Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Pietari K. kävi täällä pääkuva

Kirjojen Suomi: Pietari K. kävi täällä

Pietari K. kävi täällä
Pietari K. kävi täällä Kuva: Yle Kirjojen Suomi,pietari kylmälä

Hukkuuko kaunokirjallisuus epävarman työelämän kiireisiin? Toimittaja ja pätkätyöläinen Pietari Kylmälä tutkii uudessa sarjassaan identiteettiään ja lukee puolestasi tolkuttomat kasat kotimaista kirjallisuutta sadan vuoden ajalta.

Uusi essee- ja podcast-sarja Pietari K. kävi täällä pureskelee kirjallisuushistorian bussimatkan tai arkisen ruoanlaittohetken kestäviin annospaloihin. Suomen kirjallisuushistoriasta korostuvat epäjatkuvuudet ja epävarmuudet. Pietari K. siirtää painopistettä modernista monumentaalihistoriasta moniääniseen todellisuuteen, jossa "fiktio" ottaa mieluusti "faktan" paikan todellisuuden kuvaajana.

Teemoina ovat esimerkiksi työn ja teknologian muutokset, kaupungistuminen, ihmisen suhde luontoon ja hyvä elämä.

Pietari Kylmälä on keski-ikää pitkitetysti lähestyvä helsinkiläinen toimittaja, joka lukee kirjoja niin (pätkä)työkseen kuin huvikseenkin. Kirjallisuus ei yleensä tuo turvaa, vaan saa maailman näyttämään yhä epävarmemmalta. Tätä epävarmuutta on kuitenkin helpompi kestää, kun sen ilmaisemiseen löytyy uusia sanoja, Kylmälä ajattelee.

Pietari K. kävi täällä -artikkelit ja podcastit julkaistaan osoitteessa yle.fi/kirjojensuomi. Podcastit voi tilata täältä.

Pietari K. kävi täällä

  • Eläköön ikuisesti #Suomi100 - pakkopullaan tukehtuu mielellään

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Olen nyt tarkastellut Suomen satavuotisjuhlia tietyllä tavalla aitiopaikalta viimeisen vuoden ajan toimittajana Ylen Kirjojen Suomi -hankkeessa ja oloni on toiveikas. Tämä Suomi100-juhlinta tuntuu nimittäin sopivan keveältä ja ilahduttavan tyhjältä, aivan kuten nationalismin jälkeiseen maailmaan kuuluukin. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Maalle mars! Suomalaisen maaseudun epäromanttinen historia

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Kaupunkilaisille on luonteenomaista, että he haluaisivat olla maalaisia - ainakin silloin tällöin. Yleensä tämä halu tulee silloin kun ahdistaa, on kiire tai sää on huono. Näinä hetkinä kaupunkilaiset ajattelevat lapsuuden pitkiä kesiä mummolassa ja miettivät, että olisiko meistäkin maalaisiksi. Ajatus kuitenkin haihtuu nopeasti, kun kaupunkilaiset tajuavat, että sama ahdistus, kiire ja huono sää jatkuvat myös maalla. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Ikkunat auki pohjoiseen! Saamelainen kirjallisuus on modernimpaa kuin suomalainen

    Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast

    Suomessa on vieläkin vallalla sellainen ennakkoluulo, että saamelaisuus on jotenkin perinteistä ja alkuperäistä. Tosiasiassa koko saamelainen kulttuurielämä ja taide on modernia, sanoi kirjailija, muusikko ja kuvataiteilija Nils-Aslak Valkeapää haastattelussa jo vuonna 1999. Onko se mahdollista – ja miten? Kuuntele podcast tai lue essee täältä!

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Kirjojen Suomi