Liiallinen antibioottien syöttäminen on johtanut siihen, että yhä useampi suomalainen koira kantaa superbakteereja. Nyt on viimeinen hetki tarttua ongelmaan, sanoo tutkija.
Kun Eeva Österberg ulkoiluttaa labradorinnoutajaansa Paavoa, hän pitää hihnan tiukalla, ettei Paavo pääse tervehtimään muita koiria. Eeva ei saa itsekään koskea muihin koiriin.
Paavolla on ollut lukuisia tulehduksia, ja se on joutunut syömään paljon antibiootteja.
Lopulta Paavolla todettiin superbakteeri MRSP. Se on resistentti lähes kaikille antibiooteille, ja se voi tarttua Paavosta muihin koiriin.
”Pelästyimme hirveästi, luulimme että koira pitää lopettaa”, Eeva Österberg sanoo.
Superbakteerin johdosta antibiootit eivät pure Paavon tulehduksiin, joten ne pitää hoitaa paikallisesti. Joka kerta kun Paavo loukkaa tassunsa tai saa tulehduksen, Österberg pelkää sen voivan koitua Paavon kohtaloksi.
Koiran MRSP johtuu todennäköisesti liian monesta antibioottikuurista. ”Tavalliset eläinlääkärit kirjoittavat melkein aina antibioottia jos koiralla on tulehdus, he eivät mieti seurauksia”, Österberg sanoo.
Resistenssitilanne pahenee Suomessa
Suomessa on nyt 1,5 miljoonaa seuraeläintä, joista koiria noin 700 000 - 800 000. Koirat syövät enemmän antibiootteja kuin kissat.
Suomalaiset seuraeläimet syövät kaksi kertaa enemmän antibiootteja kuin eläimet Ruotsissa. Ruotsissa eläinlääkärit ja viranomaiset ovat yksissä tuumin onnistuneet vähentämään antibioottien käyttöä puoleen kymmenessä vuodessa. Siellä antibioottiresistenssiä esiintyy nyt vähemmän, kun se Suomessa lisääntyy.
Katariina Thomson vastaa pieneläinten hoidosta Yliopistollisessa Pieneläinsairaalassa.
”Koirien antibioottiresistenssi on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Se pahenee vuosi vuodelta. Nyt on kiire, on viimeinen hetki tarttua ongelmaan” Thomson sanoo.
Suomi kuuluu maihin joissa tuotantoeläimet syövät vähiten antibiootteja. Mutta seuraeläinten osalta meillä on parantamisen varaa.
Poliittinen tahto puuttuu
Thomson sanoo, että Suomessa tunnistetaan ongelma, mutta että viranomaisilla ei ole riittävästi resursseja. ”Resistenssinvastainen työ ei ole Suomessa poliittinen prioriteetti. Tahtoa löytyy, mutta resursseja ei”, Thomson sanoo.
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) myöntää, ettei Suomessa ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota seuraeläinten antibioottien käyttöön.
”Suomi kuuluu maihin joissa tuotantoeläimet syövät vähiten antibiootteja. Mutta seuraeläinten osalta meillä on parantamisen varaa. Ruotsi on toiminut tässä asiassa esimerkillisesti”, sanoo Tiilikainen.
Hänen mielestään valistustyötä tarvitaan lisää, ja ministeriö onkin valmistamassa uutta tiedotuskampanjaa eläinten omistajille.
Osa eläinlääkäreistä rikkoo lakia
Eviran ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara vastaa eläinten lääkitsemisen valvonnasta. Kun Ruotsissa viranomaiset seuraavat yksittäisten koirien ja kissojen lääkintää, Helin-Soilevaara saa tyytyä lääketukkujen myyntitietoihin.
Eläinten lääkintä on ollut tiukasti säädettyä laissa jo pitkään, ja lainsäädäntö tiukentui entisestään vuonna 2014. Valvonta kuitenkin ontuu eikä läänineläinlääkäreillä ole riittävästi aikaa valvoa eläinklinikoita.
Helin-Soilevaara on pyytänyt selvityksiä kymmeneltä eläinklinikalta, jotka ovat hankkineet eniten tiettyä laajaspektristä antibioottia, kolmannen polven kefalosporiinia injektiomuodossa. Se on reservilääke, jota lain mukaan saa käyttää eläimille vain, jos eläinlääkäri on tehnyt herkkyysmäärityksen ja todennut, ettei muita tehoavia vaihtoehtoja löydy.
Peräti kahdeksan kymmenestä klinikasta oli tilannut valmistetta koirien ja kissojen hoitoon. Klinikat ovat hyvin pieniä, ja niissä toimivat yhdeksän eläinlääkäriä ovat yhteensä tilanneet arviolta yli 3000 annosta lääkettä.
”He ovat rikkoneet lakia. Kukaan heistä ei ole tehnyt herkkyysmäärityksiä ennen kuin ovat määränneet antibioottia. Kukaan heistä ei ole todennut, että juuri tämä antibiootti on ainoa tehokas vaihtoehto hoidetuille eläimille”, Helin-Soilevaara sanoo.
Reserviantibiootteja pitäisi säästää ihmisten vakavia tulehduksia varten, kun muita vaihtoehtoja ei ole jäljellä. Niiden käyttö myös edistää vastustuskykyisten bakteerien syntyä.
”Lääke on asiakasystävällistä”
Spotlight ei julkaise lääkäreiden nimiä. Tutustuimme heidän selityksiinsä ja otimme yhteyttä eniten tilanneisiin.
Eräs kokenut helsinkiläinen eläinlääkäri on tilannut 750 annosta pieneläimille. Hän on pitänyt klinikkaa Helsingissä, mutta jäänyt nyttemmin eläkkeelle.
”Tuote on asiakasystävällistä, kun eläimelle ei tarvitse syöttää lääkettä monta päivää”, hän sanoo Spotlightille.
Rehellisyyden nimissä myönnän, että olen käyttänyt lääkettä harkitsemattomasti.
Eviralle hän oli ilmoittanut, että on käyttänyt antibioottia, jos on epäillyt tai tiennyt, että omistaja ei ole kyennyt antamaan eläimelle lääkettä suun kautta.
Toinen samalla klinikalla toiminut eläinlääkäri on tilannut yli 275 annosta. ”Rehellisyyden nimissä myönnän, että olen käyttänyt lääkettä harkitsemattomasti”, hän kirjoitti Eviralle.
Satakunnassa toimiva kaupungineläinlääkäri on tilannut toiseksi eniten lääkettä Suomessa. Hän sanoo, ettei hän ole tiedostanut riittävästi tämän lääkkeen eroavaisuutta muista kefalosporiineista.
"Minulla on todella paljon eläinpotilaita. Täällä maaseudulla on paljon ulkokissoja, joita ei saa pidettyä sisätiloissa lääkityksen ajan. Olen antanut lääkettä myös pienille, ärhäköille koirille. Nyt olen lakannut käyttämästä lääkettä ja joudun löytämään muita ratkaisuja.”
”Ei hyväksyttäviä selityksiä”
Henriette Helin-Soilevaara ei hyväksy eläinlääkäreiden argumentteja. Myös eläinten omistajilla on vastuunsa, heidän pitää kyetä huolehtimaan eläimestään ja opettamaan eläintä syömään lääkkeitä.
Mitä seuraamuksia näille eläinlääkäreille on tulossa?
”Käsittely on vielä kesken. He saattavat saada huomautuksen. Jos ongelma toistuu, heille voidaan antaa varoitus, joka näkyy eläinlääkärirekisterissä 10 vuotta. Jos eläinlääkäri jatkaa lainsäädännön vastaista toimintaansa on mahdollista rajoittaa hänen ammatinharjoitusoikeuttaan”, Helin-Soilevaara sanoo.
Yle Fem tiistaina 18.4.2017
Spotlight: Antibioottikoiran elämää
Toimittaja: Annvi Gardberg
Otsikkoa tarkennettu 28.1.2019