Valheenpaljastaja: Valheet leviävät faktoja nopeammin – Facebookin faktantarkistus ei toimi

Facebookin faktantarkistusjärjestelmä ei tarjoa ratkaisua perusongelmaan: valheet leviävät edelleen nopeammin ja laajemmalle kuin tarkistetut faktat.

Joulukuussa 2016 Facebook ilmoitti, että se ryhtyy yhteistyöhön riippumattomien faktantarkistajien kanssa. Jotta faktantarkistuspalvelu pääsee hankkeeseen mukaan, sen täytyy olla yksi Poynter-instituutin hallinnoiman kansainvälisen faktantarkistajien periaatelausuman allekirjoittajista.

Ensimmäisenä tätä on kokeiltu Yhdysvalloissa, missä käyttäjät saattavat saada valeuutiseen törmätessään ilmoituksen, että kyseisen linkin sisältö on kiistanalaista. Sitten käyttäjä voi tutkia esimerkiksi Snopesin ja Politifactin jutut aiheesta.

Ensimmäisenä Euroopan maana hankkeeseen sai osallistua Ranska, jossa on parhaillaan meneillään presidentinvaalikampanjointi. Kahdeksan ranskalaista mediaorganisaatiota on osallistunut faktantarkistukseen Facebookissa.

Nyt hanke on käynnistymässä Saksassa. Maa on Facebookin kannalta ajankohtainen juuri nyt, koska syksyn liitovaltiovaalien kampanjointi on jo käynnistymässä. Facebook ei halua niskaansa samanlaisia syytöksiä valeuutisten levittämisestä ja vaalitulokseen vaikuttamisesta kuin taannoin Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen.

Facebook haluaa lisäksi lepytellä Saksan hallitusta, jolla on tekeillä Facebookille epäedullinen lakihanke. Uusi laki antaisi valtiolle mahdollisuuden sakottaa sosiaalisen median palveluita peräti 50 miljoonaa euroa, mikäli ne eivät poista lainvastaista sisältöä vuorokauden sisään. Tämä koskee lähinnä lakeja rikkovaa vihapuhetta.

Facebook ei osallistu faktantarkistuksen kustannuksiin taloudellisesti, joten työstä tulee mediaorganisaatioille ja itsenäisille faktantarkistuspalveluille huomattavia kustannuksia.

Esimerkiksi Saksassa ei ole varsinaisia faktantarkistuspalveluita, joten ensimmäiseksi kumppaniksi on valikoitunut tutkivaan journalismiin erikoistunut Correctiv, joka on voittoa tavoittelematon verkkomedia.
Correctiv on saanut rahoituksen faktantarkistajien palkkaamiseen Open Society Foundationilta.

Facebookissa voi jo ilmoittaa osan sisällöstä valeuutiseksi. Facebookin logo, Facebookista otettu valintavaihtoehto Se on valeuutinen Kuva: YLE / kuvankäsittely Annukka Palmen-Väisänen Facebook,faktantarkistus,yle oppiminen, uskontotesti

Saksassa valeuutisilla on poliittiset motiivit

Valheenpaljastaja sai Saksasta langan päähän Karolin Schwarzin, joka on työskennellyt Correctivissa faktantarkistajana vasta reilun viikon. Schwarz on Valheenpaljastajan lukijoille ennestään tuttu: hän perusti viime vuonna Hoaxmapin, joka kerää Saksan kartalle turvapaikanhakijoista ja pakolaisista levitettyjä valeuutisia ja vääräksi todistettuja huhuja.

Schwarzin mukaan Saksassa ei oikeastaan ole puhtaasti klikkejä ja mainosrahaa metsästäviä valeuutistehtailijoita, joista on enimmäkseen kohistu Yhdysvalloissa. Valeuutiset tulevat pikemminkin sivustoilta, joilla on poliittiset motiivit. Tämä on tuttu ilmiö useimmissa Euroopan maissa, myös Suomessa.

– Aihepiirit ovat niitä, jotka ovat politiikassa pinnalla: ulkopolitiikka ja maahanmuutto. Saksassa pelätään, että väärän tiedon levittäjät aiheuttavat samanlaista vastakkainasettelua kuin mitä on nähty Brexit-äänestyksen aikaan Britanniassa ja presidentinvaalien alla Yhdysvalloissa, Schwarz sanoo.

Correctiv on palkannut vasta kaksi faktantarkistajaa, mutta tarkoitus on kasvattaa työryhmä neljään vielä kevään aikana. Faktantarkistustyö on jo alkanut, vaikka Facebookissa tulokset eivät vielä näy. Toistaiseksi Correctiv tyytyy julkaisemaan faktantarkistuksensa omalla verkkosivullaan.

Facebook ei osallistu faktantarkistuksen kustannuksiin taloudellisesti.

Tämä johtuu siitä, että Facebookin faktantarkistushankkeen sääntöjen mukaan valeuutinen voidaan esittää lukijoille vääränä tietona vasta, kun kaksi riippumatonta faktantarkistajaa on päätynyt sen osalta samaan tulokseen.

Correctiv on toistaiseksi ainoa, jonka tiedetään tekevän tätä työtä Saksassa. Muita journalistisia organisaatioita on tulossa mukaan, mutta ne eivät ole vielä tulleet julkisuuteen.

Correctiv – tai mikään muukaan saksalainen mediaorganisaatio – ei ole vielä päässyt allekirjoittamaan kansainvälistä faktantarkistajien periaatelausumaa. Jonossa se kyllä on.

Totuus jää valhetta hitaammaksi

Ylipäätään koko faktantarkistustyö on Saksassa ja Correctivillä vasta aivan alkutekijöissään. Tarkoitus on julkaista hankkeelle pian oma verkkosivu, jossa listataan myös faktantarkistustyön taustalla vaikuttavat periaatteet.

– Seuraamme pitkälti Politifactin ja Poynterin periaatteita, sanoo Schwarz.

Ennen kuin kaksi riippumatonta faktantarkistajaa saa tarkistuksensa valmiiksi ja syöttää sen Facebookiin, alkuperäinen huhu on jo levinnyt niin kauas, ettei totuus saa sitä kiinni.

Sekään ei ole aivan selvää, millä kriteereillä jokin linkki valitaan tarkistettavaksi. Ainakin Facebook tarjoaa faktantarkistajille linkkejä, joita käyttäjät ovat liputtaneet valeuutisiksi. Toisaalta Correctiv aikoo myös seurata, mitkä jutut leviävät erityisen laajalle ja poimia niitä tarkistukseen.

Entä aikooko Correctiv jotenkin sopia muiden faktantarkistuspalveluiden kanssa siitä, mitä kukin aikoo tarkistaa? Muutoinhan kaikki saattavat juosta aivan eri juttujen perässä, jolloin mikään niistä ei saa kahden faktantarkistajan tuomiota eikä siten näy koskaan Facebookin käyttäjille.

– Niin, en tiedä. Sitähän voisi jo pitää tavallaan puolueellisena, jos tällaista tietoa vaihdetaan etukäteen.

Tässä onkin Facebookin faktaprojektin suuri ongelma. Faktantarkistus on usein hidasta ja vaativaa työtä. Siinä ajassa, jossa kaksi riippumatonta faktantarkistajaa saa tarkistuksensa valmiiksi ja syöttää sen Facebookin järjestelmään, alkuperäinen huhu on jo levinnyt niin kauas, ettei totuus saa sitä kiinni.

Facebook yrittää pestä kasvojaan

Facebook on muutenkin ryhtynyt viimein toimenpiteisiin valeuutisten ja myös valeprofiilien suhteen. Yhtiö julkaisi huhtikuun alussa vinkkejä valeuutisten tunnistamiseen. Kymmenen kohdan ohjeistus on tupsahtanut käyttäjien uutisvirtaan toistaiseksi 14 eri maassa.

Yhtiö on kertonut, että valeuutiset näkyvät vastedes vähemmän käyttäjien uutisvirroissa.

Ranskassa Facebook on juuri presidentinvaalien alla sulkenut noin 30 000 valeprofiiliksi tunnistamaansa tiliä. Yhtiö katsoi näiden tilien jakavan spämmiä, misinformaatiota tai muuten petollista sisältöä.

Facebook on myös ostanut kokosivun mainoksia ranskalaisista ja saksalaisista sanomalehdistä levittääkseen samaa valeuutisten vastaista sanomaa.

Valheenpaljastaja tosin ihmettelee, mitä tekoa näillä ilmoituksilla on printtilehdissä – parempi kai olisi, että tietoa levitettäisiin siellä, missä valeuutisetkin menestyvät, eli Facebookissa.

Kyseessä lienee kasvojenpesukampanja. Facebook sai Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen huomattavan laajaa ja kärkevää kritiikkiä osallisuudestaan valeuutisten kasvualustana.

Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Lähetä juttuvinkki: valheenpaljastaja@gmail.com.

Muokkaus 8.3.2019: Kommentointi on päättynyt.