Hyppää pääsisältöön

Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

Kirjojen Suomen lukulista 80-luvulle.
Kirjojen Suomen lukulista 80-luvulle. Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen Kirjojen Suomi,101 kirjaa

John Lennonin murha 8.12.1980 löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut.

Suomessa elettiin talouskasvun ja hyvinvoinnin aikaa. Suomen Pankki vapautti rahan lainaamisen ulkomailta, ja se villitsi monet kasinotalouden pelureiksi. Mallia rahan tekemisestä kansalaiset saivat Pentti Kourilta ja kasinotalouden symboliksi nousseelta Jukka Keiteleeltä.

Kirjallisuuskriitikot ja -tutkijat alkoivat Suomessa puhua pahan koulukunnasta. Pahuutta pohtivat muun muassa kirjailijat Esa Sariola, Annika Idström ja Matti Yrjänä Joensuu. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään ja sitä kautta kirjoihin. Vuosikymmentä on sanottu itsekkyyden ja omaan napaan tuijottamisen ajaksi.

Kirjallisuudessa pahan koulukunnasta tuli niin usein käytetty sanonta, että Ville Sassi teki siitä väitöskirjan Uudenlaisen pahan unohdettu historia. Siinä hän pohtii kuinka “moraalifilosofinen tulkinta nostaa romaaneista esiin sosiaalisia tilanteita, joissa kollektiivisuus ja yhteiset päämäärät ovat kadonneet näkyvistä. Se rohkaisee henkilöhahmoja rakentamaan subjektiviteettinsa pahaa tekemällä tai jättää heidät kohtuuttomien haittojen armoille.”

Hän ei pitänyt pahuuden kuvaamista kuitenkaan mitenkään poikkeuksellisena suomalaisissa kirjoissa. Tällaista pahuuden pohdiskelua on ollut aina Aleksis Kivestä alkaen. Hän piti pahan tematiikkaa ulkokirjallisena ilmiönä.

Minulle ei 1980-luku näyttäytynyt silloin eikä sitä nyt taaksepäin katseltuna pahan vuosikymmenenä. Minulle 1980-luvun kirjallisuus kertoi halusta ajatella mennyt historia uudella tavalla.

Ymmärsin toki silloin, että kaunokirjallinen teos on aina sepitettä, en vain pitänyt siitä, että minua lukijana viedään kuin Lehtosen pässiä.

Vuosikymmenet tasalukuisesti (1970–1980) ajateltuina ei tuota niin mielenkiintoisia jaotteluja kuin vuosien niputtaminen alkaen 1917–1927, ja siten eteenpäin.

Jos otan yli kymmenen vuoden venytettynä aikajanana, vuosien 1977–1988 kirjoista voi kehitellä ajatuksia ajan ilmiöistä alkaen Paavo Haavikon Kansakunnan linja -teoksesta. Siinä tiivistyi historian uudelleen ymmärrys, koska Haavikko kirjoitti näkyviin murroskauden muutokset, ja katse oli jo Kekkosen jälkeisessä Suomessa.

Historian uudelleen kirjoittamisen ääripää on sitten vuonna 1988 julkaistu Kari Kontion ja Tuomas Nevanlinnan teos Kirjava lehmä. Siinä parivaljakko sepitti Suomelle uudenlaisen kuvitteellisen historian lyömällä leikiksi lähes kaiken ja keksimällä asioita niin sanottujen oikeiden tapahtumien ja historiallisten henkilöiden joukkoon.

Silloin muistan mielessäni paheksuneeni historiallisten faktojen sekoittamista keksittyjen kanssa. Uutistoimittajana työskennellessäni pitäydyin tiukasti faktoissa enkä hyväksynyt lukijoiden mielenrauhan häiritsemistä tekaistuilla ja keinotekoisilla asioilla. Ymmärsin toki silloin, että kaunokirjallinen teos on aina sepitettä, en vain pitänyt siitä, että minua lukijana viedään kuin Lehtosen pässiä.

Välivuosiin mahtuvat teokset, joista kokonainen sukupolvi löysi itsensä – Pete Q teatterissa kyseenalaisti rajusti perinteet. Yksilön kokemuksia korostaneet Kauko Röyhkän Tienlaidalla Waterloo ja Anja Kaurasen Sonja O kertoivat ihmisten uudenlaisesta tavasta asettua yhteisöön.

Matti Pulkkinen ravisteli käsityksiämme Neuvostoliitosta ja kehitysapupolitiikasta. Hän kirjoitti Romaanihenkilön kuolemassa (1985) rasismista ja Suomen idänsuhteista tavalla, josta kiisteltiin. Pirkko Saisio mursi naisen perinteistä roolimallia, joka vielä 1980-luvulla oli ahdas. Antti Tuuri taas merkitsi muistiin ahneiden liikemiesten rahan salakuljetukset Amerikkaan, ja Eeva Kilpi kantaaottavilla runoillaan muistutti meitä luonnonsuojelun ja eläinten tärkeydestä ihmisille.

Millaisena sinä muistat 1980-luvun? Kirjoita oma kirjalistasi kommenttikenttään!

Kirjojen Suomen suositukset 1980-luvulta:

- Lue kirjat sähköisinä. Artikkeleista löytyy myös kirjaan liittyvä radio- ja tv-ohjelma.

Nämä 1970 -luvulta mainitut poiminnat myös luettavissa e-kirjoina:

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

Kirjojen Suomi

Seuraa somessa

  • Kahtiajakautunut maa matkalla uuteen sotaan – lue 30-luvun klassikoita e-kirjoina

    Lukulista 30-luvulle.

    Kirjojen Suomi on kertomus satavuotiaasta Suomesta ja sen vaiheista. Nyt matkamme kulkee läpi dramaattisen 30-luvun. Vuosikymmen jätti jälkeensä monia klassikoita: Toivo Pekkasen työläisromaanin Tehtaan varjossa ja Hella Wuolijoen näytelmät. Runoilija Saima Harmaja kirjoitti koko tuotantonsa 30-luvulla. Olavi Paavolainen kuvasi esseissään ajan henkeä ja F.E. Sillanpää sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

  • Nämä kirjat muuttivat elämäni – tutustu tarinoihin

    Riku Rantala, Maija Vilkkumaa ja Sanna Stellan kertovat

    Kirjat korvasivat Antti Tuurille perheen, mullistivat Riku Rantalan elämän 6-vuotiaana ja Maija Vilkkumaa löysi Saima Harmajasta sielunsisaren teini-iässä. Mikä kirja on sinulle tärkein? Kerro lempikirjastasi meille.

  • "Romaani kuvaa sitä, kuinka vaikeaa on nuorena naisena vaeltaa" - Maija Vilkkumaan verkkolukupiirissä keskusteltiin sukupolvista ja selviytymisestä

    Maija Vilkkumaan verkkolukupiirin loppukeskustelu

    Muusikko Maija Vilkkumaan vetämässä verkkolukupiirissä on luettu Anja Kaurasen (nyk. Snellman) romaani Sonja O. kävi täällä (1981). On loppuyhteenvedon aika: mitä ajatuksia kirja herätti niissä, jotka lukivat sen vuosien jälkeen uudestaan ja niissä, jotka tarttuivat siihen ensi kerran? Keskusteluun voi edelleen osallistua!

  • Kuka saa kirjallisuuden Nobelin 2017?

    Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaja julkistetaan klo 14

    Ruotsin akatemia ilmoittaa torstaina klo 14 tämänvuotisen kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan. Kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen esittelee ennakkosuosikkeja ja pohtii, mitkä seikat vaikuttavat valintaan.

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Kirjoitan päälauseita. Timo Soini kirjoittaa päälauseita. Uskottavat miehet kirjoittavat niin.

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja essee lukeville

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja esseesarja lukeville ihmisille. Jos Suomen historiasta haluaa sanoa jotain painavaa, kirkasta ja samalla moniselitteistä, on käytettävä koivuklapeja: kovia ja lämpöarvoltaan suuria lauseita. Se lisää kirjoittajan uskottavuutta, mutta on riittävän moniselitteistä. Samalla kommentoija saa sytykettä omalle itserakkaudelleen.

  • Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin

    Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.

    Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.

  • Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Kirjojen Suomi – elämyksiä lukemalla

    Valitsimme kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta

    Kirjallisuustoimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak ovat valinneet jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta yhden kirjan. Suurin osa kirjoista on luettavissa e-kirjoina vuoden 2017 loppuun saakka. Mitkä kirjat olisit itse valinnut?

  • Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

    Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

    John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

  • Poimi e-hömppäkirja luettavaksesi täältä

    Jaa kesän parhaat kirjat hashtagilla #hömppäkirjalista

    Ei syytä paniikkiin, vaikka olisit nalkissa mökillä ilman luettavaa. Voit lukea Kirjojen Suomen e-kirjoja! Nämä kirjat viihdyttävät ja saavat suupielet kohoamaan, vaikka viikonloppu ei hellisikään helteillä. Kirjojen Suomella on käynnissä pro hömppä -liike.

  • Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

    Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

    Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!