Hyppää pääsisältöön

O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynnin mediasirkusta seurattiin myös Suomessa

Jalkapalloilija ja tv-tähti O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynti vuonna 1995 oli aikansa seuratuimpia mediatapahtumia. Parhaimmillaan lähes puolet yhdysvaltalaisista seurasi monia käänteitä sisältänyttä oikeudenkäyntiä, joka sai edetessään mitä oudompia piirteitä. Kansainvälisesti suurta huomiota herättänyttä oikeusprosessia seurattiin myös Suomessa. Radion puolella Yhdysvalloista raportoivat kirjeenvaihtajat Johanna Juntunen ja Päivi Sinisalo.

Kesäkuun 12. päivänä vuonna 1994 O.J. Simpsonin ex-vaimo Nicole Brown ja hänen ystävänsä Ron Goldman löydettiin raa'sti tapettuina Brownin talon edustalta. Simpson pidätettiin dramaattisen takaa-ajon jälkeen, jota yhdysvaltalaiset televisioasemat seurasivat puolentoista tunnin ajan suorana lähetyksenä.

Oikeudenkäynti alkoi tammikuussa vuonna 1995 syyttäjän puheenvuorolla. Syyttäjätiimin toinen puoli Christopher Darden aloitti urakan puheella, jossa väitettiin Simpsonin kasvojen kuuluvan murhaajalle. Syyttäjät Marcia Clark ja Darden esittelivät myös aikajanan murhaillan tapahtumien etenemisestä. "Simpsonilla oli tunti ja kymmenen minuuttia aikaa suorittaa murhat", kertoo toimittaja Johanna Juntunen raportissaan suoraan Los Angelesista. Tuomari Lance Ito salli syyttäjien ottaa esille todisteita Simpsonin ja Brownin 17-vuotisesta suhteesta ja sen aikana tapahtuneista väkivaltaisuuksista.

Jättimäisen mediaoikeudenkäynnin toisena päivänä ääneen pääsi Simpsonin arviolta kymmenen miljoonan dollarin arvoinen nimekäs ja taitava puolustustiimi. Tiimin jäsenet Robert Shapiro ja Johnny Cochran osasivat asettaa kyseenalaisiksi melkein kaikki syyttäjien todisteet. Poptähti Michael Jacksoninkin lakimiehenä toimineen Cochranin taito puuttua jokaiseen pieneen yksityiskohtaan oli olennainen elementti koko oikeudenkäyntiä.

Cochran esitti muun muassa, että murhapaikalta ja Simpsonin talosta löydetyt murhaan liitetyt hanskat olivat Los Angelesin poliisin lavastamat. Hanskat löytänyt etsivä Mark Fuhrman joutui prosessin edetessä itse ahtaalle, kun hänen rasistisia puheitaan sisältäneet audiomateriaalinsa kaivettiin myöhemmin oikeudessa esille.

Cochran syytti rajusti poliisia huolimattomuudesta murhapaikan todisteiden keruussa. Puolustus vetosi myös siihen, ettei Simpsonin terveydentila ollut riittävän hyvä murhien suorittamiseen, raportissa kerrotaan.

Ongelmia valamiesten ja todistajien kanssa

"Viimeisin käänne tässä varmaan kaikkien aikojen uutisoiduimmassa oikeudenkäynnissä on se, että jo kahdeksas varsinaisen valamiehistön jäsen potkittiin ulos jurystä", kertoo toimittaja Sinisalo. Kaksi valamiehistön jäsentä oli erotettu, koska he eivät olleet kertoneet menneisyydestään rehellisesti, yksi jäsen on anonut itse ulos, koska ei jaksanut enää. Nyt poistettu jäsen on jo kolmas, jota syytetään kirjankirjoitusaikeista", kertoo toimittaja Päivi Sinisalo.

Oikeudenkäynnin pelättiin kuivuvan kasaan juuri valamiehistöongelmien takia. Oikeusprosessin aikana valamiehistö joutui olemaan tiukasti eristettynä ulkomaailmasta. "Ajatelkaa nyt tässäkin tapauksessa: jo viisi kuukautta erossa perheestä, työstä, ystävistä, kaikesta normaalista elämästä lukittuna hotellihuoneeseen tiukasti valvottuna", kuvailee Sinisalo. Myös suorien tv-lähetysten ja sirkusmaisen medianäkyvyyden pelättiin tuovan negatiivisen sävyn oikeudenkäynnille.

Asiaankuulumattomat seuraukset ja kiinnostuksen hiipuminen

Puolustuksen aloittaessa omaa urakkaansa lähes puoli vuotta kestäneen oikeudenkäynnin katsojaluvut alkoivat olla hiipumassa. Syyttäjien yksityiskohtaisen ja jopa 58 todistajaa sisältäneen vaiheen kerrottiin karkottaneen katsojat tv:n äärestä. Ihmisiä kuitenkin kiinnosti, asettaako voitontahtoaan puuskuttanut puolustus syytetyn O.J. Simpsonin todistaja-aitioon.

"Itse entinen jalkapallotähti, näyttelijä ja urheilukommentattori olisi kovinkin halukas vaikuttamaan henkilökohtaisesti valamiehistöön ja ottamaan mittaa syyttäjä Marcia Clarkista", kertoo Sinisalo. Puolustus suhtautui kuitenkin nihkeästi Simpsonin todistamiseen, sillä he eivät halunneet, että syyttäjät pääsevät moukaroimaan syytettyä kysymyksillään perheväkivallasta ja mustasukkaisuudesta.

Vuosisadan oikeudenkäynniksi kutsutulla oikeussalidraamalla oli monia odottamattomia ja asiaankuulumattomiakin seurauksia. Median suurennuslasin alla olivat muun muassa syyttäjä Marcia Clarkin hiustyylit sekä menneisyydestä putkahtaneet ex-miehen ottamat alastonkuvat ja huoltajuuskiistat. Oikeudenkäynti vaikutti myös siinä todistaneiden uranäkymiin. "Kohutodistaja Kato Kaelin sai osia tv-sarjoista ja mukavaa potkua näyttelijän uralleen sekä lisätuloja Simpsonista kertovasta kirjastaan", raportoidaan Yhdysvalloista.

Yhtenä isoimpana käännekohtana pidettiin oikeudenkäynnissä nähtyä kohtausta, jossa Simpsonia pyydettiin sovittamaan murhapaikalta löytyneitä nahkahanskoja. Miljoonayleisö seurasi, kun hanskat eivät millään mahtuneet Simpsonin käsiin. Hanskan sovituksen ohella puhutuinpana käännekohtana pidettiin myös Hollywoodissa toimineen käsikirjoittajan vuosia vanhoja haastattelunauhoja, joissa etsivä Mark Fuhrmanin tummaihoisista esittämät lausunnot olivat niin roiseja ja kovia, että "korvia oli vaikea uskoa".

Valamiehistön tuomio ja jälkipyykki

Lokakuussa 1995 uuvuttava oikeusspektaakkeli saatiin vihdoin loppuun, kun valamiehet julistivat päätöksensä. Suhteessa oikeudenkäynnin kestoon päätös tehtiin ennätysajassa. Juttu luovutettiin valamiesten päätettäväksi perjantaina ja töihin piti ryhtyä maanantaina, mutta vain noin neljän tunnin kuluttua loppupuheenvuoroista valamiehistö ilmoitti olevansa valmis julistamaan tuomion.

Simpsonin vapauttaminen kaikista syytteistä löi monet ällikällä. "Mielipiteet Simpsonin syyllisyydestä kulkivat melko tarkkaan roturajoja pitkin. Valtaosa valkoisesta väestöstä uskoo Simpsonin syyllisyyteen, ja että syyllinen on päässyt pälkähästä. Mustat juhlivat vapautusta. Heidän keskuudessaan on uskottu vakaasti siihen, että O.J. oli lavastettu syypääksi", raportoi Sinisalo.

Rotukysymys nousikin tärkeäksi seikaksi jo tutkinnan aikana. On spekuloitu, halusiko lähes täysin afroamerikkalaisista koostunut valamiehistö näpäyttää päätöksellään rasistista Los Angelesin poliisilaitosta, jonka väkivaltaiset otteet olivat olleet isosti otsikoissa Rodney Kingin pahoinpitelyn vuoksi.

Tapauksen jälkipyykkiä käytiin näkyvästi läpi medioissa. Lakimiehet juoksivat keskusteluohjelmasta toiseen ja uusia kirjoja tapauksesta julkaistiin markkinoille tasaiseen tahtiin. Isoin ja kiinnostavin kysymys päätöksen jälkeen oli kuitenkin, kuka sitten murhasi Brownin ja Goldmanin.

Sinisalon raportin jälkeen ohjelmassa Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Jukka Kekkonen arvioi päätöstä ja kommentoi Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmää sekä valamiehistön roolia siinä.

Vuonna 1997, melkein kaksi ja puoli vuotta murhien jälkeen, tapaus nousi jälleen otsikoihin. Uhrien omaiset olivat haastaneet Simpsonin siviilituomistuimeen vaatien vahingonkorvauksia murhien aiheuttamista menetyksistä. "Nyt siis siviilioikeuden valamiehistön mielestä Simpson on taloudellisessa vastuussa murhista ja tuomitsi Simpsonin miljoona korvauksiin", kertoo toimittaja Sinisalo.

Vaikka siviilioikeudenkäynti käsiteltiin ilman tv-kameroita, herätti juttu kiinnostusta edelleen isoissakin uutismedioissa. "Voi vain hartaasti toivoa, että tiedotusvälineet löytävät vihdoin muita juttuaiheita. Kaksi ja puoli vuotta O.J. Simpsonia etusivuilla on aivan tarpeeksi", toteaa Sinisalo raportin lopuksi.

Vuonna 2007 Simpson pidätettiin epäiltynä Las Vegasissa tapahtuneesta aseellisesta ryöstöstä, aseella tehdystä hyökkäyksestä, salaliitosta ja murrosta. Vuonna 2008 hänet tuomittiin rikoksista vankilaan 33 vuodeksi.

Kommentit
  • Ruovesi oli Suomen kaunein kirkonkylä

    Yleisradion kilpailu vuodelta 1957. Esittelyssä voittaja.

    Vuonna 1957 oli jo korkea aika selvittää, mikä olikaan Suomen kaunein kirkonkylä. Asia ei ollut niin vain ratkaistavissa. Kauneutta kun ei tunnetusti voida mitata tavanomaisin keinoin. Silkka luonnonkauneus tai kylän rakennukset eivät yksinään riittäneet voittoon. Kilpailussa muodostettiin linjaa menneisyyteen etenkin paikallisten kulttuuriarvojen vaalinnassa. Esittelyssä kisailun voittaja: Ruovesi. Niilo Ihamäki raportoi.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ruovesi oli Suomen kaunein kirkonkylä

    Yleisradion kilpailu vuodelta 1957. Esittelyssä voittaja.

    Vuonna 1957 oli jo korkea aika selvittää, mikä olikaan Suomen kaunein kirkonkylä. Asia ei ollut niin vain ratkaistavissa. Kauneutta kun ei tunnetusti voida mitata tavanomaisin keinoin. Silkka luonnonkauneus tai kylän rakennukset eivät yksinään riittäneet voittoon. Kilpailussa muodostettiin linjaa menneisyyteen etenkin paikallisten kulttuuriarvojen vaalinnassa. Esittelyssä kisailun voittaja: Ruovesi. Niilo Ihamäki raportoi.

  • “Rouva Lehtovirta voi mielestäni hyvin, ainakaan hän ei ole kuollut” – kuunnelmasarja Osasto 3 nyt Areenassa

    Jorma Palon käsikirjoittamassa sarjassa tulee ruumiita.

    Sairaalasarja on radiodraaman muotona harvinainen - pitkillä käytävillä kiitävät sairaalasängyt ja defibilaattorin iskut näkyvät olevan huomattavasti suositumpia kuvana kuin äänenä. Onneksi Ylen arkistosta löytyy ainakin yksi pioneerituotos: Jorma Palon käsikirjoittama ja Rauni Rannan ohjaama kuunnelmasarja Osasto 3 vuosilta 1988 ja 1989.

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.