Hyppää pääsisältöön

Miten koko Saksa valjastettiin kansanmurhaan? Suurdokumentti kysyy, kuinka holokausti oli mahdollista toteuttaa

Hävitystä kristalliyön jälkeen
Hävitystä kristalliyön jälkeen Hävitystä kristalliyön jälkeen Kuva: Joseph Schorer teeman historia

Sarja kertoo natsien toteuttamasta joukkotuhosta ja juutalaisten kohtalosta Euroopassa.
Teema tiistaisin 25.4. alkaen klo 21.00. Jaksot Areenassa 30 päivää

Ei miksi vaan miten – dokumenttisarja kysyy, mikä todella mahdollisti juutalaisten tuhon Saksassa sekä sen miehittämissä maissa. Natsi-Saksan toimeenpanema juutalaisten kansanmurha jätti viime vuosisadan historiaan aivan erityisen syvän jäljen. Muutaman harvan yksilön murhanhimoisista kuvitelmista kasvoi suunnitelma miljoonien ihmisten olemassaolon, kulttuurin ja jopa muiston tuhoamisesta. Ja se myös toteutettiin pelottavan ja hämmästyttävän tehokkaasti.

Miten nykyaikaisen teollisen suurvallan resurssit mobilisoitiin kansanmurhaa varten? Miten vanhan kulttuurimaan konservatiivinen eliitti saatiin radikaalin ja ennennäkemättömän suunnitelman taakse?

Osa 1. Adolf Hitleristä tuli vuonna 1933 talouskriisin puristuksessa kamppailevan Saksan tasavallan valtakunnankansleri. Hänen poliittinen uransa oli rakennettu juutalaisvastaisuudelle ja ulkomaalaisvihalle sekä kuvitelmille valtavasta kansainvälisestä salaliitosta. Pian Hitlerin hallitus aloitti juutalaisvastaisen ohjelmansa toteuttamisen. Väkivaltaisuudet juutalaisia kohtaan yleistyivät. Vuonna 1935 juutalaisilta riistettiin Saksan kansalaisen oikeudet. Vuonna 1938 Saksa liitti Itävallan itseensä ja teki siellä samalla kokeen: voisiko kokonaisen maan puhdistaa juutalaisista?

SA- ja SS-miehet nöyryyttävät julkisesti juutalaismiestä ja saksalaisnaista, jotka on tavattu yhdessä
Saksalaisnainen ja juutalaismies julkisesti nöyryytettävinä, ympärillä SA- ja SS-miehiä SA- ja SS-miehet nöyryyttävät julkisesti juutalaismiestä ja saksalaisnaista, jotka on tavattu yhdessä Kuva: Gamma Rapho teeman historia

Osa 2. Kun eräs epätoivoinen mies murhasi Pariisissa saksalaisdiplomaatin, Saksa tarttui verukkeeseen ja järjesti suuren juutalaisvainon. Marraskuun 9. ja 10. päivän välisenä yönä 1938, “kristalliyönä”, juutalaisten liikkeitä ryösteltiin, synagogia poltettiin ja 30 000 ihmistä vangittiin. Kaiken aikaa Saksa valmistautui sotaan, jonka läntiset suurvallat kuvittelivat jo välttäneensä. Syyskuun alussa Saksa hyökkäsi Puolaan ja valloitti nopeasti puolet maasta. Puolasta tuli juutalaiskysymyksen “lopullisen ratkaisun” laboratorio. Juutalaiset pakkosiirrettiin gettoihin, joita natsit käyttivät taloudellisesti hyväkseen samalla, kun niiden asukkaita systemaattisesti näännytettiin nälkään.

Osa 3. Saksa valtasi nopeasti Tanskan, Norjan, Belgian, Alankomaat ja Ranskan. Ranskan eteläistä puoliskoa hallinnut Vichyn hallitus sääti oma-aloitteisesti omat juutalaislakinsa. Ranskan vankileireille lähetettiin juutalaisia myös Saksasta. Syntyi suunnitelma kaikkien juutalaisten karkottamisesta Madagaskarin saarelle, mutta se hylättiin pian. Britannia piti pintansa, ja Saksa lähti seuraavaksi tekemään valloituksia idässä. Kun armeija tunkeutui Baltian maihin ja Neuvostoliittoon, juutalaisvainot alkoivat valloitetuilla alueilla heti. Syyskuussa 1941 murhattiin kahden päivän aikana 33 000 juutalaista Babi Yarissa lähellä Kiovaa.

Osa 4. Syksyllä 1941 liittoutuneiden sodanjohto tiesi, että Itä-Euroopan juutalaisia murhattiin joukoittain. Mutta siihen ei reagoitu mitenkään. Samaan aikaan alkoivat juutalaisten joukkosiirrot pois Saksasta ja Itävallasta. SS-johtaja Heinrich Himmler yritti keksiä ampumista helpompia ja nopeampia tapoja surmata joukoittain ihmisiä. Vuoden lopulla alettiin käyttää autoja, joissa aiemmin oli kaasuttamalla murhattu mielisairaita. Aloitettiin “Operaatio Reinhard”, koko Puolan alueen kahden miljoonan juutalaisen joukkotuho. Tämä oli koko holokaustin ratkaiseva käännekohta. Joulukuun 7. päivänä 1941 Yhdysvallat liittyi sotaan. Seuraavana päivänä alkoi juutalaisten murhaaminen kaasukammioissa. Vain päiviä myöhemmin Hitler päätti lopullisesti tuhota kaikki Euroopan juutalaiset.

Osa 5. Vuodenvaihteessa 1941–42 alkoi gettojen järjestelmällinen tyhjentäminen. Ihmiset joko siirrettiin leireihin tai murhattiin paikan päällä ja kaikki omaisuus takavarikoitiin teollisen joukkomurhan kustannusten kattamiseksi. Leireille saapuneet ajettiin pukuhuoneiden kautta suoraan kaasukammioihin; ne jotka eivät enää pystyneet kävelemään, raahattiin suoraan joukkohautoihin. Kun partisaanit surmasivat juutalaisten tuhon keskeisen järjestäjän Reinhard Heydrichin, Hitler ja Himmler päättivät kiihdyttää operaatiota. Goebbelsin lavastetut propagandafilmit kuvasivat gettoja, joissa juutalaiset muka sortivat toisiaan, mutta Varsovassa maanalaiset aktivistit jatkoivat työtään kansanmurhan tapahtumien dokumentoimiseksi tulevaisuutta varten. Ranskassa aloitettiin juutalaisten joukkovangitsemiset ja karkotukset Ranskan oman poliisin toimesta.

Osa 6. Hitler antoi määräyksen, että kaikki Puolan juutalaiset oli tuhottava joulukuuhun 1942 mennessä. Kuolemanleirejä oli uudistettava kiihtyneen murhatahdin takia. Mutta sota oli kääntymässä Saksan tappioksi. Uutinen Stalingradista saavutti myös Varsovan geton, jonka asukkailla ei ollut mitään menetettävää. Huhtikuussa 1943 Varsovan getossa alkoi kansannousu. Himmler antoi määräyksen, ettei tuhoamisoperaatiosta saanut jättää todisteita. Kokonaisia leirejä hävitettiin, ja vainajien tuhkatkin jauhettiin tomuksi. Vaikka sodan lopputulos näytti varmalta, juutalaisten tuhoamista jatkettiin. Keväällä 1944 Unkarin juutalaisia alettiin kuljettaa leireille. Ennen pitkää eräät natsien johdossa alkoivat elätellä toivoa neuvotellusta rauhasta, mutta turhaan. Kolmas valtakunta kukistui. Euroopan juutalaiset oli kuitenkin miltei täysin tuhottu.

Itkevä keskitysleirivanki. Vieressä pakoon yrittäneen vangin ruumis
Eräs harvoista eloonjääneistä. Vieressä makaa pakoon yrittänyt vanki liekinheittimen surmaamana Itkevä keskitysleirivanki. Vieressä pakoon yrittäneen vangin ruumis Kuva: Time Life Pictures/Margaret Bourke-White teeman historia

Osa 7. Sodan jälkeen sotasyyllisiä tuomittiin hirteen ja vankeuteen Nürnbergissä, mutta siellä ei juuri holokaustista puhuttu, eivätkä Ranska, Britannia ja sodanjälkeinen Saksa halunneet mitään erillistä tutkintaa juutalaisten tuhosta. Amerikkalaiset kuitenkin järjestivät sellaisen, ja nuori juristi nimeltä Ben Ferencz sai tehtäväkseen dokumentoida syytteet. Tuomioita jaettiin, mutta kylmä sota oli alkanut, eikä natsien rikosten selvittely enää sopinut liittoutuneiden uuteen politiikkaan. Myös raunioituneen Saksan jälleenrakennuksessa katsottiin tarvittavan monia sellaisia, joiden sodanaikaiset toimet eivät kestäneet päivänvaloa. Entä mihin eloonjääneet menisivät? Vain harva halusi palata entisiin koteihinsa.

Adolf Eichmann vankilassa Israelissa vuonna 1961
Adolf Eichmann vankilassa Israelissa vuonna 1961 Adolf Eichmann vankilassa Israelissa vuonna 1961 Kuva: GPO/John Milli teeman historia

Osa 8. Leireiltä selvinneitä alkoi saapua Israeliin. Siellä heidät otti vastaan yhteiskunta, joka ei edes tunnustanut heitä. Sopeutuminen Israeliin oli vaikeaa, kunnes vuonna 1961 Adolf Eichmann vangittiin ja pantiin syytteeseen. Viimeinkin natsien rikosten uhrit saivat kertoa kokemuksistaan julkisesti Israelin ja maailman edessä. Viimeinkin heitä kuultiin. Natsirikollisten metsästystä jatkettiin niin kauan, kuin saatettiin kuvitella jonkun vielä pakoilevan oikeutta. Leirien silminnäkijöitä ei enää kauan ole elossa. Miten heidät ja murhatut parhaiten muistetaan?

  • Euroopan juutalaisten tarina (Jusqu'au dernier), Ranska 2015. O: William Karel ja Blanche Finger
  • Lauluja Utopiasta – Agit Propin tarina

    Peter von Baghin viimeinen ohjaus tv-ensi-illassa

    Teemalla saa tv-ensi-iltansa Peter von Baghin viimeinen ohjaus, dokumentti Agit Propista ja sen musiikista kuudella vuosikymmenellä.

  • Teeman lahjapaketit 2017

    Paketteja joka päivä aatosta loppiaiseen klo 12

    Teeman perinteisiä lahjapaketteja avataan taas jouluaatosta loppiaiseen – sekä yksi bonuspaketti. Paketit televisiossa joka päivä kello 12.

  • Black Sabbathin viho viimeinen keikka

    Tunteikkaita hetkiä Birminghamista helmikuulta 2017

    Konserttidokumentti Black Sabbathin vuonna 1968 alkaneen upean uran päätöksestä kotikentällä Birminghamissa helmikuussa 2017.

Yle Teema

  • Teeman lahjapaketit 2017

    Paketteja joka päivä aatosta loppiaiseen klo 12

    Teeman perinteisiä lahjapaketteja avataan taas jouluaatosta loppiaiseen – sekä yksi bonuspaketti. Paketit televisiossa joka päivä kello 12.

  • Lauluja Utopiasta – Agit Propin tarina

    Peter von Baghin viimeinen ohjaus tv-ensi-illassa

    Teemalla saa tv-ensi-iltansa Peter von Baghin viimeinen ohjaus, dokumentti Agit Propista ja sen musiikista kuudella vuosikymmenellä.

  • Black metal kylvi pelkoa ja sekasortoa, kunnes keski-ikäistyi

    Kolme black metal -muusikkoa matkaa myyttiseen Norjaan.

    90-luvun alussa uutisissa, keskusteluohjelmissa ja iltapäivälehtien lööpeissä kauhisteltiin norjalaisen black metal -yhteisön toimia. Kirkkojen polttamiset, murhat ja satanismin kanssa flirttailu herättivät pelkoa ja inhoa tavallisen kansan keskuudessa. Teini-ikäisiä hevifaneja black metalin saama huomio kiehtoi ja Norja kasvoi heidän silmissään myyttiseksi paikaksi. Tuore norjalaisdokumentti seuraa Iranista, Kreikasta ja Kolumbiasta Norjaan saapuvia black metal -muusikoita. Kohtaavatko odotukset ja todellisuus?

  • Yann Arthus-Bertrandin suurelokuva Human

    Yli kolmetuntinen elokuva on katsottavissa Yle Areenassa

    Maailmankuulun valokuvaajan suurelokuvassa planeettamme ihmiset kertovat elämästään ja maailmasta 63 eri kielellä. Arthus-Bertrand on DocPoint-festivaalin vieraana Helsingissä.
    Katso elokuva Areenassa

  • Nosferatu ja Dracula – vampyyrihistoriaa Teemalauantaissa 9.12.

    Kaksi vampyyrielokuvan klassikkoa vuosilta 1922 ja 1958

    Saksalaisen F.W. Murnaun ja englantilaisen Terence Fisherin vampyyrielokuvat ovat lajinsa klassikoita. Vuoden 1922 Nosferatu-vampyyriä esittää nimeään myöten unohtumaton Max Schreck, ja varsin vakuuttava on myös Christopher Lee vuoden 1958 väriversion Draculana.

  • Milanon naisten paratiisi

    Uusi italialainen draamasarja 1950-luvun tavaratalosta

    Italialaissarjassa seurataan elämää 1950-luvun Milanossa, uudessa loisteliaassa tavaratalossa. Sarja jatkuu uusin, toisen tuotantokauden jaksoin.

  • Tilaa itsellesi Teeman Areena-poiminnat

    Näin tilaat itsellesi Teeman kirjeen ja muuta Areena-infoa

    Teeman kirje tuo sähköpostiisi säännöllisesti parhaita poimintoja Teeman tarjonnasta Areenassa, myös vain Areenassa katsottavia ohjelmia. Sen voit tilata helposti Yle Tunnuksen avulla. Tässä ohjeet!

  • Lokakuun vallankumous Teeman elokuvissa ja dokumenteissa syksyllä 2017

    Neuvostoliiton varhaistaidetta, tsaarien Venäjän historiaa

    Teema esittää syksyllä 2017 varhaisen Neuvostoliiton elokuvia sekä dokumentteja tsaarien Venäjän historiasta ja bolševikkien vallan alkuvuosien taiteesta. Lokakuun vallankumous mullisti Venäjän ja muutti koko maailmanhistorian suuntaa sata vuotta sitten. Teemalla alkaa kumouksen vuosipäivän alla sarja dokumentteja ja elokuvia, jotka piirtävät kuvaa Venäjästä ennen ja jälkeen vallankumouksen.

  • Venäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Veneäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Täällä Moskova ja Punainen tori. Kommunistisen puolueen johto ja sotilaskomentajat ovat juuri nousseet Leninin mausoleumin päälle. Kremlin kellot kajauttavat kymmenen lyöntiä ja juhlamenot voivat alkaa. Näin käynnistyivät Venäjän vallankumouksen 70-vuotisjuhlat vuonna 1987 ja selostajana oli Yleisradion pitkäaikainen ja ansioitunut kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä.

  • RSO:n itsenäisyyspäivän konsertti

    RSO juhlii 100-vuotiasta Suomea ja omaa 90-vuotispäiväänsä

    100-vuotiasta Suomea ja 90-vuotiasta RSO:a juhlitaan Lindbergin ja Wennäkosken uutuuksilla. Wennäkosken laulut helkkyvät suomeksi, ruotsiksi ja pohjoissaameksi. Lindbergin teos verestää tuntumaa Kraftin ja Kineticsin karkeaan äänimaailmaan. Kullervossa soi kauna ja sisu Lallista Lehtoon.

  • Kun laitapuolen kulkijat itsenäisyyspäivän juhliin lähtivät

    Alkoholistit ja asunnottomat juhlivat 50 vuotiasta Suomea

    Alkoholisteille, työttömille ja asunnottomille järjestetty itsenäisyyspäivän vastaanotto hämmästytti 50 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään myös potpuri itsenäisyyspäivän juhlista 40-, 50- ja 60-luvuilta. Itsenäisyysjuhlinnan ohjelmat Teemalla: Torstaina 30.11. klo 23.20, perjantaina 1.12. klo 14.55 ja maanantaina 4.12.

  • Miltä satavuotias Suomi näyttää ranskalaisin silmin?

    Dokumenttiohjaaja Olivier Horn tutkii Suomea ulkopuolisena

    Ranskalainen dokumenttiohjaaja Olivier Horn tutkii ulkopuolisen silmin Suomen itsenäisyyden ajan historiaa ja tämän päivän Suomea. Matkallaan Horn selvittää, miten maasta Euroopan laidalla on tullut sellainen kuin se on.

  • Sohvaperunat ennen sohvaperunoita

    Ennen Goggleboxia ja Sohvaperunoita nähtiin Itsenäisyyspäivä

    Ensin oli The Royle Family (1998-2000), englantilainen menestyssarja, jota Suomessa esitettiin nimellä Sohvanvaltaajat. Siinä työväenluokkainen perusperhe löhösi sohvalla ja horisi niitänäitä, syöden roskaruokaa ja tuijotti hajamielisesti telkkaria. Ideana oli, että kamera ei näyttänyt lainkaan seurattavaa tv-ohjelmaa, ainoastaan hupaisaa perhettä.

  • Fritz Lang pahuuden voimien kuvajaana

    Saksalaisen elokuvan lokakuussa Mabuset ja M

    Teeman saksalaisen elokuvan lokakuun keskeinen ohjaaja on Fritz Lang. Kuukauden aikana nähdään Langin Tohtori Mabuse -elokuvat vuosilta 1922 ja 1933 sekä M – kaupunki etsii murhaajaa. Mielenkiintoisen näkökulman Langiin antaa Gordian Mauggin vuonna 2016 valmistunut tosipohjainen draama ohjaaja Langista sarjamurhaajan jäljillä.

  • Teema tuo Jacques Tatin koko tuotannon loppuvuodeksi Areenaan!

    Tatin koko tuotanto Teeman Areena-kanavalla 9.10. alkaen

    Lokakuun 9. päivänä Jacques Tatin syntymästä tulee kuluneeksi 110 vuotta. Samana päivänä Teeman Areena-kanavalla julkaistaan Jacques Tatin koko säilynyt tuotanto ja paljon muuta tätä koomikkoneroa sivuavaa ohjelmistoa. Teemalauantai ottaa varaslähdön jo 7.10. klo 21.

  • Teeman syksyn 2017 elokuvat

    Elokuvia tiistaista sunnuntaihin

    Syksyn 2017 elokuvateemoja ovat muun muassa Jacques Tati, Saksa Mabusesta Hitleriin, Viro, Lokakuun vallankumous, Stanley Kubrick ja itsenäinen Suomi.

  • Oikea joulu sielumusiikilla maustettuna

    The right x-mas

    "Suomessa oli jo 1990-luvun lopulla paljon maahanmuuttajia ja me mietimme ohjelmaan antirasistista teemaa. White christmas ei tuntunut hyvältä. Miksi se ei voisi olla vaikka black tai red christmas.

  • Oi maamme!

    Tee oma videosi arkistofilmeistä

    Yle kutsuu kaikki suomalaiset tekemään arkistofilmeistä uusia lyhytelokuvia ja videotaidetta. Katsojien videoita julkaistaan pitkin vuotta Areenassa, ja syksyllä 2017 parhaista videoista koostetaan ohjelmasarja Teemalle. Oi maamme! on osa Ylen Suomi 100 -ohjelmistoa. Katso täältä ohjeet ja ryhdy leikkaamaan!