Hyppää pääsisältöön

Tuhon ja toivon kirjat – Lue nämä, niin tiedät mikä meitä odottaa!

Vauvanukkejen päivä hyllyillä rivissä
Vauvanukkejen päivä hyllyillä rivissä Kuva: EPA/MICHELE DANZE nuket,vauvanuket,nukenpäät

Tulevaisuudesta varoittava fiktio myy ja innostaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Margaret Atwoodin dystooppinen romaani Orjattaresi hyppäsi Donald Trumpin valtaan noustua myyntilistojen kärkeen. Samoin George Orwellin Vuonna 1984 myytiin loppuun tammikuussa.

Dystopioita luonnehditaan usein utopian eli ihanneyhteiskunnan vastakohdaksi. Silti synkkyydestään huolimatta dystopiakirjallisuudessa on myös toivon säikeitä. Uusissa dystopioissa yhteiskunnan oloja vastustavat kapinalliset eivät tuhoudu ja ympäristökatastrofin jälkeisessä maailmassa ihminen kykenee järjestämään elämänsä. Lisäksi perinteisempikin dystopia edustaa sinänsä samaa vaihtoehtojen ajattelua ja yhteiskunnallista mielikuvitusta kuin utopia. Nykymenon on muututtava, dystopia kuiskaa. Se ei vain nillitä vaan vaatii toimimaan toisin. Siinä on jo toivoa.

Dystopiakirjoja on monenlaisia. Tässä lukuvinkkejä!


1. Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (2005)

Ilmastonmuutoksella on seurauksensa: napajäätiköt sulavat, jättitsunamit tulevat. Isomäen kirja oli aloittamassa Suomessa eko- ja ilmastodystopioiden buumia. Lisäksi teos nosti dystopiakirjallisuuden osaksi kotimaisen kirjallisuuden valtavirtaa.

Lisää eko- ja ilmastodystopioita

  • Risto Isomäki: Herääminen (2003)
  • Maarit Verronen: Kirkkaan selkeää (2010)
  • Annika Luther: De hemlösas stad (2011)

2. Laura Gustafsson: Huorasatu (2011)

Naiset ja tuotantoeläimet on alistettu. Ehkä jollain tavalla niin on jo nyt todellisuudessa, mutta Gustafsson lisää kierroksia aika tavalla. Huorasatu on siksi näkyvyytensä ansainnut. Dystopioiden traditiossa kirja edustaa uutta naisten kautta maailmaa tarkastelevien dystopioiden trendiä; klassisissa dystopioissa naiset jäivät sivuhenkilöiksi. Jopa naiskirjailija Karin Boyen Kallokaiini (1940) katsoo maailmaa miehen silmin.

Lisää naisten alistamisesta

  • Johanna Sinisalo: Auringon ydin (2013)
  • Pirkko Lindberg: Berenikes hår (2000)
  • Margaret Atwood: Orjattaresi (1985)

3. Jack London: Rautakorko (1908)

Varhaisempi taidonnäyte. Demokratia väistyy rahanvallan ja finanssipääomien tieltä. London ennakoi fasismin ennen Saksan kansallissosialismia.

Lisää varhaisia dystopioita

  • Jevgeni Zamjatin: Me (1921)
  • H. G. Wells: Kun nukkuja herää (ensijulkaisu 1899, uudelleenkirjoitettu 1910)
  • Aldous Huxley: Uljas uusi maailma (1932)
  • Jules Verne: Pariisi 1900-luvulla (Verne tarjosi teosta kustantajalle v. 1863, teos julkaistiin vasta vuonna 1994)

4. Mikko-Pekka Heikkinen: Terveiset Kutturasta (2012)

Suomessa riehuu sisällissota etelän ja pohjoisen välillä. Ahdistavasta perusasetelmastaan huolimatta romaani myös naurattaa, sillä Heikkinen on vienyt sodan mielettömyyden äärimmilleen. Pohjoisen taistelijoina on kamikaze-moottorikelkkailijoita.

Lisää dystooppista naurua

  • Martti Linna: Syysmarkkinat (2005) – satiiri päiväkodista, jossa koulitaan menestyjiä
  • Laura Gustafssonin dystopiat
  • Harry Salmenniemen dystooppiset novellit kokoelmassa Uraanilamppu ja muita novelleja (2017)

5. Siiri Enoranta: Nokkosvallankumous

Aurinko on peittynyt saasteiden taakse. Valta on keskitetty. Enorannan Topelius-palkintoehdokkaana ollut kirja on malliesimerkki siitä, kuinka dystopiat ovat suosittuja myös nuortenkirjoissa. Teos on sikäli erityinen, että se edustaa myös fantasiaa – ei niin yleistä vaan ehkä yleistyvää dystopiakirjojen piirissä.

Lisää dystooppisia nuortenkirjoja

  • Jukka Parkkinen: Sinun tähtesi, Allstar (1994) ja Vanhan kulttuurin kurssi (1996)
  • Siri Kolu: Pelko ihmisessä (2013) ja Ihmisen puolella (2014)
  • Salla Simukka: Jäljellä (2012) ja Toisaalla (2012)
  • Anu Holopainen: Ihon alaiset (2015)
  • Suzanne Collins: Nälkäpeli-sarja (2008–2010)

6. Jan Salminen: Äidinmaa

Entä jos naiset olisivat alistaneet miehet? Siinä missä Margaret Atwoodin Orjattaresi ja Laura Gustafssonin Huorasatu kärjistävät miesten vallan, Jan Salmisen Äidinmaa kääntää asetelman nurinkurin. Miehistä ei ole yhteiskunnallisiksi toimijoiksi, vaan he ovat elättiluokkaa.

Dystopiasta on moneksi

  • Alexandra Salmela: Antisankari (2015) – kaksi dystooppista yhteiskuntaa yhdessä kirjassa
  • Ayn Rand: Hymni (1938) – monien varhaisten dystopioiden takana on sosialistikirjailija, mutta pankkitoimija Bjön Wahlroosin ajatteluun vaikuttanut kirjailija ja ajattelija edustaa aivan toisenlaisia aatteita

7. Alan Moore & David Lloyd: V niin kuin verikosto

Yksi maailman kuuluisimmista sarjakuvaromaaneista on dystopia. Filmatisoidussa kirjassa vallassa on fasistihallitus, jota vastaan taistelee Guy Fawkes -naamioon pukeutunut sankari. Sama naamio on esiintynyt useissa todellisissa mielenosoituksissa.

Muuta dystooppista sarjakuvaa

  • Alan Moore: & Dave Gibbons: Vartijat (1986)
  • Frank Miller: Yön ritari (1986)


Mitä dystopiakirjoja suosittelisit itse? Kirjoita oma listasi kommenttikenttään!


Katsele ja kuuntele

Dystopioista puhutaan myös Pilkun jälkeen -ohjelmassa. Itsekin dystopioita kirjoittaneet Emmi Itäranta ja Mikko-Pekka Heikkinen sekä muusikko Olavi Uusivirta keskustelevat. Dystopioista varsinkin kohdassa 16:10.

Tiesitkö?

Myös Konrad Lehtimäen romaania Ylös helvetissä vuodelta 1917 on luettu dystopiana. Teos on osa Ylen 101 kirjaa -listaa! Esittely täällä.

Kuuntele


Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

Kirjojen Suomi

  • Lapsen kurittaminen ei kannata, sen tiesi jo Teuvo Pakkala

    Lapsen kurittaminen ei kannata, sen tiesi jo Teuvo Pakkala

    Koivuniemen herra on jo Suomessa pantu eläkkeelle, mutta lapsia kasvatetaan edelleen kurittamalla. Ei kannattaisi. Sen osoittavat nykytutkimus ja Teuvo Pakkalan lapsinovellit, jotka hän kirjoitti 1800-luvun lopussa.

  • Kahtiajakautunut maa matkalla uuteen sotaan – lue 30-luvun klassikoita e-kirjoina

    Lukulista 30-luvulle.

    Kirjojen Suomi on kertomus satavuotiaasta Suomesta ja sen vaiheista. Nyt matkamme kulkee läpi dramaattisen 30-luvun. Vuosikymmen jätti jälkeensä monia klassikoita: Toivo Pekkasen työläisromaanin Tehtaan varjossa ja Hella Wuolijoen näytelmät. Runoilija Saima Harmaja kirjoitti koko tuotantonsa 30-luvulla. Olavi Paavolainen kuvasi esseissään ajan henkeä ja F.E. Sillanpää sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

  • Nämä kirjat muuttivat elämäni – tutustu tarinoihin

    Riku Rantala, Maija Vilkkumaa ja Sanna Stellan kertovat

    Kirjat korvasivat Antti Tuurille perheen, mullistivat Riku Rantalan elämän 6-vuotiaana ja Maija Vilkkumaa löysi Saima Harmajasta sielunsisaren teini-iässä. Mikä kirja on sinulle tärkein? Kerro lempikirjastasi meille.

  • "Romaani kuvaa sitä, kuinka vaikeaa on nuorena naisena vaeltaa" - Maija Vilkkumaan verkkolukupiirissä keskusteltiin sukupolvista ja selviytymisestä

    Maija Vilkkumaan verkkolukupiirin loppukeskustelu

    Muusikko Maija Vilkkumaan vetämässä verkkolukupiirissä on luettu Anja Kaurasen (nyk. Snellman) romaani Sonja O. kävi täällä (1981). On loppuyhteenvedon aika: mitä ajatuksia kirja herätti niissä, jotka lukivat sen vuosien jälkeen uudestaan ja niissä, jotka tarttuivat siihen ensi kerran? Keskusteluun voi edelleen osallistua!

  • Kuka saa kirjallisuuden Nobelin 2017?

    Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaja julkistetaan klo 14

    Ruotsin akatemia ilmoittaa torstaina klo 14 tämänvuotisen kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan. Kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen esittelee ennakkosuosikkeja ja pohtii, mitkä seikat vaikuttavat valintaan.

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Kirjoitan päälauseita. Timo Soini kirjoittaa päälauseita. Uskottavat miehet kirjoittavat niin.

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja essee lukeville

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja esseesarja lukeville ihmisille. Jos Suomen historiasta haluaa sanoa jotain painavaa, kirkasta ja samalla moniselitteistä, on käytettävä koivuklapeja: kovia ja lämpöarvoltaan suuria lauseita. Se lisää kirjoittajan uskottavuutta, mutta on riittävän moniselitteistä. Samalla kommentoija saa sytykettä omalle itserakkaudelleen.

  • Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin

    Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.

    Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.

  • Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Kirjojen Suomi – elämyksiä lukemalla

    Valitsimme kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta

    Kirjallisuustoimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak ovat valinneet jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta yhden kirjan. Suurin osa kirjoista on luettavissa e-kirjoina vuoden 2017 loppuun saakka. Mitkä kirjat olisit itse valinnut?

  • Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

    Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

    John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

  • Poimi e-hömppäkirja luettavaksesi täältä

    Jaa kesän parhaat kirjat hashtagilla #hömppäkirjalista

    Ei syytä paniikkiin, vaikka olisit nalkissa mökillä ilman luettavaa. Voit lukea Kirjojen Suomen e-kirjoja! Nämä kirjat viihdyttävät ja saavat suupielet kohoamaan, vaikka viikonloppu ei hellisikään helteillä. Kirjojen Suomella on käynnissä pro hömppä -liike.

  • Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

    Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

    Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!