin on jo nyt todellisuudessa, mutta Gustafsson lisää kierroksia aika tavalla. Huorasatu on siksi näkyvyytensä ansainnut. Dystopioiden traditiossa kirja edustaa uutta naisten kautta maailmaa tarkastelevien dystopioiden trendiä; klassisissa dystopioissa naiset jäivät sivuhenkilöiksi. Jopa naiskirjailija Karin Boyen Kallokaiini (1940) katsoo maailmaa miehen silmin.

Lisää naisten alistamisesta

  • Johanna Sinisalo: Auringon ydin (2013)
  • Pirkko Lindberg: Berenikes hår (2000)
  • Margaret Atwood: Orjattaresi (1985)

3. Jack London: Rautakorko (1908)

Varhaisempi taidonnäyte. Demokratia väistyy rahanvallan ja finanssipääomien tieltä. London ennakoi fasismin ennen Saksan kansallissosialismia.

Lisää varhaisia dystopioita

  • Jevgeni Zamjatin: Me (1921)
  • H. G. Wells: Kun nukkuja herää (ensijulkaisu 1899, uudelleenkirjoitettu 1910)
  • Aldous Huxley: Uljas uusi maailma (1932)
  • Jules Verne: Pariisi 1900-luvulla (Verne tarjosi teosta kustantajalle v. 1863, teos julkaistiin vasta vuonna 1994)

4. Mikko-Pekka Heikkinen: Terveiset Kutturasta (2012)

Suomessa riehuu sisällissota etelän ja pohjoisen välillä. Ahdistavasta perusasetelmastaan huolimatta romaani myös naurattaa, sillä Heikkinen on vienyt sodan mielettömyyden äärimmilleen. Pohjoisen taistelijoina on kamikaze-moottorikelkkailijoita.

Lisää dystooppista naurua

  • Martti Linna: Syysmarkkinat (2005) – satiiri päiväkodista, jossa koulitaan menestyjiä
  • Laura Gustafssonin dystopiat
  • Harry Salmenniemen dystooppiset novellit kokoelmassa Uraanilamppu ja muita novelleja (2017)

5. Siiri Enoranta: Nokkosvallankumous

Aurinko on peittynyt saasteiden taakse. Valta on keskitetty. Enorannan Topelius-palkintoehdokkaana ollut kirja on malliesimerkki siitä, kuinka dystopiat ovat suosittuja myös nuortenkirjoissa. Teos on sikäli erityinen, että se edustaa myös fantasiaa – ei niin yleistä vaan ehkä yleistyvää dystopiakirjojen piirissä.

Lisää dystooppisia nuortenkirjoja

  • Jukka Parkkinen: Sinun tähtesi, Allstar (1994) ja Vanhan kulttuurin kurssi (1996)
  • Siri Kolu: Pelko ihmisessä (2013) ja Ihmisen puolella (2014)
  • Salla Simukka: Jäljellä (2012) ja Toisaalla (2012)
  • Anu Holopainen: Ihon alaiset (2015)
  • Suzanne Collins: Nälkäpeli-sarja (2008–2010)

6. Jan Salminen: Äidinmaa

Entä jos naiset olisivat alistaneet miehet? Siinä missä Margaret Atwoodin Orjattaresi ja Laura Gustafssonin Huorasatu kärjistävät miesten vallan, Jan Salmisen Äidinmaa kääntää asetelman nurinkurin. Miehistä ei ole yhteiskunnallisiksi toimijoiksi, vaan he ovat elättiluokkaa.

Dystopiasta on moneksi

  • Alexandra Salmela: Antisankari (2015) – kaksi dystooppista yhteiskuntaa yhdessä kirjassa
  • Ayn Rand: Hymni (1938) – monien varhaisten dystopioiden takana on sosialistikirjailija, mutta pankkitoimija Bjön Wahlroosin ajatteluun vaikuttanut kirjailija ja ajattelija edustaa aivan toisenlaisia aatteita

7. Alan Moore & David Lloyd: V niin kuin verikosto

Yksi maailman kuuluisimmista sarjakuvaromaaneista on dystopia. Filmatisoidussa kirjassa vallassa on fasistihallitus, jota vastaan taistelee Guy Fawkes -naamioon pukeutunut sankari. Sama naamio on esiintynyt useissa todellisissa mielenosoituksissa.

Muuta dystooppista sarjakuvaa

  • Alan Moore: & Dave Gibbons: Vartijat (1986)
  • Frank Miller: Yön ritari (1986)


Mitä dystopiakirjoja suosittelisit itse? Kirjoita oma listasi kommenttikenttään!


Katsele ja kuuntele

Dystopioista puhutaan myös Pilkun jälkeen -ohjelmassa. Itsekin dystopioita kirjoittaneet Emmi Itäranta ja Mikko-Pekka Heikkinen sekä muusikko Olavi Uusivirta keskustelevat. Dystopioista varsinkin kohdassa 16:10.

Tiesitkö?

Myös Konrad Lehtimäen romaania Ylös helvetissä vuodelta 1917 on luettu dystopiana. Teos on osa Ylen 101 kirjaa -listaa! Esittely täällä.

Kuuntele


Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Kirjojen Suomi