Hyppää pääsisältöön

Onko sinun tasa-arvosi sama kuin minun tasa-arvoni?

Kuntavaalit 2017, puheenjohtajatentti.
Kuntavaalit 2017, puheenjohtajatentti. Kuva: Petteri Sopanen / Yle Kuntavaalit 2017,puheenjohtajatentti

Maailma näyttää erilaiselta eri maailmankatsomuksista katseltuna. Tasa-arvo ei tarkoita samaa asiaa kokoomuksen, keskustan, vasemmiston tai feministisen puolueen ehdokkaille. Äänestäjä hämmentyy, kun ideologialtaan täysin vastakkaisten puolueiden ehdokkaat kertovat kannattavansa samoja asioita, vaikka perimmiltään sanojen sisältö onkin eri puolueille erilainen.

Vaalipuheiden tarkoitus on korostaa oman puolueen ja ehdokkaiden erityisiä ansioita, ja asettaa muut epäilyksen alaiseksi. Aristoteleen kantapää selvittää Kuntavaalien retorinen sato -jaksossa millaisilla puheen keinoilla eri puolueet yrittivät kevään kuntavaaleissa kalastella kansalaisten ääniä. Pasi Heikuran haastateltavana on puhetaidon tutkija ja Puhujakoulun vastaava opettaja Severi Hämäri.

Yleisradio tarjosi kansalaisille tänä vuonna mahdollisuuden keskittyä kunkin puolueen sanomaan Puoluepäivinä. Ohjelmakokonaisuus esitteli puolueiden tavoitteita ja huipentui päivän puolueen puheenjohtajan puheeseen. Puhujat käyttivät hyvin erilaisia retorisia strategioita. Niiden vaikutusta voidaan arvioida myös toteutuneessa vaalituloksessa.

Severi Hämärin mielestä tämän kevään kuntavaalien poliittinen asetelma oli kiinnostava. Opposition ja hallituspuolueiden edellisiä vaaleja selkeämpi vastakkainasettelu terävöitti puheenvuoroja. Monenlaisia retorisia keinoja käytettiin kansalaisten vakuuttamiseksi. Puheita oli selvästi harkittu ja harjoiteltu.

Vaalituloksessa yllätti eniten ehkä se, että osa hallituspuolueista menestyi hyvin siihen nähden miten epäsuosittuja päätöksiä he ovat tehneet. Keskustan ja kokoomuksen puheenjohtajat onnistuivat puheissaan erinomaisesti, mutta hyvin erilaisilla keinoilla.

Juha Sipilä Kohti vaaleja puheenjohtatentissä
Juha Sipilä Kohti vaaleja puheenjohtatentissä Kuva: YLE/Mikko Ahmajärvi kohti vaaleja puheenjohtatentti,Sipilän hallitus,Juha Sipilä
Petteri Orpo Kohti vaaleja puheenjohtatentissä
Petteri Orpo Kohti vaaleja puheenjohtatentissä Kuva: YLE/Mikko Ahmajärvi kohti vaaleja puheenjohtatentti,Petteri Orpo
Timo Soini Kohti vaaleja puheenjohtatentissä
Timo Soini Kohti vaaleja puheenjohtatentissä Kuva: YLE/Mikko Ahmajärvi kohti vaaleja puheenjohtatentti,Timo Soini

Keskusta Juha Sipilän taktiikkana oli olla hyvin epäretorinen. “Keskustalaiset ovat tekijöitä - eivät tyhjänpuhujia.” Näin sanoessaan Sipilä tulee samalla väittäneeksi, että muut puolueet ovat tyhjänpuhujia. Puhetaidon opettaja Hämäri suosittelee kaikille menestystä janoaville tätä likaista temppua, koska se toimii.

Petteri Orpon puhe oli strategisesti hyvin harkittu ja harjoiteltu. Kokoomus valitsi imagolleen sopivan amerikkalaistyylisen vastakkainasettelustrategian. Orpo asetti puheessaan kuulijat yhä uudestaan yksinkertaisen valintatilanteen eteen. Keinotekoisesti valitut vaihtoehdot olivat sisällöltään sellaiset, että vain kokoomuksen tarjoama vaikutti järkevältä. Tämä on poliittisen retoriikan klassikko, joka usein toimii.

Timo Soini on lahjakas, karismaattinen puhuja. Ongelmaksi näissä vaaleissa muodostui hänen ja perussuomalaisen puolueen tapa valita haastajan rooli. Vaihtoehtopuolueen retoriikka sopii huonosti hallituksessa istuvan ministeri-puheenjohtajan suuhun. Se ei yksinkertaisesti ole uskottavaa. Tilanteesta syntyy nk. performatiivinen ristiriita.

Oppositiossa oleva puolue on perinteisesti helpommassa asemassa, koska se voi arvostella hallituksen tekemiä päätöksiä ja hyökätä itse valitsemallaan aiheella. Vallassa oleva puolue joutuu olemaan jatkuvasti puolustuskannalla. Tähän nähden hallituspuolueet saavuttivat puolustusvoiton, Hämäri huomauttaa.

Ville Niinistö Kohti vaaleja puheenjohtatentissä
Ville Niinistö Kohti vaaleja puheenjohtatentissä Kuva: YLE/Mikko Ahmajärvi ville niinistö
Antti Rinne Kohti vaaleja puheenjohtatentissä
Antti Rinne Kohti vaaleja puheenjohtatentissä Kuva: YLE/Mikko Ahmajärvi antti rinne
Li Andersson Kohti vaaleja puheenjohtatentissä
Li Andersson Kohti vaaleja puheenjohtatentissä Kuva: YLE/Mikko Ahmajärvi kohti vaaleja puheenjohtatentti,Li Andersson

Vaalituloksesta päätelleen vihreät olivat valinneet oikean retoriikan keinon vakuuttaakseen äänestäjät. Ville Niinistön puhe oli terävöitynyt, ja hän rakensi taitavasti uskottavaa kuvaa puolueesta talousasioiden osaajana ja aitona vaihtoehtona nykymenolle. Vihreiden asialistalla olivat ympäristöasioiden rinnalla äänestäjäkunnalle tärkeät koulutus ja sivistys, joiden rahoitusta nykyhallitus on kiristänyt lupaustensa vastaisesti. Niinistön käyttämää puheen keinoa Hämäri kutsuu pätevyyspuheeksi. Sitä ovat perinteisesti harrastaneet erityisesti porvaripuolueet. Omaa pätevyyttä korostamalla annetaan samalla ymmärtää, että toiset puolueet eivät ole tehtäviensä tasolla.

Vasemmistoliitto ja sosiaalidemokraattinen puolue vetoavat puheissaan äänestäjien arvoihin ja tunteisiin. Sekään ei ole Hämärin mukaan huono taktiikka, koska suomalaisten arvot ovat tutkitusti lähellä demareiden linjaa. Koulutus, tasa-arvo ja vanhustenhoito, toisin sanoen hyvinvointivaltion ylläpito on useimpien mielestä tärkeätä. Antti Rinne puhui koskettavasti näistä aiheista, muttei onnistunut vastaamaan oikeiston pätevyyshaasteeseen.

Li Anderssonin tunneskaala oli voimakkaampi. Hän ilmaisi suuttumusta ja sai hyvällä esiintymisellään ääniä puolueelle. Hänen olisi kuitenkin kannattanut kuunnella päävastustajia vielä tarkemmin ja paljastaa ja haastaa heidän taktiikkansa, joka on kaapata vasemmistolle perinteisesti kuuluneita aiheita ja termejä.

Katriina Rosavaara feministinen puolue
Katriina Rosavaara feministinen puolue Kuva: Jouni Immonen / Yle feministinen puolue
On paljon ihmisiä jotka putoavat yhteiskunnan kaikista turvaverkoista.
On paljon ihmisiä jotka putoavat yhteiskunnan kaikista turvaverkoista. Kuva: Yle turvaverkko
Piraattipuolue kampanjoi Helsingissä
Piraattipuolue kampanjoi Helsingissä Kuva: Henrietta Hassinen / Yle Piraattipuolue,puolueet,Kuntavaalit 2017,kuntavaalit,politiikka,vaalikampanjat

Pienpuolueet toivat keskusteluun omat kirpeät puheenvuoronsa. Jos oikeisto on sitä mieltä, että hyvinvointivaltio on valmis ja tasa-arvo riittävällä tasolla, pienpuolueet vastaavat vahvalla vastalauseella ja tulevat puheillaan osoittaneiksi, kuinka erilaisissa todellisuuksissa kuntavaaliehdokkaat elävät.

Kommentit
  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Teollista kansanmusiikkia

    Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu?

    Me teemme teollista kansanmusiikkia. Industrielle Volksmusik. Näin kuvaili Kraftwerkin toinen perustajajäsen Ralf Hütter yhtyeen musiikkia 1970-luvun alussa. Hän kuvaili maailmaa, joka käyttää koneita. Sivilisaatiota, joka perustuu teknologian kehitykseen. Taidetta, joka käyttää teknologiaa. Musiikkia, jossa soivat koneet. Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri