Hyppää pääsisältöön

Bachia kuin kahvia – kuumana, tuoksuvana ja klassisen tasapainoisena

Kiinnostun aina, kun näen Carl Philipp Emanuel Bachin musiikkia esitettävän tai levytettävän. Omaan isäänsä ja ihailijoihinsa, wieniläisklassikoihin verrattuna näkymättömäksi jäänyt Emanuel Bach kirjoitti tunteikasta, väreilevää, spontaania ja taidokasta musiikkia. Sitä esittelee nyt Café Zimmermann, 1700-luvun Leipzigin amatöörimusisointi-iltamien isännältä nimensä lainannut yhtye, levyllisellä Bachin saksankielisiä kantaatteja ja kamarimusiikkia.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Sekä Carl Philpp Emanuel Bachia edeltävä, isä-Bachin myöhäisbarokki että C.P.E.:tä seurannut wieniläis- eli täysklassismi soivat yhä ja jatkuvasti konserteissa, kirkoissa ja teattereissa. Emanuel Bach on jäänyt hivenen piiloon, kahden epookin, barokin ja klassismin väliin. Johann Sebastian Bachin maineikkaista säveltäjäpojista toiseksi vanhin, Carl Philipp Emanuel oli nuoresta pitäen hyvin tietoinen oman aikansa uudistusmielisestä hengestä. Omaelämäkerrassaan vuodelta 1773 hän muistelee Berliinin ja Dresdenin hoviorkestereiden esityksiä vuoden 1740 paikkeilla: ”Kuka voisikaan olla huomaamatta sitä hetkeä, jolloin musiikkia ei voinut enää esittää kuin kaikkein tarkimmin ja hienostuneimmin, jolloin alkoi uusi aika säveltämisen taiteen kohota nykyisiin korkeuksiinsa.”

Café Zimmermannin levytekstin kirjoittanut Bach-ekspertti Peter Wollny sijoittaa Emanuel Bachin vakuuttavasti aikaan, jolloin musiikin esittämisen tuli olla ”empfindsam”, tunteikasta. Säveltäminen alettiin nähdä tarkkana, yksilöllisenä taiteena, jossa pyrittiin yhä tiiviimmin esittämään tarkoin määriteltyjä tunteita ja mielenliikkeitä. Tunteellinen tyyli, empfindsamkeit tunnetaan Bachin omien kirjoitusten kautta, ja sekin tiedetään, että hän toimi esikuvana 1700- ja 1800-lukujen taitteen wieniläisklassismin merkkihenkilöille, Haydnille, Mozartille ja Beethovenille.

Empfindsamkeitissa on haasteena nopeiden tunnelmanvaihdosten, tunneilmaisun eli affektien esiintuominen puhuttelevasti mutta samalla hyvällä maulla. Palkkiona on paitsi hyvää musiikkia, myös korvien avaaminen Emanuel Bachia seuranneiden täysklassikoiden musiikkiin. Ilman Bachin tunteellisen tyylin piirteiden tunnistamista Mozartista ja Haydnista haihtuu puolet ilmaan. Mutta on Bach yksinäänkin viihdyttävää ja liikuttavaa – kunhan sen saa tarjoiltuna Café Zimmermannin tapaan kuumana ja tuoksuvana mutta samalla klassisen tasapainoisena!

Carl Philipp Emanuel Bach: Der Frühling; Sinfonia a-molli sekä Triosonaatti B-duuri kahdelle viululle ja basso continuolle; Kolme aariaa tenorille; kantaatit Fürsten sind am Lebensziele sekä Selma; Sonatina d-molli cembalolle ja orkesterille. - Rupert Charlesworth, tenori, Café Zimmermann. (Alpha Classics/Outhere Music, Alpha 257)

Kuuntele Uudet levyt 21.4.2017, toimittajana Ville Komppa.

  • Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Säveltäjä Kalevi Ahon ja BIS-levy-yhtiön vuosikymmeniä kestänyt yhteinen taival jatkuu, kun tasaiseen tahtiin ilmaantuu uutta Aho-äänistöä uusina tallenteina. Noin kolmenkymmenen profiilijulkaisun ansiosta alkaa valtaosa Ahon laajan tuotannon tärkeimmistä teoksista löytyä soivina dokumentteina.

  • Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    No nyt! Musiikinhistorian sameat kerrokset kirkastuvat jälleen, kun Göteborgin sinfoniaorkesteri esittelee kapellimestari Johannes Gustavssonin johdolla kolme aiemmin äänitteillä kuulematonta teosta. Kiinnostavan kokonaisuuden säveltäjänimiä ovat Ida Moberg, Valborg Aulin sekä Elfrida Andrée. Ruotsalainen Elfrida Andrée (1841–1929) oli muun muassa säveltäjä, kapellimestari ja urkuri.

  • Trumpetti pelasti amerikansuomalaisen Allan Sihvolan hengen – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa

    Amerikansuomalainen muusikko vankileirien saaristossa.

    Amerikansuomalainen Allan Sihvola muutti 12-vuotiaana 1933 perheensä mukana ihanneyhteiskuntaa rakentamaan Neuvosto-Karjalaan. Toisen maailmansodan aikana hän joutui suomalaisena Tsheljabinskin vankileirille. Vähän yli 20-vuotias Sihvola laihtui luurangon laihaksi, mutta säilyi hengissä, sillä trumpetistina hänet hyväksyttiin leirin soittokuntaan. Kun Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa, Sihvola ryhtyi kirjoittamaan muistelmiaan. Vei 25 vuotta ennen kuin kirja "Stalinin taivaan alle" julkaistiin.