Hyppää pääsisältöön

Miten koko Saksa valjastettiin kansanmurhaan? Suurdokumentti kysyy, kuinka holokausti oli mahdollista toteuttaa

Hävitystä kristalliyön jälkeen
Hävitystä kristalliyön jälkeen Hävitystä kristalliyön jälkeen Kuva: Joseph Schorer teeman historia

Sarja kertoo natsien toteuttamasta joukkotuhosta ja juutalaisten kohtalosta Euroopassa.
Teema tiistaisin 25.4. alkaen klo 21.00. Jaksot Areenassa 30 päivää

Ei miksi vaan miten – dokumenttisarja kysyy, mikä todella mahdollisti juutalaisten tuhon Saksassa sekä sen miehittämissä maissa. Natsi-Saksan toimeenpanema juutalaisten kansanmurha jätti viime vuosisadan historiaan aivan erityisen syvän jäljen. Muutaman harvan yksilön murhanhimoisista kuvitelmista kasvoi suunnitelma miljoonien ihmisten olemassaolon, kulttuurin ja jopa muiston tuhoamisesta. Ja se myös toteutettiin pelottavan ja hämmästyttävän tehokkaasti.

Miten nykyaikaisen teollisen suurvallan resurssit mobilisoitiin kansanmurhaa varten? Miten vanhan kulttuurimaan konservatiivinen eliitti saatiin radikaalin ja ennennäkemättömän suunnitelman taakse?

Osa 1. Adolf Hitleristä tuli vuonna 1933 talouskriisin puristuksessa kamppailevan Saksan tasavallan valtakunnankansleri. Hänen poliittinen uransa oli rakennettu juutalaisvastaisuudelle ja ulkomaalaisvihalle sekä kuvitelmille valtavasta kansainvälisestä salaliitosta. Pian Hitlerin hallitus aloitti juutalaisvastaisen ohjelmansa toteuttamisen. Väkivaltaisuudet juutalaisia kohtaan yleistyivät. Vuonna 1935 juutalaisilta riistettiin Saksan kansalaisen oikeudet. Vuonna 1938 Saksa liitti Itävallan itseensä ja teki siellä samalla kokeen: voisiko kokonaisen maan puhdistaa juutalaisista?

SA- ja SS-miehet nöyryyttävät julkisesti juutalaismiestä ja saksalaisnaista, jotka on tavattu yhdessä
Saksalaisnainen ja juutalaismies julkisesti nöyryytettävinä, ympärillä SA- ja SS-miehiä SA- ja SS-miehet nöyryyttävät julkisesti juutalaismiestä ja saksalaisnaista, jotka on tavattu yhdessä Kuva: Gamma Rapho teeman historia

Osa 2. Kun eräs epätoivoinen mies murhasi Pariisissa saksalaisdiplomaatin, Saksa tarttui verukkeeseen ja järjesti suuren juutalaisvainon. Marraskuun 9. ja 10. päivän välisenä yönä 1938, “kristalliyönä”, juutalaisten liikkeitä ryösteltiin, synagogia poltettiin ja 30 000 ihmistä vangittiin. Kaiken aikaa Saksa valmistautui sotaan, jonka läntiset suurvallat kuvittelivat jo välttäneensä. Syyskuun alussa Saksa hyökkäsi Puolaan ja valloitti nopeasti puolet maasta. Puolasta tuli juutalaiskysymyksen “lopullisen ratkaisun” laboratorio. Juutalaiset pakkosiirrettiin gettoihin, joita natsit käyttivät taloudellisesti hyväkseen samalla, kun niiden asukkaita systemaattisesti näännytettiin nälkään.

Osa 3. Saksa valtasi nopeasti Tanskan, Norjan, Belgian, Alankomaat ja Ranskan. Ranskan eteläistä puoliskoa hallinnut Vichyn hallitus sääti oma-aloitteisesti omat juutalaislakinsa. Ranskan vankileireille lähetettiin juutalaisia myös Saksasta. Syntyi suunnitelma kaikkien juutalaisten karkottamisesta Madagaskarin saarelle, mutta se hylättiin pian. Britannia piti pintansa, ja Saksa lähti seuraavaksi tekemään valloituksia idässä. Kun armeija tunkeutui Baltian maihin ja Neuvostoliittoon, juutalaisvainot alkoivat valloitetuilla alueilla heti. Syyskuussa 1941 murhattiin kahden päivän aikana 33 000 juutalaista Babi Yarissa lähellä Kiovaa.

Osa 4. Syksyllä 1941 liittoutuneiden sodanjohto tiesi, että Itä-Euroopan juutalaisia murhattiin joukoittain. Mutta siihen ei reagoitu mitenkään. Samaan aikaan alkoivat juutalaisten joukkosiirrot pois Saksasta ja Itävallasta. SS-johtaja Heinrich Himmler yritti keksiä ampumista helpompia ja nopeampia tapoja surmata joukoittain ihmisiä. Vuoden lopulla alettiin käyttää autoja, joissa aiemmin oli kaasuttamalla murhattu mielisairaita. Aloitettiin “Operaatio Reinhard”, koko Puolan alueen kahden miljoonan juutalaisen joukkotuho. Tämä oli koko holokaustin ratkaiseva käännekohta. Joulukuun 7. päivänä 1941 Yhdysvallat liittyi sotaan. Seuraavana päivänä alkoi juutalaisten murhaaminen kaasukammioissa. Vain päiviä myöhemmin Hitler päätti lopullisesti tuhota kaikki Euroopan juutalaiset.

Osa 5. Vuodenvaihteessa 1941–42 alkoi gettojen järjestelmällinen tyhjentäminen. Ihmiset joko siirrettiin leireihin tai murhattiin paikan päällä ja kaikki omaisuus takavarikoitiin teollisen joukkomurhan kustannusten kattamiseksi. Leireille saapuneet ajettiin pukuhuoneiden kautta suoraan kaasukammioihin; ne jotka eivät enää pystyneet kävelemään, raahattiin suoraan joukkohautoihin. Kun partisaanit surmasivat juutalaisten tuhon keskeisen järjestäjän Reinhard Heydrichin, Hitler ja Himmler päättivät kiihdyttää operaatiota. Goebbelsin lavastetut propagandafilmit kuvasivat gettoja, joissa juutalaiset muka sortivat toisiaan, mutta Varsovassa maanalaiset aktivistit jatkoivat työtään kansanmurhan tapahtumien dokumentoimiseksi tulevaisuutta varten. Ranskassa aloitettiin juutalaisten joukkovangitsemiset ja karkotukset Ranskan oman poliisin toimesta.

Osa 6. Hitler antoi määräyksen, että kaikki Puolan juutalaiset oli tuhottava joulukuuhun 1942 mennessä. Kuolemanleirejä oli uudistettava kiihtyneen murhatahdin takia. Mutta sota oli kääntymässä Saksan tappioksi. Uutinen Stalingradista saavutti myös Varsovan geton, jonka asukkailla ei ollut mitään menetettävää. Huhtikuussa 1943 Varsovan getossa alkoi kansannousu. Himmler antoi määräyksen, ettei tuhoamisoperaatiosta saanut jättää todisteita. Kokonaisia leirejä hävitettiin, ja vainajien tuhkatkin jauhettiin tomuksi. Vaikka sodan lopputulos näytti varmalta, juutalaisten tuhoamista jatkettiin. Keväällä 1944 Unkarin juutalaisia alettiin kuljettaa leireille. Ennen pitkää eräät natsien johdossa alkoivat elätellä toivoa neuvotellusta rauhasta, mutta turhaan. Kolmas valtakunta kukistui. Euroopan juutalaiset oli kuitenkin miltei täysin tuhottu.

Itkevä keskitysleirivanki. Vieressä pakoon yrittäneen vangin ruumis
Eräs harvoista eloonjääneistä. Vieressä makaa pakoon yrittänyt vanki liekinheittimen surmaamana Itkevä keskitysleirivanki. Vieressä pakoon yrittäneen vangin ruumis Kuva: Time Life Pictures/Margaret Bourke-White teeman historia

Osa 7. Sodan jälkeen sotasyyllisiä tuomittiin hirteen ja vankeuteen Nürnbergissä, mutta siellä ei juuri holokaustista puhuttu, eivätkä Ranska, Britannia ja sodanjälkeinen Saksa halunneet mitään erillistä tutkintaa juutalaisten tuhosta. Amerikkalaiset kuitenkin järjestivät sellaisen, ja nuori juristi nimeltä Ben Ferencz sai tehtäväkseen dokumentoida syytteet. Tuomioita jaettiin, mutta kylmä sota oli alkanut, eikä natsien rikosten selvittely enää sopinut liittoutuneiden uuteen politiikkaan. Myös raunioituneen Saksan jälleenrakennuksessa katsottiin tarvittavan monia sellaisia, joiden sodanaikaiset toimet eivät kestäneet päivänvaloa. Entä mihin eloonjääneet menisivät? Vain harva halusi palata entisiin koteihinsa.

Adolf Eichmann vankilassa Israelissa vuonna 1961
Adolf Eichmann vankilassa Israelissa vuonna 1961 Adolf Eichmann vankilassa Israelissa vuonna 1961 Kuva: GPO/John Milli teeman historia

Osa 8. Leireiltä selvinneitä alkoi saapua Israeliin. Siellä heidät otti vastaan yhteiskunta, joka ei edes tunnustanut heitä. Sopeutuminen Israeliin oli vaikeaa, kunnes vuonna 1961 Adolf Eichmann vangittiin ja pantiin syytteeseen. Viimeinkin natsien rikosten uhrit saivat kertoa kokemuksistaan julkisesti Israelin ja maailman edessä. Viimeinkin heitä kuultiin. Natsirikollisten metsästystä jatkettiin niin kauan, kuin saatettiin kuvitella jonkun vielä pakoilevan oikeutta. Leirien silminnäkijöitä ei enää kauan ole elossa. Miten heidät ja murhatut parhaiten muistetaan?

  • Euroopan juutalaisten tarina (Jusqu'au dernier), Ranska 2015. O: William Karel ja Blanche Finger
  • Painajaiskuja

    Noir-henkinen melodraama spiritistin apulaisesta

    Vahva melodraama tivolin mentalistista, joka kiipeää naisten avulla kohti menestystä vain pudotakseen korkeammalta.

  • Villen keittiössä poronsorkkia ja puff puff -palleroita

    Ville Haapasalo kutsuu keittiöön vieraita kahdeksasta maasta

    Villen keittiö 30 minuutissa -ruokakulttuuriohjelmassa laitetaan ruokaa suurella sydämellä. Ohjelmassa Ville Haapasalo saa vieraakseen hyvän ruoan ystäviä kahdeksasta eri maasta. Joka viikko perehdytään yhden maan ruokaperinteisiin.

  • Taidetutkimukset-sarjan kolmannella kaudella etsitään taas kadonneita mestariteoksia

    Kauden taiteilijat ovat Vuillard, Constable ja Gainsborough

    Taidetutkimukset on BBC:n jännittävä sarja, jossa etsitään ja löydetään kadonneita mestariteoksia. Taidetuntijat Philip Mould ja Bendor Grosvenor sekä toimittaja Fiona Bruce perehtyvät teoksiin, joiden he uskovat olevan kuuluisien taiteilijoiden tuntemattomia tai kadonneita töitä ja yrittävät koota todisteet, joilla maailman johtavat taide-ekspertit saataisiin vakuuttuneeksi niiden aitoudesta.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Humppa karkasi käsistä

    Tanssilava ja yötön yö. Ja Ylen massiivinen Hulahula Suomi -hanke ja haaste tanssin maailmanennätykseen juhannusiltana! Teeman Elävä arkisto säestää näitä ihan omilla tanssityyleillään. Tanssi huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981). Ohjelmat televisiossa: Maanantaina 19.6.

Yle Teema

  • Jazzia! Teeman kesässä soi paholaisen torvi ja Verneri Pohjolan trumpetti

    Kesäkuu alkaa Teemalla saksofonin soinnilla.

    Teemalla puhalletaan kesän avaukseen jazzin meininkiä. Jazzkesä alkaa muhkeasti saksofonin soinnilla ja huipentuu trumpetisti Verneri Pohjolasta kertovan dokumentin ensi-iltaan 17.6. Siinä välissä ääneen pääsevät muun muassa Ornette Coleman, Rahsaan Roland Kirk, Donny McCaslin ja Charles Lloyd. Kesäkuun kolme perättäistä Yle Liveä on taltioitu Tampere Jazz Happeningissä, ja kesäkuun ensimmäinen Teemalauantai on omistettu paholaisen torvelle eli saksofonille.

  • Rahsaan Roland Kirk puhalsi sokean unet näkyviksi

    Poikkeuksellisen jazzmuusikon tarina Teemalla 10.6. klo 20.

    Rahsaan Roland Kirk oli sokea jazzmuusikko, mutta myös alan visuaalisimpia ja näyttävimpiä show-miehiä. Yhden miehen big band. Avantgardea ja perinnetietoista, kantaaottavaa ja humoristista. Poikkeuksellisen muusikon poikkeuksellista elämää Teemalla lauantaina 10.6. klo 20. Ensi-ilta.

  • Verneri Pohjola – oma ääni ja isän perintö

    Dokumentin ensi-ilta Teemalla 17.6. klo 20.

    "Mä oon kaks kertaa elämässä tehnyt sen päätöksen, että musta ei tuu muusikkoa. Ja silti: tässä ollaan." Tv-dokumentti suomalaisen jazzin huippuihin kuuluvasta trumpetisti Verneri Pohjolasta saa ensi-iltansa Teemalla 17.6. klo 20.

  • Jazzia, bluesia, poppia, rockia ja maailman parhaita studiomuusikoita: Teeman musiikkidokumentit kesällä 2017

    Kesäkuu jazzia, heinäkuu klassikoita, elokuussa kasaria.

    Teeman musiikkidokumentit ovat siirtyneet lauantai-iltaan, ja niitä esitetään koko kesä kello 20. Kesäkuu aloitetaan jazzilla, keskikesällä kuunnellaan maailman parhaita studiomuusikoita, elokuussa muistellaan Spandau Ballet'n kahdeksankymmentälukua ja Kambodžan kadonnutta rocksukupolvea. Toiveuusintana nähdään dokumentti Wentus Blues Bandin 20-vuotiskonsertista.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Yle Teemalla humpataan ja sheikataan.

    Teeman Elävän arkiston Tanssin huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981).
    Ohjelmat televisiossa:
    Ma 19.6. klo 12.00
    To 22.6. klo 22.50
    Pe 23.6. klo 14.50
    Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät omana kokonaisuutenaan nyt myös Yle Areenassa.

  • Velvet – muotitalon tarina

    Suosikkisarjan uusi kausi alkaa 31.5.!

    Teemalla suuren suosion saavuttanut espanjalaissarja sijoittuu 1950–60-luvuille ja kertoo eräästä maan hienoimmista tavarataloista. Velvetin uusi neljäs kausi alkaa Teemalla 31.5.2017.

  • Kent är inte längre där – kaksiosaisessa dokumentissa jätetään tunteikkaat jäähyväiset Ruotsin suosituimmalle yhtyeelle

    Kentin viimeistä vuotta seurataan Teemalla 20.5. klo 21.30.

    "Vi är inte längre där, vi är nån annanstans...” Kaksiosainen dokumenttielokuva Ruotsin suosituimman yhtyeen viimeisestä vuodesta: viimeisen albumin teko, viimeinen kiertue ja viimeiset tunteikkaat esiintymiset. Kentin tarinaa ovat kertomassa yhtyeen jäsenten lisäksi ystävät, kollegat ja fanit. Per Sinding-Larsenin ohjaama dokumenttielokuva valmistui vain pari viikkoa Kentin viimeisen keikan jälkeen, jouluksi 2016. Suomen-ensi-ilta Teemalla 20.5. klo 21.30.

  • Toukokuun ensimmäinen maanantai Metropolitanin taidemuseossa on pukujuhla vailla vertaa

    Upea dokumenttielokuva muodista ja taiteesta Teemalla 27.5.

    Teeman museoviikon Teemalauantai tarjoilee kiinalaista kauneutta vailla vertaa, Metropolitan Museum of Artin suurnäyttelyn säkenöivästä avajaisgaalasta näyttelyn taiteellisen johtajan Wong Kar-wain ohjaamaan elokuvaan The Grandmaster. Dokumenttielokuva Toukokuun ensimmäinen maanantai avaa illan 27.5. klo 20.

  • Suomen pienimmät ja maailman suurimmat museot Teeman museoviikolla

    Wow-museoista ite-museoihin 22.–27.5.2017

    On wow-museoita, on ite-museoita ja kaikkea siltä väliltä. Teeman museoviikolla 22.–27.5. nähdään Suomen pienimpiä ja tuntemattomimpia ja maailman suurimpia ja kuuluisimpia museoita sekä etsitään tulevaisuuden museota. Viikon aikana nähdään myös museoissa ja taidemaailmassa liikkuvia elokuvia ja dokumentteja.

  • Kuusi syytä rakastaa museoita ja yksi syy vihata niitä

    Merkintöjä matkalta Kohti tulevaisuuden museota

    Kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi todisti monia rakkauden hetkiä ja yhden vihanpurkauksen tehdessään dokumenttia Kohti tulevaisuuden museota. Millaisia myötä- ja vastamäkiä museoilla on tulevaisuudessa edessään?

  • Villen seikkailua mystiseen Altai-vuoristoon seurataan Teemalla keskiviikkoiltaisin

    Ville Haapasalon Altai 30 päivässä keskiviikkoisin klo 21.

    Ville Haapasalon 30 päivässä -matkailuohjelmat saavat kovasti odotettua jatkoa, kun Ville matkaa Kaakkois-Venäjälle, Altai-vuoristoon. Sanotaan, että Altai on Venäjän henkisin ja mystisin paikka. Siellä Ville tapaa vuoristoa palvovia alkuperäiskansoja, opettelee kurkkulaulantaa ja osallistuu ainoana ulkopuolisena koskenlaskun Venäjän mestaruuskisoihin.
    Keskiviikkoisin klo 21.00

  • Station to Station: 62 lyhytelokuvaa musiikillisesta junamatkasta läpi Amerikan

    Doug Aitkenin musiikillinen rail movie Teemalla 13.5. klo 20

    Musiikkidokumentti, multimediahappening, junaelokuva, nomadifestivaali… Kalifornialaisen taiteilijan Doug Aitkenin kokeellinen taideprojekti ulottui New Yorkista San Franciscoon ja kaikkiin taiteenlajeihin. Tästä ainutlaatuisesta projektista kertova elokuva koostuu 62:sta minuutin mittaisesta lyhytelokuvasta, joissa ovat mukana mm. Patti Smith, Suicide, Giorgio Moroder, Beck, Mavis Staples, Jackson Browne, Cat Power, Ariel Pink… Suomen-ensi-ilta.
    Nyt Areenassa

  • Barokin loistoa Versailles'ssa ja Bartabas Salzburgissa

    Kaksi upeaa musiikillista ratsastusnäytöstä

    Teema esittää kaksi upeaa musiikillista ratsastusnäytöstä. Aurinkokuninkaan palatsin puutarhassa herää eloon barokin loisto, ja Salzburgissa Bartabasin upeat ratsut ovat parrasvaloissa Mozart-juhlaviikoilla.

  • Marika Kecskeméti: Seinistä ja sisällöstä

    Teeman ohjelmapäällikkö kirjoittaa uudesta kanavapaikasta.

    Yle Teema & Fem aloittaa maanantaina 24.4.2017 ohjelmistonsa. Yle Teeman ohjelmapäällikkö Marika Kecskeméti kirjoittaa uuden Teeman ohjelmistosta perinteisessä televisiossa ja uudella kanavalla Yle Areenassa.

  • Näin löydät Teeman ohjelmat televisiossa

    Tutut ohjelmat uudella kanavapaikalla 24.4.2017 alkaen

    Teema muuttaa uudelle kanavapaikalle yhteen Yle Femin kanssa maanantaina 24.4.2017. Tutut ohjelmat jatkavat, monet niistä uusilla paikoilla. Teema ottaa myös iltapäivät ohjelmien käyttöön.

  • Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta

    Mikä on ihmisen ja maailman suhde

    Vastaus Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttavaan liikehdintään ei voi olla teknokratia tai hiljaisuus, vaan radikaali mielikuvitus. Ympäristökriisi, automatisaatio ja tekoälyn kehittyminen haastavat tulevaisuudessa yhä suuremmalla voimalla käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, kirjailija Elina Hirvonen kirjoittaa kolumnissaan.

  • Olisiko maailmanloppu mahdollista välttää scifin avulla?

    Pilkun jälkeen -ohjelman päätösjaksossa katsotaan kauas.

    Pilkun jälkeen katsoo päätösjaksossaan kauas. Scifi ja fantasia käyvät realistisen suomalaisen romaanikirjallisuuden kimppuun ja luovat uusia tulevaisuudenkuvia. Keskustelemassa ovat rap-artisti ja runoilija Paperi T eli Henri Pulkkinen, kirjailija-dokumentaristi Elina Hirvonen ja kirjailija Anu Kaaja.

  • Ajavatko pienoisromaanit tiiliskivien ohi?

    Kirjailijoita kunnioitetaan enemmän kuin käsikirjoittajia

    Kirjailija-käsikirjoittaja Anu Kaaja arvelee kirjallisuuden kentän monipuolistuvan jatkossa. Kaunokirjallisuuden ensisijaisena haasteena hän näkee muutoksen ihmisten ajankäytössä.

  • Pilkun jälkeen

    Kymmenen keskustelua sadan vuoden kirjoista

    Uudessa kirjallisuussarjassa uuden polven kirjailijat keskustelevat suomalaisesta kirjallisuudesta luotsinaan kirjailija Niina Repo.
    maanantaisin 13.2. alkaen klo 21.00

  • For No Good Reason

    Dokumentti gonzokuvittaja Ralph Steadmanista nyt Areenassa

    Johnny Depp johdattaa katsojat Hunter S. Thompsonin ystävän ja kuvittajan Ralph Steadmanin villiin taiteeseen. Dokumenttielokuvan For No Good Reason ohjasi Charlie Paul.
    Nyt Areenassa

  • Batman

    Batkanava on Teema ja Bat-aika perjantai klo 19

    Vaviskaa Gotham Cityn konnat ja Batmanin arkkiviholliset! Batman valtaa Teeman. Vuoden 2017 aikana nähdään sarjan 1. ja 2. tuotantokausi! Joka perjantai kaksi jaksoa kerrallaan samaan lepakkoaikaan samalla lepakkokanavalla.
    perjantaisin klo 20.00

  • Pyhä hallusinaatio mikä Batman-albumi!

    Katso upea valokuvakooste suomalaisia Batmanejä ennen ja nyt

    Pyhät bikinit! Suomi on täynnä viittasankareita. Katsojat lähettivät meille omia Batman-kuviaan vuosilta 1966–2015. Toinen toistaan hienompia valokuvia on jo liki 150. Katso ja hämmästy!

  • Oi maamme!

    Tee oma videosi arkistofilmeistä

    Yle kutsuu kaikki suomalaiset tekemään arkistofilmeistä uusia lyhytelokuvia ja videotaidetta. Katsojien videoita julkaistaan pitkin vuotta Areenassa, ja syksyllä 2017 parhaista videoista koostetaan ohjelmasarja Teemalle. Oi maamme! on osa Ylen Suomi 100 -ohjelmistoa. Katso täältä ohjeet ja ryhdy leikkaamaan!