Hyppää pääsisältöön

Miten koko Saksa valjastettiin kansanmurhaan? Suurdokumentti kysyy, kuinka holokausti oli mahdollista toteuttaa

Hävitystä kristalliyön jälkeen
Hävitystä kristalliyön jälkeen Hävitystä kristalliyön jälkeen Kuva: Joseph Schorer teeman historia

Sarja kertoo natsien toteuttamasta joukkotuhosta ja juutalaisten kohtalosta Euroopassa.
Teema tiistaisin 25.4. alkaen klo 21.00. Jaksot Areenassa 30 päivää

Ei miksi vaan miten – dokumenttisarja kysyy, mikä todella mahdollisti juutalaisten tuhon Saksassa sekä sen miehittämissä maissa. Natsi-Saksan toimeenpanema juutalaisten kansanmurha jätti viime vuosisadan historiaan aivan erityisen syvän jäljen. Muutaman harvan yksilön murhanhimoisista kuvitelmista kasvoi suunnitelma miljoonien ihmisten olemassaolon, kulttuurin ja jopa muiston tuhoamisesta. Ja se myös toteutettiin pelottavan ja hämmästyttävän tehokkaasti.

Miten nykyaikaisen teollisen suurvallan resurssit mobilisoitiin kansanmurhaa varten? Miten vanhan kulttuurimaan konservatiivinen eliitti saatiin radikaalin ja ennennäkemättömän suunnitelman taakse?

Osa 1. Adolf Hitleristä tuli vuonna 1933 talouskriisin puristuksessa kamppailevan Saksan tasavallan valtakunnankansleri. Hänen poliittinen uransa oli rakennettu juutalaisvastaisuudelle ja ulkomaalaisvihalle sekä kuvitelmille valtavasta kansainvälisestä salaliitosta. Pian Hitlerin hallitus aloitti juutalaisvastaisen ohjelmansa toteuttamisen. Väkivaltaisuudet juutalaisia kohtaan yleistyivät. Vuonna 1935 juutalaisilta riistettiin Saksan kansalaisen oikeudet. Vuonna 1938 Saksa liitti Itävallan itseensä ja teki siellä samalla kokeen: voisiko kokonaisen maan puhdistaa juutalaisista?

SA- ja SS-miehet nöyryyttävät julkisesti juutalaismiestä ja saksalaisnaista, jotka on tavattu yhdessä
Saksalaisnainen ja juutalaismies julkisesti nöyryytettävinä, ympärillä SA- ja SS-miehiä SA- ja SS-miehet nöyryyttävät julkisesti juutalaismiestä ja saksalaisnaista, jotka on tavattu yhdessä Kuva: Gamma Rapho teeman historia

Osa 2. Kun eräs epätoivoinen mies murhasi Pariisissa saksalaisdiplomaatin, Saksa tarttui verukkeeseen ja järjesti suuren juutalaisvainon. Marraskuun 9. ja 10. päivän välisenä yönä 1938, “kristalliyönä”, juutalaisten liikkeitä ryösteltiin, synagogia poltettiin ja 30 000 ihmistä vangittiin. Kaiken aikaa Saksa valmistautui sotaan, jonka läntiset suurvallat kuvittelivat jo välttäneensä. Syyskuun alussa Saksa hyökkäsi Puolaan ja valloitti nopeasti puolet maasta. Puolasta tuli juutalaiskysymyksen “lopullisen ratkaisun” laboratorio. Juutalaiset pakkosiirrettiin gettoihin, joita natsit käyttivät taloudellisesti hyväkseen samalla, kun niiden asukkaita systemaattisesti näännytettiin nälkään.

Osa 3. Saksa valtasi nopeasti Tanskan, Norjan, Belgian, Alankomaat ja Ranskan. Ranskan eteläistä puoliskoa hallinnut Vichyn hallitus sääti oma-aloitteisesti omat juutalaislakinsa. Ranskan vankileireille lähetettiin juutalaisia myös Saksasta. Syntyi suunnitelma kaikkien juutalaisten karkottamisesta Madagaskarin saarelle, mutta se hylättiin pian. Britannia piti pintansa, ja Saksa lähti seuraavaksi tekemään valloituksia idässä. Kun armeija tunkeutui Baltian maihin ja Neuvostoliittoon, juutalaisvainot alkoivat valloitetuilla alueilla heti. Syyskuussa 1941 murhattiin kahden päivän aikana 33 000 juutalaista Babi Yarissa lähellä Kiovaa.

Osa 4. Syksyllä 1941 liittoutuneiden sodanjohto tiesi, että Itä-Euroopan juutalaisia murhattiin joukoittain. Mutta siihen ei reagoitu mitenkään. Samaan aikaan alkoivat juutalaisten joukkosiirrot pois Saksasta ja Itävallasta. SS-johtaja Heinrich Himmler yritti keksiä ampumista helpompia ja nopeampia tapoja surmata joukoittain ihmisiä. Vuoden lopulla alettiin käyttää autoja, joissa aiemmin oli kaasuttamalla murhattu mielisairaita. Aloitettiin “Operaatio Reinhard”, koko Puolan alueen kahden miljoonan juutalaisen joukkotuho. Tämä oli koko holokaustin ratkaiseva käännekohta. Joulukuun 7. päivänä 1941 Yhdysvallat liittyi sotaan. Seuraavana päivänä alkoi juutalaisten murhaaminen kaasukammioissa. Vain päiviä myöhemmin Hitler päätti lopullisesti tuhota kaikki Euroopan juutalaiset.

Osa 5. Vuodenvaihteessa 1941–42 alkoi gettojen järjestelmällinen tyhjentäminen. Ihmiset joko siirrettiin leireihin tai murhattiin paikan päällä ja kaikki omaisuus takavarikoitiin teollisen joukkomurhan kustannusten kattamiseksi. Leireille saapuneet ajettiin pukuhuoneiden kautta suoraan kaasukammioihin; ne jotka eivät enää pystyneet kävelemään, raahattiin suoraan joukkohautoihin. Kun partisaanit surmasivat juutalaisten tuhon keskeisen järjestäjän Reinhard Heydrichin, Hitler ja Himmler päättivät kiihdyttää operaatiota. Goebbelsin lavastetut propagandafilmit kuvasivat gettoja, joissa juutalaiset muka sortivat toisiaan, mutta Varsovassa maanalaiset aktivistit jatkoivat työtään kansanmurhan tapahtumien dokumentoimiseksi tulevaisuutta varten. Ranskassa aloitettiin juutalaisten joukkovangitsemiset ja karkotukset Ranskan oman poliisin toimesta.

Osa 6. Hitler antoi määräyksen, että kaikki Puolan juutalaiset oli tuhottava joulukuuhun 1942 mennessä. Kuolemanleirejä oli uudistettava kiihtyneen murhatahdin takia. Mutta sota oli kääntymässä Saksan tappioksi. Uutinen Stalingradista saavutti myös Varsovan geton, jonka asukkailla ei ollut mitään menetettävää. Huhtikuussa 1943 Varsovan getossa alkoi kansannousu. Himmler antoi määräyksen, ettei tuhoamisoperaatiosta saanut jättää todisteita. Kokonaisia leirejä hävitettiin, ja vainajien tuhkatkin jauhettiin tomuksi. Vaikka sodan lopputulos näytti varmalta, juutalaisten tuhoamista jatkettiin. Keväällä 1944 Unkarin juutalaisia alettiin kuljettaa leireille. Ennen pitkää eräät natsien johdossa alkoivat elätellä toivoa neuvotellusta rauhasta, mutta turhaan. Kolmas valtakunta kukistui. Euroopan juutalaiset oli kuitenkin miltei täysin tuhottu.

Itkevä keskitysleirivanki. Vieressä pakoon yrittäneen vangin ruumis
Eräs harvoista eloonjääneistä. Vieressä makaa pakoon yrittänyt vanki liekinheittimen surmaamana Itkevä keskitysleirivanki. Vieressä pakoon yrittäneen vangin ruumis Kuva: Time Life Pictures/Margaret Bourke-White teeman historia

Osa 7. Sodan jälkeen sotasyyllisiä tuomittiin hirteen ja vankeuteen Nürnbergissä, mutta siellä ei juuri holokaustista puhuttu, eivätkä Ranska, Britannia ja sodanjälkeinen Saksa halunneet mitään erillistä tutkintaa juutalaisten tuhosta. Amerikkalaiset kuitenkin järjestivät sellaisen, ja nuori juristi nimeltä Ben Ferencz sai tehtäväkseen dokumentoida syytteet. Tuomioita jaettiin, mutta kylmä sota oli alkanut, eikä natsien rikosten selvittely enää sopinut liittoutuneiden uuteen politiikkaan. Myös raunioituneen Saksan jälleenrakennuksessa katsottiin tarvittavan monia sellaisia, joiden sodanaikaiset toimet eivät kestäneet päivänvaloa. Entä mihin eloonjääneet menisivät? Vain harva halusi palata entisiin koteihinsa.

Adolf Eichmann vankilassa Israelissa vuonna 1961
Adolf Eichmann vankilassa Israelissa vuonna 1961 Adolf Eichmann vankilassa Israelissa vuonna 1961 Kuva: GPO/John Milli teeman historia

Osa 8. Leireiltä selvinneitä alkoi saapua Israeliin. Siellä heidät otti vastaan yhteiskunta, joka ei edes tunnustanut heitä. Sopeutuminen Israeliin oli vaikeaa, kunnes vuonna 1961 Adolf Eichmann vangittiin ja pantiin syytteeseen. Viimeinkin natsien rikosten uhrit saivat kertoa kokemuksistaan julkisesti Israelin ja maailman edessä. Viimeinkin heitä kuultiin. Natsirikollisten metsästystä jatkettiin niin kauan, kuin saatettiin kuvitella jonkun vielä pakoilevan oikeutta. Leirien silminnäkijöitä ei enää kauan ole elossa. Miten heidät ja murhatut parhaiten muistetaan?

  • Euroopan juutalaisten tarina (Jusqu'au dernier), Ranska 2015. O: William Karel ja Blanche Finger

Yle Teema

  • Fritz Lang pahuuden voimien kuvajaana

    Saksalaisen elokuvan lokakuussa Mabuset ja M

    Teeman saksalaisen elokuvan lokakuun keskeinen ohjaaja on Fritz Lang. Kuukauden aikana nähdään Langin Tohtori Mabuse -elokuvat vuosilta 1922 ja 1933 sekä M – kaupunki etsii murhaajaa. Mielenkiintoisen näkökulman Langiin antaa Gordian Mauggin vuonna 2016 valmistunut tosipohjainen draama ohjaaja Langista sarjamurhaajan jäljillä.

  • Natsi-Saksan unelmatehdas: dokumentti Hitlerin omasta hollywoodista ja elokuvaharvinaisuus Muuttolintu Teemalauantaissa 21.10.

    Uusi dokumentti ja yksi natsi-Saksan viimeisistä elokuvista

    Teemaillassa saa Suomen ensi-iltansa uusi vaikuttava dokumenttielokuva natsi-Saksan elokuvista ja propagandan ajasta, unelmatehtaasta kuoleman voimien käytössä. Sen jälkeen esitetään todellinen harvinaisuus, Veit Harlanin ohjaama värielokuva Opfergang eli Muuttolintu, yksi natsi-Saksan viimeisiä elokuvia vuodelta 1944.

  • Teema tuo Jacques Tatin koko tuotannon loppuvuodeksi Areenaan!

    Tatin koko tuotanto Teeman Areena-kanavalla 9.10. alkaen

    Lokakuun 9. päivänä Jacques Tatin syntymästä tulee kuluneeksi 110 vuotta. Samana päivänä Teeman Areena-kanavalla julkaistaan Jacques Tatin koko säilynyt tuotanto ja paljon muuta tätä koomikkoneroa sivuavaa ohjelmistoa. Teemalauantai ottaa varaslähdön jo 7.10. klo 21.

  • Ensi-iltoja ja klassikoita, naurua ja kauhua, Beatlesia ja black metalia – Teemalauantait ja musiikkidokumentit syksyllä 2017

    Musiikkia, elokuvaa, rakkautta, anarkiaa, vampyyrejä...

    Musiikkia, elokuvaa, rakkautta, anarkiaa, etsijöitä, koomikkoja, natseja, vampyyrejä, ysärimeininkiä, Jacques Tati, Bruce Springsteen, Jack Nicholson, Max Schreck, Julianne Moore, Sidse Babett Knudsen, Hanna Schygulla, Ann Savo... Sekä reposaarelainen samurai nimeltä Rauni. Teeman lauantai-iltojen syksyn ohjelmisto, olkaa hyvät!

  • Glen Campbell: I'll Be Me

    Dokumenttielokuva countryn supertähden jäähyväiskiertueesta.

    Kaunis, hauska ja riipaisevan surullinen kuvaus countrymusiikin supertähden Glen Campbellin (1936–2017) pitkästä jäähyväiskiertueesta ja kamppailusta Alzheimerin taudin kanssa. Dokumenttielokuvan toiveuusinta Teemalla 30.9.2017 klo 20.

  • Teeman syksyn 2017 elokuvat

    Elokuvia tiistaista sunnuntaihin

    Syksyn 2017 elokuvateemoja ovat muun muassa Jacques Tati, Saksa Mabusesta Hitleriin, Viro, Lokakuun vallankumous, Stanley Kubrick ja itsenäinen Suomi.

  • "Kaikki taide käsittelee kuolemisen taitoa": The Reflecting Skinin ohjaaja lumosi katsojat ja kriitikot

    Philip Ridleyn haastattelu R&A-festivaalilta 1991.

    "Philip Ridley mahdutti The Reflecting Skiniin kaikki alkukantaiset pelot ja sai aikaan yhden viime vuosikymmenien kauneimmista elokuvista." Näin kirjoitti silloisen Uuden Suomen elokuvatoimittaja Kati Sinisalo Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin suuresta tapauksesta vuonna 1991. Loveen lankesivat niin kriitikot kuin yleisö. Teema julkaisee 14.9.1991 ilmestyneen ohjaajahaastattelun uusiksi R&A-festivaalin 30-vuotisjuhlan kunniaksi.

  • Räjähteleviä sammakoita ja kansan psyykkistä tuhoamista: Rakkautta ja anarkiaa Teemalla

    The Reflecting Skin, Lina Wertmüller, Les Cowboys...

    Teema osallistuu Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin 30-vuotisjuhlaan esittämällä R&A:ssa vuosien varrella nähtyjä elokuvia. Ajallinen kaari ulottuu aivan ensimmäisestä festivaalista viime vuoteen, festivaalin nimikkoelokuvasta ja The Reflecting Skinistä viime vuoden yleisösuosikkiin Les Cowboys. Mukana myös 1990-luvun festivaaliraportteja!

  • "Kotiseutu on maailman paras musiikkielokuva"

    Säveltäjä Kalevi Aho kirjoittaa Edgar Reitzin suursarjasta.

    "Olen varma siitä, että Heimat-sarja tulee jäämään yhdeksi taiteiden historian keskeisimmistä, ellei suorastaan keskeisimmäksi ajankuvateokseksi 1900-luvusta." Säveltäjä Kalevi Aho kirjoitti pitkän, innoittuneen esseen elokuvahistorian suurimmasta filmiprojektista, Edgar Reitzin yli 52-tuntisesta sarjatrilogiasta Kotiseutu. Se olisi Ahon valinta aution saaren elokuvaksi.

  • Näin The Beatles valloitti maailman ja teki kaikkien aikojen parhaan albumin – kaksi dokumenttia yhtyeen tarunhohtoisista vuosista

    Maailman parhaalle bändille omistettu Teemalauantai 2.9.

    Teemalauantaiden syyskuun avaa 2.9. the one and only: The Beatles! Musiikilliseen iltaan kuuluu kaksi kertomusta yhtyeen uran huippuhetkistä. Ron Howardin ohjaama elokuva Eight Days A Week kertoo hurjista kiertuevuosista, tuore dokumentti Sgt. Pepper's Musical Revolution keskittyy kesällä 1967 ilmestyneeseen, monesti maailman parhaaksi valittuun albumiin. Molemmat ovat tv-ensi-iltoja.

  • Mehän soitamme samoja skaaloja! Song of Lahore osoittaa, että musiikki on yhteinen kieli

    Song of Lahore on kaunis tarina ihmisistä ja musiikista.

    Musiikki ei tunne rajoja! Dokumenttielokuva siitä mitä tapahtui, kun pakistanilaisen klassisen musiikin taiturit tekivät Lahoressa traditionaalisilla soittimilla suurenmoisen version Dave Brubeckin jazzklassikosta Take Five ja jakoivat sen netissä. Tarina huipentuu New Yorkissa yhteiskonserttiin Wynton Marsalisin ja Lincoln Centerin jazzmuusikoiden kanssa. Ensi-ilta Teemalla 9.9. klo 19.55.

  • Batman

    Batkanava on Teema ja Bat-aika perjantai klo 19

    Vaviskaa Gotham Cityn konnat ja Batmanin arkkiviholliset! Batman valtaa Teeman. Vuoden 2017 aikana nähdään sarjan 1. ja 2. tuotantokausi! Joka perjantai kaksi jaksoa kerrallaan samaan lepakkoaikaan samalla lepakkokanavalla.
    perjantaisin klo 20.00

  • Pyhä hallusinaatio mikä Batman-albumi!

    Katso upea valokuvakooste suomalaisia Batmanejä ennen ja nyt

    Pyhät bikinit! Suomi on täynnä viittasankareita. Katsojat lähettivät meille omia Batman-kuviaan vuosilta 1966–2015. Toinen toistaan hienompia valokuvia on jo liki 150. Katso ja hämmästy!

  • Oi maamme!

    Tee oma videosi arkistofilmeistä

    Yle kutsuu kaikki suomalaiset tekemään arkistofilmeistä uusia lyhytelokuvia ja videotaidetta. Katsojien videoita julkaistaan pitkin vuotta Areenassa, ja syksyllä 2017 parhaista videoista koostetaan ohjelmasarja Teemalle. Oi maamme! on osa Ylen Suomi 100 -ohjelmistoa. Katso täältä ohjeet ja ryhdy leikkaamaan!