Hyppää pääsisältöön

Putkiremontti koettelee naapurisopua, mutta on välttämätön taloyhtiön kunnossapidon kannalta

Julkisivuremontti
Julkisivuremontti Kuva: Kiinteistöliitto, Puoli seitsemän julkisivut,remontti

Olen ollut mukana kolmessa taloyhtiössä, joista yhdessä saatiin aikaan mehevä tappelu putkiremontista. Taloyhtiön kokouksesta käynnistyi kuukausien mittainen eripura asukkaiden kesken. Aikataulusta sopimisen sijaan yhtiökokous päättikin siirtää asian käsittelyä myöhemmäksi. Viivyttely johti siihen, että putket hajosivat ja vesivahinkoja tuli useisiin huoneistoihin.

Osakkaiden mielessä on oma kukkaro

Muistan kuulleeni kokouksessa erään putkiremonttia laistavan kommentin: "Kyllä putket vielä minun elinikäni kestävät". Vaikka putket olivat tulleet viidenkympin ikään, niin tästä huolimatta tuleva remontti tuli silloisessa yhtiökokouksessa monelle yllätyksenä. Huoli tulevasta remonttilainasta sai aikaan asiattomia kommentteja.

Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen muistuttaa, että remonttilaina vaikuttaa kokonaisvaltaisesti elämään. Esimerkiksi lapsiperheet saattavat painia asuntolainojen kanssa, työttömillä voi olla raha tiukassa ja eläkeläiset eivät kenties halua jättää velkoja perinnöksi.

Tahtotilan rakentaminen

Remonttien läpivieminen järkevässä aikataulussa ei onnistu leipomalla naapureille herkkuja, vaan hallituksen pitää rakentaa tahtotilaa muilla keinoin. Parasta olisi, jos hallituksen jäsenet keskustelisivat remontin tarpeesta naapureiden kanssa hyvissä ajoin ennen varsinaista yhtiökokousta.

Myös isännöitsijän kannattaisi tiedottaa osakkaille kiinteistön todellisesta tilasta, olkoon kyse sitten putki-, katto- tai julkisivuremontista. Silloin remontti ei tulisi yhtiökokouksessa niin suurena yllätyksenä. Rahan säästämisenkin remonttiin voisi aloittaa hyvissä ajoin.

Rahoituksen suunnittelu

Jos taloyhtiössä suunnitellaan mittavia korjauksia, kannattaa pankista ottaa yhtiölaina riittävän pitkälle ajalle. Tämä vaikuttaa suoraan kuukausittaiseen rahoitusvastikemäärään. Näin maksukyvyiltään heikommatkin saadaan houkuteltua helpommin remontteihin mukaan.

Kuntoarviolla välttää ikävät yllätykset

Taloyhtiöissä tehdään vuosittain 5 vuoden kunnossapitotarveselvitys. Joissakin taloyhtiöissä hallituksen jäsenet tarkastavat omatoimisesti yhtiön kunnon, kun taas toisissa taloyhtiöissä tarkka selvitys ostetaan alan asiantuntijalta. Huolellisesti tehdyssä kuntoarviossa näkyy muun muassa missä kunnossa talon rakenteet ja sähkö-, ilma- ja lämmitysjärjestelmät ovat. Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen muistuttaa, että tietojen pohjalta voi tehdä 10 vuoden mittaisen arvion tulevista korjauksista ja niihin menevistä kuluista.

Liian usein korjaukset tehdään taloyhtiöissä vasta vaurioiden jälkeen, toteaa Wise Groupista toimialajohtaja Timo Palonkoski. Ennakoivan kunnossapidon puuttuminen näkyy Palonkosken mukaan lopulta sisäilma- ja kosteusongelmien lisääntymisenä.

Näin kävi myös entisessä taloyhtiössäni 10 vuotta sitten, jossa putkiremonttia venytettiin turhankin pitkään. Korjaukseen saatiin lopulta vauhtia, kun putket hajosivat ja vesivahinkoja tuli useisiin huoneistoihin. Remontin pitkittäminen tuli lopulta kalliimmaksi kuin remontin teettäminen ajallaan.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Puoli Seitsemän