Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kevät pääkuva

Seuraa suoraa lähetystä viirupöllön pesästä!

viirupöllö, Ranuan eläinpuisto, Elias ja Blondi
Ranualainen pöllöpariskunta Elias ja Blondi. viirupöllö, Ranuan eläinpuisto, Elias ja Blondi Kuva: Mari Heikkilä viirupöllö

Viirupöllöpoikue on sekalainen sakki. Esikoinen saattaa painaa monta kertaa enemmän kuin kuopus ja olla useita päiviä vanhempi. Eri-ikäisessä sisarussarjassa varttuneet pöllönpoikaset selviytyvät hengissä todennäköisemmin kuin kovin samanikäisen pesyeen vesat. Mistä tämä johtuu?


Katso kameraa livenä.

Viirupöllönaaras munii keskimäärin 2-4 munaa, ja suurimmissa poikueissa munien määrä voi nousta jopa seitsemään. Muninta on raskasta puuhaa, ja siksi naaras munii yleensä vain joka toinen päivä, kertoo pöllötutkija Hannu Pietiäinen Helsingin Yliopistosta. Muninnan alkamisajankohtaan vaikuttaa niin talven ankaruus kuin ravintotilannekin. Lämpimien talvien jälkeen ja hyvinä myyrävuosina pesitään aikaisemmin. Yleensä muninta alkaa maalis-huhtikuussa.

Pöllöemo ei useimmiten aloita hautomista heti vaan vasta munittuaan useamman munan. Naarailla on erilaisia mieltymyksiä aloitusajankohdan suhteen, ja yleensä suurperheiden emot ryhtyvät toimeen myöhemmin. Munat alkavat kuoriutua noin kuukauden sitkeän hautomisen jälkeen. Koska pöllönaaras ryhtyy hautomaan muninnan ollessa vielä kesken, kuoriutuvat poikaset eri aikaan.

viirupöllö
Viirupöllönaaras hautoo keskimäärin 32 vuorokautta. viirupöllö Kuva: Jari Valkama viirupöllö

Korstot ja pahnanpohjimmaiset

Suuri ikäero johtaa myös suuriin kokoeroihin. Isoin poikanen voi olla jopa kymmenen kertaa painavampi kuin pienin. Äkkiseltään voisi kuvitella, että eri-ikäisyydestä on haittaa, mutta todellisuudessa näin ei ole. Eri-ikäisissä pesyeissä poikasia kuolee pesään vähemmän kuin hyvin tasaikäisissä katraissa. Kokovaihtelut vähentävät poikueen sisäistä kilpailua, ja kasvavien poikasten suurin ravinnontarve osuu eri aikaan. Toisaalta suurissa ja kovin eri-ikäisissä poikueissa kaikkein viimeisenä kuoriutunut pienin poikanen ei usein selviä hengissä ulos pesästä.

viirupöllön poikanen
Poikaset lähtevät pesästä noin kuukauden ikäisinä. viirupöllön poikanen Kuva: Aleksi Lehikoinen poikanen

Pöntöstä maailmalle

Poikasten lähdettyä pöntöstä ei ikäeroilla ole enää selviytymisen kannalta suurta merkitystä. Nuorin voi pärjätä maailmalla aivan yhtä hyvin kuin vanhinkin. Ihan yksin viirupöllönpoikaset eivät joudu ulkomaailmaa kohtaamaan, vaan vanhemmat hoitavat ja ruokkivat niitä vielä pitkään pesän jättämisen jälkeen. Luonnossa poikasten selviytymiseen vaikuttaa erityisesti myyrien runsaus. Niinä keväinä, jolloin myyräkannat ovat kasvussa, on pöllönpoikasilla kaikkein parhaimmat mahdollisuudet selviytyä lisääntymisikään.

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Kommentit
  • Tutustu Suomen lepakkoihin

    Suomessa on tavattu 13 lepakkolajia.

    Suomen lepakot Lepakko on todellinen kevään airut, sillä se lähtee liikkeelle vasta, kun ilma on tarpeeksi lämmintä, vähintään 6 astetta. Lepakoilta vaaditaan erityistä kestävyyttä Suomen olosuhteissa, sillä talvet ovat kylmiä ja pitkiä, kesät valoisia pimeässä viihtyville eläimille.

  • Minnan kuusi vinkkiä onnistuneelle linturetkelle

    Linturetki onnistuu parhaiten keväällä.

    Vuodenaika on tärkeä! Kirkas, kuulas ja rauhallinen toukokuun aamu on parasta lauluaikaa. Linnut vaikenevat juhannukseen mennessä. Ei sitä ehdi enää paljon laulelemaan kun on nälkäiset poikaset pesässä.

Luonto