Hyppää pääsisältöön

Valheenpaljastaja: Valheet leviävät faktoja nopeammin – Facebookin faktantarkistus ei toimi

Facebook ja Saksan lippu
Facebook ja Saksan lippu Kuva: Yle/Ville Alijoki Saksa,Valheenpaljastaja (artikkelisarja),Valeuutinen,Facebook

Facebookin faktantarkistusjärjestelmä ei tarjoa ratkaisua perusongelmaan: valheet leviävät edelleen nopeammin ja laajemmalle kuin tarkistetut faktat.

Joulukuussa 2016 Facebook ilmoitti, että se ryhtyy yhteistyöhön riippumattomien faktantarkistajien kanssa. Jotta faktantarkistuspalvelu pääsee hankkeeseen mukaan, sen täytyy olla yksi Poynter-instituutin hallinnoiman kansainvälisen faktantarkistajien periaatelausuman allekirjoittajista.

Ensimmäisenä tätä on kokeiltu Yhdysvalloissa, missä käyttäjät saattavat saada valeuutiseen törmätessään ilmoituksen, että kyseisen linkin sisältö on kiistanalaista. Sitten käyttäjä voi tutkia esimerkiksi Snopesin ja Politifactin jutut aiheesta.

Näin Facebookin faktantarkistus toimii

  1. Käyttäjät ilmoittavat jonkin linkin valeuutiseksi.
  2. Tieto lähetetään portaaliin, johon faktantarkistusta tekevillä yhteistyökumppaneilla on pääsy.
  3. Jos vähintään kaksi faktantarkistuspalvelua tuomitsee linkin väärää tietoa sisältäväksi, Facebook “liputtaa” sen. Se näkyy käyttäjille “kiistanalaisena sisältönä”. He näkevät varoituksen ennen kuin jakavat linkin.
  4. Käyttäjille tarjotaan myös faktantarkistusartikkelit luettavaksi.
  5. Facebook estää myös valeuutiseen liittyvät mainokset.

Ensimmäisenä Euroopan maana hankkeeseen sai osallistua Ranska, jossa on parhaillaan meneillään presidentinvaalikampanjointi. Kahdeksan ranskalaista mediaorganisaatiota on osallistunut faktantarkistukseen Facebookissa.

Nyt hanke on käynnistymässä Saksassa. Maa on Facebookin kannalta ajankohtainen juuri nyt, koska syksyn liitovaltiovaalien kampanjointi on jo käynnistymässä. Facebook ei halua niskaansa samanlaisia syytöksiä valeuutisten levittämisestä ja vaalitulokseen vaikuttamisesta kuin taannoin Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen.

Facebook haluaa lisäksi lepytellä Saksan hallitusta, jolla on tekeillä Facebookille epäedullinen lakihanke. Uusi laki antaisi valtiolle mahdollisuuden sakottaa sosiaalisen median palveluita peräti 50 miljoonaa euroa, mikäli ne eivät poista lainvastaista sisältöä vuorokauden sisään. Tämä koskee lähinnä lakeja rikkovaa vihapuhetta.

Facebook ei osallistu faktantarkistuksen kustannuksiin taloudellisesti, joten työstä tulee mediaorganisaatioille ja itsenäisille faktantarkistuspalveluille huomattavia kustannuksia.

Esimerkiksi Saksassa ei ole varsinaisia faktantarkistuspalveluita, joten ensimmäiseksi kumppaniksi on valikoitunut tutkivaan journalismiin erikoistunut Correctiv, joka on voittoa tavoittelematon verkkomedia.
Correctiv on saanut rahoituksen faktantarkistajien palkkaamiseen Open Society Foundationilta.

Facebookin logo, Facebookista otettu valintavaihtoehto Se on valeuutinen
Facebookissa voi jo ilmoittaa osan sisällöstä valeuutiseksi. Facebookin logo, Facebookista otettu valintavaihtoehto Se on valeuutinen Kuva: YLE / kuvankäsittely Annukka Palmen-Väisänen Facebook,Faktantarkistus,yle oppiminen, uskontotesti

Saksassa valeuutisilla on poliittiset motiivit

Valheenpaljastaja sai Saksasta langan päähän Karolin Schwarzin, joka on työskennellyt Correctivissa faktantarkistajana vasta reilun viikon. Schwarz on Valheenpaljastajan lukijoille ennestään tuttu: hän perusti viime vuonna Hoaxmapin, joka kerää Saksan kartalle turvapaikanhakijoista ja pakolaisista levitettyjä valeuutisia ja vääräksi todistettuja huhuja.

Schwarzin mukaan Saksassa ei oikeastaan ole puhtaasti klikkejä ja mainosrahaa metsästäviä valeuutistehtailijoita, joista on enimmäkseen kohistu Yhdysvalloissa. Valeuutiset tulevat pikemminkin sivustoilta, joilla on poliittiset motiivit. Tämä on tuttu ilmiö useimmissa Euroopan maissa, myös Suomessa.

– Aihepiirit ovat niitä, jotka ovat politiikassa pinnalla: ulkopolitiikka ja maahanmuutto. Saksassa pelätään, että väärän tiedon levittäjät aiheuttavat samanlaista vastakkainasettelua kuin mitä on nähty Brexit-äänestyksen aikaan Britanniassa ja presidentinvaalien alla Yhdysvalloissa, Schwarz sanoo.

Correctiv on palkannut vasta kaksi faktantarkistajaa, mutta tarkoitus on kasvattaa työryhmä neljään vielä kevään aikana. Faktantarkistustyö on jo alkanut, vaikka Facebookissa tulokset eivät vielä näy. Toistaiseksi Correctiv tyytyy julkaisemaan faktantarkistuksensa omalla verkkosivullaan.

Facebook ei osallistu faktantarkistuksen kustannuksiin taloudellisesti.

Tämä johtuu siitä, että Facebookin faktantarkistushankkeen sääntöjen mukaan valeuutinen voidaan esittää lukijoille vääränä tietona vasta, kun kaksi riippumatonta faktantarkistajaa on päätynyt sen osalta samaan tulokseen.

Correctiv on toistaiseksi ainoa, jonka tiedetään tekevän tätä työtä Saksassa. Muita journalistisia organisaatioita on tulossa mukaan, mutta ne eivät ole vielä tulleet julkisuuteen.

Correctiv – tai mikään muukaan saksalainen mediaorganisaatio – ei ole vielä päässyt allekirjoittamaan kansainvälistä faktantarkistajien periaatelausumaa. Jonossa se kyllä on.

Totuus jää valhetta hitaammaksi

Ylipäätään koko faktantarkistustyö on Saksassa ja Correctivillä vasta aivan alkutekijöissään. Tarkoitus on julkaista hankkeelle pian oma verkkosivu, jossa listataan myös faktantarkistustyön taustalla vaikuttavat periaatteet.

– Seuraamme pitkälti Politifactin ja Poynterin periaatteita, sanoo Schwarz.

Ennen kuin kaksi riippumatonta faktantarkistajaa saa tarkistuksensa valmiiksi ja syöttää sen Facebookiin, alkuperäinen huhu on jo levinnyt niin kauas, ettei totuus saa sitä kiinni.

Sekään ei ole aivan selvää, millä kriteereillä jokin linkki valitaan tarkistettavaksi. Ainakin Facebook tarjoaa faktantarkistajille linkkejä, joita käyttäjät ovat liputtaneet valeuutisiksi. Toisaalta Correctiv aikoo myös seurata, mitkä jutut leviävät erityisen laajalle ja poimia niitä tarkistukseen.

Entä aikooko Correctiv jotenkin sopia muiden faktantarkistuspalveluiden kanssa siitä, mitä kukin aikoo tarkistaa? Muutoinhan kaikki saattavat juosta aivan eri juttujen perässä, jolloin mikään niistä ei saa kahden faktantarkistajan tuomiota eikä siten näy koskaan Facebookin käyttäjille.

– Niin, en tiedä. Sitähän voisi jo pitää tavallaan puolueellisena, jos tällaista tietoa vaihdetaan etukäteen.

Tässä onkin Facebookin faktaprojektin suuri ongelma. Faktantarkistus on usein hidasta ja vaativaa työtä. Siinä ajassa, jossa kaksi riippumatonta faktantarkistajaa saa tarkistuksensa valmiiksi ja syöttää sen Facebookin järjestelmään, alkuperäinen huhu on jo levinnyt niin kauas, ettei totuus saa sitä kiinni.

Facebook yrittää pestä kasvojaan

Facebook on muutenkin ryhtynyt viimein toimenpiteisiin valeuutisten ja myös valeprofiilien suhteen. Yhtiö julkaisi huhtikuun alussa vinkkejä valeuutisten tunnistamiseen. Kymmenen kohdan ohjeistus on tupsahtanut käyttäjien uutisvirtaan toistaiseksi 14 eri maassa.

Yhtiö on kertonut, että valeuutiset näkyvät vastedes vähemmän käyttäjien uutisvirroissa.

Ranskassa Facebook on juuri presidentinvaalien alla sulkenut noin 30 000 valeprofiiliksi tunnistamaansa tiliä. Yhtiö katsoi näiden tilien jakavan spämmiä, misinformaatiota tai muuten petollista sisältöä.

Facebook on myös ostanut kokosivun mainoksia ranskalaisista ja saksalaisista sanomalehdistä levittääkseen samaa valeuutisten vastaista sanomaa.

Valheenpaljastaja tosin ihmettelee, mitä tekoa näillä ilmoituksilla on printtilehdissä – parempi kai olisi, että tietoa levitettäisiin siellä, missä valeuutisetkin menestyvät, eli Facebookissa.

Kyseessä lienee kasvojenpesukampanja. Facebook sai Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen huomattavan laajaa ja kärkevää kritiikkiä osallisuudestaan valeuutisten kasvualustana.

Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Lähetä juttuvinkki: valheenpaljastaja@gmail.com.

Media- ja digitaidot

  • Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

  • Digitreenit: Hiiren kakkospainikkeen taikatemput

    Hiiren kakkosnapilla saa tehtyä ihmeellisiä asioita.

    Hiiren kakkosnapilla voi tehdä monenlaisia temppuja, kuten kääntää tekstiä, etsiä sanoja ja tietenkin kopioida, leikata ja liittää. Tästä muutama vinkki hiiren ja kosketuslevyn käyttöön.

  • Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • Digitreenit: Osaatko ostaa verkosta turvallisesti? Testaa tietosi

    Tee testi: Osaatko maksaa verkko-ostokset turvallisesti?

    Ostamme netistä melkein kaikkea: matkoja, pääsylippuja, urheiluvarusteita, majoitusta, nettiliittymiä, kirjoja... Testaa 12 tiukalla kysymyksellä, oletko fiksu nettishoppaaja. Tässä visassa on kyse ostamisesta yrityksiltä. Vastausvaihtoehdoista on oikein yksi tai useampi. Voit kuitenkin valita vain yhden oikean vastauksen per kysymys.

  • Digitreenit: Instagram - keskity kuviin

    Instagram-sovelluksen käyttöönotto ja ohjeet

    Instagram kasvaa hurjaa vauhtia. Sen käyttö kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016. Näillä ohjeilla pääset alkuun ja saat muutaman vinkin käyttöönottoon.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.