Tiia Nurmilaakso
Yle
TV1 keskiviikkona 26.4.2017 klo 20.00 - 20.30, uusinta perjantaina 28.4. klo 5.55
Yle Areenassa vuoden ensilähetyksestä.
Keväällä 1961 Juri Gagarin teki historiallisen avaruuslennon maapallon ympäri ensimmäisenä ihmisenä maailmassa. Kahdeksan vuotta myöhemmin Neil Armstrong otti ihmiskunnan ensimmäiset askeleet kuun kamaralla. Mars tulee olemaan ensimmäinen vieras planeetta, jolle ihminen laskee jalkansa. Se voi jopa olla tuleva kotimmekin.
Toistaiseksi Marsiin on kuitenkin lähetetty vain Mars-mönkijöitä.
"Jos ajatellaan tieteen näkökulmasta, niin eihän ihmisen lähettämisessä Marsiin ole mitään järkeä. Samalla hinnalla sinne voidaan lähettää satoja robotteja", muistuttaa avaruustutkija Sini Merikallio.
Mars-matkan suurimpia haasteita on ihminen itse
"Astronauteilta vaaditaan hyvää paineensietokykyä ja rauhallista persoonallisuutta. Edellytämme myös vankkaa luonnontieteellistä taustaa, sillä avaruudessa tehdään koko ajan tutkimustyötä. Näiden lisäksi on avaruuslentäjälle on hyötyä, jos hänellä on kokemusta jossain aluksessa työskentelystä", luettelee Mars-lentoasiantuntija Markus Landgraf Euroopan Avaruusjärjestöstä.
Mars sijaitsee 55 miljoonan kilometrin päässä, joten matka sinne olisi rankka niin henkisesti kuin fyysisestikin. Miehistö eläisi pienessä suljetussa tilassa jatkuvan stressin alla koko ajan samojen ihmisten kanssa. Avaruuslentäjien lihakset ja luusto rapistuisivat painottomuudessa liikunnasta ja lääkityksestä huolimatta. Kahdeksan kuukauden avaruuslennon päätteeksi marsonauttien pitäisi pystyä laskeutumaan Marsiin ja toimimaan siellä.
Näitä olosuhteita simuloitiin Mars500-kokeessa, jossa kuusi miestä sulkeutui 520 päiväksi avaruusalukseen matkustaakseen Marsiin ja takaisin. Alus tosin ei liikkunut mihinkään, vaan makasi koko kokeen ajan moskovalaisessa lähiössä.
"Menomatkalla olimme innoissamme ja Marsiin laskeutuminen oli matkan ehdoton kohokohta. Paluumatka oli ehdottomasti pahin", kertoo kokeeseen osallistunut Diego Urbina kokemuksestaan Prisma Studiolle.
Jos avaruudenvalloitus on hankalaa, niin miksi edes lähteä merta edemmäs kalaan? Maahan tippuu joka päivä jopa satoja tonneja kiveä taivaalta. Suurin osa tippuvasta aineksesta on hädin tuskin silmin erotettavaa hilppua, mikrometeoriitteja. Voisiko interplanetaarista pölyä löytää itse?
Studiossa avaruudenvalloituksen haasteista keskustelemassa avaruustutkija Sini Merikallio, teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen ja psykologi Jukka Häkkinen. Ohjelmaa luotsaa Reetta Rönkä.
