Hyppää pääsisältöön

Hyvät suvut kunnissa: käsikirjoitus

Muokattu 9.5.2017 KS
Ohjelmassa kerrottiin alunperin, että Juhani Sjöblom olisi hakenut Marianlinnan alueelle Hyrylässä muutoskaavan ja sitten myynyt sen kiinteistösijoitusrahastolle. Sjöblomin veljekset myivät kuitenkin ensin kiinteistöosakeyhtiö Marianlinnan, jonka jälkeen uusi omistaja haki rakennusoikeutta lisäävää muutoskaavaa, joka käsiteltiin kunnassa nopeutetusti. Muutoskaava tuli vireille keväällä 2009. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja oli tuolloin Juhani Sjöblom

Ohjelmasta kerrottiin myös, että Juhani Sjöblom olisi ollut kansanedustaja vuonna 2011. Hän jättäytyi kuitenkin pois kansanedustajan tehtävästä vuonna 2007. Kunnanhallituksen puheenjohtajana Sjöblom lopetti vuonna 2009, jolloin hallinto-oikeus totesi, että hän ei ollut vaalikelpoinen tehtävään runsaiden kuntaan liittyvien liiketoimiensa vuoksi. Päätös sai lainvoiman Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vuonna 2011.

Käsikirjoitus: Hyvät suvut kunnissa

Kerroimme helmikuussa kuntapäättäjien kaksoisrooleista ja Hyvä Veli –verkostoista,

Nyt kansalaisvinkkien tarkastaminen toi näkyville miten kunnissa toimivat mahtisuvut vaikuttavat politiikkaan piilossa.

Tiistai 28 päivä helmikuuta oli viimeinen päivä jättää kuntavaalien ehdokaslistat.

Tuusulan valtuuston varapuheenjohtaja Lauri Untamo oli lähdössä ehdolle Kokoomuksen listoilta kuten jo viisissä vaaleissa aiemmin.

Untamo: Sain soiton siinä varttia, 10 vaille neljä silloin tiistaina kun ehdokaslistat oli klo 16 menossa kiinni, että mun nimeä ei tässä Kokoomuksen jättämällä listaamalla kunnansihteerille ole, ja siltä istumalta sitten ajoin nopsasti tänne kunnantalolle asiaa selvittämään.

Lauri Untamo, Tuusulan valtuuston varapj.: Kello oli silloin noin viittä vaille neljä. Siinä vaiheessa mulla oli valkoinen paperi ja kynä kädessä mihin olin tosta kunnantalon aulasta yhden nimen löytänyt ja kotoo tuonut toisen, mulla oli kaks nimeä paperissa ja löin paperin kunnansihteerin pöydälle, että hei että haluan perustaa vaan valitsijamiesyhdistyksen ja siitä sitten käänsin nopsaan ja lähdin juoksemaan kunnantalon käytäviä ja etsimään ne kymmenen tuusulalaista jotka tarvitsen siihen valitsijamiesyhdistykseen.
Ja mulla oli lista valmis 8 minuuttia yli neljä kun tulin takas kunnansihteerin huoneeseen ja sit todettiin tietty, että ei onnistu. Ett muodollinen vaatimus on kuitenkin, että lista pitää olla valmis klo 16 ja näin ollen sitten kahdeksan minuuttia olin myöhässä.

Untamon vartti aiemmin saama puhelu tuli toiselta kokoomuslaiselta, Sanna Kerviseltä, Tuusulan kunnanhallituksen puheenjohtajalta. Kervinen oli kunnantalolla kun kokoomuksen vaaliasiamies käveli sisään, tervehti, ja meni jättämään kokoomuksen ehdokaslistan.

Kervinen päätti tarkastaa sen. Selvisi, että Kokoomus oli ilman etukäteisvarotusta pudottanut hänet ja Untamon ehdokkaiden joukosta.

Lauri Untamo: jos Sanna täällä kunnantalolla ei olisi ollut, niin tietohan ei olis mua tavoittanut ollenkaan. Ett kyllähän tässä tarkoitushakuisesti on haluttu jättää minut pois Kokoomuksen listalta näissä vaaleissa.

Sanna Kervinen ehti koota tarvittavat nimet, ja hän pääsi ehdokkaaksi vaaleissa omalla listallaan. Untamo ryhtyi Kerviselle vaaliasiamieheksi.

Heti seuraavana päivänä Kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtaja kävi kunnantalolla kopioimassa Kervisen listan. Kervinen kuuli myöhemmin, että ainakin yhdelle allekirjoittaneelle kunnan työntekijälle oli myös soitettu.

Sanna Kervinen, Tuusulan kunnanhallituksen pj.: No varmaan osittain uteliaisuuttaan ja osittain häntä on varmaan käskettykin, että käyppäs kattomassa ne paperit sieltä.
No tuntuu ihan, ihan pöyristyttävältä. Jos kerran ei kelpaa kokoomuksen listalle, niin tuntuu niin hassulta, että eikö sitten edes omalla listalla saa lähteä vaaleihin mukaan ja halutaanko vieläkin sitä jollain tavalla estää. Outoa.

Erikoisen operaation välitön syy on Kervisen JA Untamon edustaman valtuustoryhmän, ja valtuuston ulkopuolella toimivien kokoomusvaikuttajien erimielisyys kunnanjohtajan erottamisesta, ja poliitikkovetoiseen pormestarimalliin siirtymisestä Tuusulassa..

Untamon mukaan tämän kiistan taustalla vaikuttaa S-ryhmä. Se tarkoittaa Tuusulassa entisen kansanedustajan ja entisen kunnanhallituksen puheenjohtajan Juhani Sjöblomin sukua ja intressipiiriä, joka vaikuttaa paitsi avoimesti kuntapolitiikassa myös Kokoomuksen kunnallisjärjestön kautta.

Tuhat kilometria Tuusulasta pohjoiseen, Kittilän Levilla menee nyt hyvin.

Tarmo Salonen: Kaikki on hyvää bisnestä täällä… Tällon kaikki hotellipaikat varattu täällä, täällon niin kova buumi täällä

Kaksi kunnanhallituksen jäsentä, perussuomalaisten Tarmo Salonen ja kokoomuksen Torsti Patakangas suostuvat haastatteluun, koska he haluavat puhua Kittilän kunnan joulun alla poliisille tekemästä tutkintapyynnöstä, joka kohdistuu kunnan omiin virkamiehiin.

Se liittyy tapahtumiin, joiden seurauksena keskustataustainen Vähätiittojen suku löydettiin investoijiksi Levin huipulle.

MOT: Tääkö se on se 11 miljoonan pytinki? Joo tää, siinon varmaan neliöhinta kohdallaan.

Kansalliseen julkisuuteen Kittilä kuitenkin nousi vaiheikkaalla kiistalla, jonka taustalla vaikuttaa Levin alkuperäinen matkailun mahtisuku, Palosaaret.

Sen seurauksena Kittilän kunnan 27 edelleen istuvasta valtuutetusta 23 on Keskusrikospoliisin virkarikostutkinnan kohteena.

MOT saamien kymmenien kansalaisvinkkien tutkiminen osoitti, että kaksoisrooleissa toimivia poliitikkoja on kunnissa runsaasti.

Selvisi, että Suomen esteellisyyslait ovat tiukat, mutta kapearajaiset. Ulkopuolelle jää laaja harmaa alue, jossa jäävi päättäjä voi epävirallisesti neuvotellen edistää asiaansa.

On kuitenkin olemassa raja, milloin päättäjä on liian esteellinen toimimaan kunnan hallinnossa.

Raja tuli vastaan Tuusulassa vuonna 2011. Korkein hallinto-oikeus totesi että entinen kansaedustaja, tuusulalaisyrittäjä, maanomistaja ja kiinteistösijoittaja Juhani Sjöblom oli vaalikelvoton toimimaan kunnanhallituksen puheenjohtajana, sukuyhtiön liiketoimet ja maaomistukset Tuusulassa olivat päättäjälle liian laajoja.
Muokattu 9.5.2017 KS
Muutettu sana 'tuolloinen' sanaksi 'entinen'. Ohjelmasta sai alunperin käsityksen, että Juhani Sjöblom olisi ollut kansanedustaja vuonna 2011. Hän jättäytyi kuitenkin pois kansanedustajan tehtävästä vuonna 2007. Kunnanhallituksen puheenjohtajana Sjöblom lopetti vuonna 2009, jolloin hallinto-oikeus totesi, että hän ei ollut vaalikelpoinen tehtävään. Päätös sai lainvoiman Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vuonna 2011.

Kokoomuksen ehdokaslistaltaan pudottama Lauri Untamo kuvaa, miten) Sjöblomit kuitenkin edelleen vaikuttavat Tuusulassa.

Tytär Ruut on valtuutettu ja viime vuodet myös kaavoituksesta vastaavan lautakunnan jäsen.

Veljenpoika Ilmari on kunnanhallituksen jäsen ja rakennusalan yrittäjä, jolla on juuri nyt vireillä runsaasti rakennushankkeita Tuusulan keskustasssa.

Kun Untamon ja Kervisen tiputtanut Kunnallisjärjestön puheenjohtaja sai edustajistoltaan valtuudet muuttaa ehdokaslistaa mieleisekseen, pidettiin kokous Marianlinna-nimisessä talossa Hyrylässä.

Kiinteistö on esimerkki Juhani Sjöblomin liiketoimista. Hän haki tontilleen aikanaan muutoskaavan, jalosti paikalle liiketilaa, jonka myi kymmenisen vuotta sitten kiinteistösijoitusrahastolle.

Muokattu 9.5.2017: Ohjelmassa kerrottiin, että Juhani Sjöblom olisi hakenut Marianlinnan alueelle Hyrylässä muutoskaavan ja sitten myynyt sen kiinteistösijoitusrahastolle. Sjöblomin veljekset myivät kuitenkin ensin kiinteistöosakeyhtiö Marianlinnan, jonka jälkeen uusi omistaja haki rakennusoikeutta lisäävää muutoskaavaa, joka käsiteltiin kunnassa nopeutetusti. Muutoskaava tuli vireille keväällä 2009. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja oli tuolloin Juhani Sjöblom

Nyt talossa toimii Tuusulan Kokoomus.

MOT: No kuka se sitten se Tuusulan Kokoomus on?
Untamo: Tuusulan Kokoomus on jo monen vuoden ajan rakentunut hyvin pitkälle Juhani Sjöblomin intressipiirien ympärille.

Tämä on erään kokoomuslaisen julkiselta Facebook-seinältä kuvattu valokuva Tuusulan kokoomuksen kevätkokouksesta tältä maaliskuulta. Nuijan varressa on Juhani Sjöblom.

Untamo: Enemmistö tottakai yhdistyksen kevät- ja syyskokouksessa valitsee sitten yhdistykselle hallituksen. Ja sitä kautta taas hallitus valitsee ne kunnallisjärjestön edustajat ja sitä kautta syntyy kunnallisjärjestön hallitus, eli sitä kautta ikään kuin tärkeät positiot tänne vallankäytön kannalta pystytään sitten miehittämään sopivilla henkilöillä

Tuusulan kokoomuksen puheenjohtaja on Ruut Sjöblom. Juhani Sjöblom itse istuu mm. ehdokasasettelusta päättävässä kunnallisjärjestön edustajistossa.

Kuvio menee niin, että paikallisjärjestöt, Tuusulan tapauksessa lähes yksin Tuusulan Kokoomus
valitsee kunnallisjärjestön,

joka linjaa miten demokraattisesti valitut valtuutetut äänestävät valtuustossa ja kunnanhallituksessa.

Paitsi että tiputettujen Untamon ja Kervisen aikana kokoomuksen valtuutetut ovat päätyneet avainkysymyksissä eri linjoille kuin oma kunnallisjärjestönsä.

Tapaan Kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtajan Jyri Paavolan hänen yrityksensä tiloissa. Paavola myöntää heti, että ongelma oli juuri se, että valtuutetut eivät toimineet kunnallisjärjestön tahdon mukaan.

Jyri Paavola: No, meil on semmonen, ko meil on ehdokassitoumuksessa jo pelkästään on sanottu, että siellä pitäs noudattaa suurin piirtein meiän kokoomus rekisteröidyn puolueen plus kunnallisjärjestöjen ja myöskin näitä rekisteröityjen yhdistysten yhteistä linjaa.

Mutkikas kiista lyhyesti: Perussuomalaiset ja myös osa kokoomuslaisista allekirjoittivat aloitteen kunnanjohtajan erottamisesta.

Kun selvisi, että aloite kaatuu,

Tuusulan muiden puolueiden enemmistö, ja Tuusulan Kokoomuksen kunnallisjärjestö kääntyivät kannattamaan kuntaan poliitikkojen joukosta valittavaa pormestaria ja kahta apulaispormestaria mm kaavoitusta johtamaan.

Kervinen, Untamo ja kokoomuksen valtuustoryhmän enemmistö vastustivat valmisteluvallan siirtämistä poliitikoille.

Jyri Paavola. Että nämä ihmiset, jotka nytte, mistä me nyt tässä keskustellaan, ehkä siellä suurin varmaan ongelma on se, että ne on ollu ajamassa kokoomusta nurkkaan. Ja riippumatta siitä, mitä me oltas tässä, esimerkiks, täs pormestariasiassa päätetty, niin siitä huolimatta tää pormestaripäätös on ollu niinkun yli kahen kolmasosan enemmistöllä. Niin se tulee joka tapauksessa.
Untamon mukaan tässäkin kiistassa on yhteys kunnan maapolitiikkaan.

Kunnan nykyjohto on kaavoittamassa isoa asuinaluetta (Rykmentinpuistoon) valtiolta lunastetuille maille. Tämä siirtää painopisteen pois nykykeskustasta eli Hyrylästä, jossa Sjöblomeilla edelleen sijoituksia.
Jyri Paavola: No, sanotaan näin, että nyt kysymys kuuluu, pitäs asettaa, ensinnäkin, että onko meillä varaa viidenteen kuntakeskukseen. Eli meidän pitäs mun mielestäni tiivistää tota vanhaa Hyrylän keskustaa. Meil on kaikki infrastruktuuri siellä valmiina, meil on vedet, viemärit, tiet.

MOT: siel on myös Sjöblomeilla maita.

Jyri Paavola: No, on varmaan on. Joo, Ilmarilla on varmaan siitä. Se osti justiin seurakunnalta, oli tän päivän lehdessä, luin. Et tota noin niin…
Täähän on se vanha valttikortti, millä tätä sekaannusta on luotu, tällä maanomistajasiivellä.

Nimekkäiden istuvien valtuutettujen pudottaminen listoilta herätti paheksuntaa myös Kokoomuksen omissa riveissä. Muun muassa kansanedustaja Eero Lehti Tuusulan naapurikunnasta Keravalta ilmoittautui Kervisen tukijaksi.

Kysymykseen (sjöblomien suvun mukaan nimetyn) S-ryhmän olemassaolosta hän vastaa näin.

Eero Lehti: Kyse on siitä, kuka omistaa maan siinä vaiheessa, kun se kaavoitetaan. Täällä on noudatettu aika suoraviivaista menettelyä, että kunnan nenän edestä on ostettu maita, koska niille on arvioitu myöhemmin olevan kysyntää kaavoitettuna maana. 14:05:08
Silloin kun henkilö on myös luottamustehtävissä ja saa tämän tiedon, niin hän käyttää asemaansa väärin.

Tilan raja on samalla raja (Lahelanniityn) omakotilähiön ja täyden maaseudun välillä. Toinen puoli on tonttimaata ja maksaa useita kymmeniä euroja neliö, toinen on kolmen euron raakamaata.

Olkkoset yrittivät ensin saada pelloilleen luvan omakotitalon rakentamiseen jo 90-luvulla.

Timo Olkkonen: Kun vanhemmat kuolivat, niin sitten tää tila jäi meille. Silloin me aloitettiin nää neuvottelut kunnan kanssa.

Kielteinen vastaus tuli vuoden päästä. 2000-luvulla suku teki seuraavan yrityksen pientalojen rakentamiseksi tilan pelloille. Tällä kertaa kumppaniksi haettiin rakennusyhtiö.

Timo Olkkonen: me myisimme tälle ammattirakentajalle tämän alueen ja tekisimme yhteistyötä tämän kaavoitusluvan hankkimiseksi. 02.49 Teimme kiinteistökaupan esisopimuksen, jolla tämä ajatus sinetöitiin.

Muutama vuosi sopimusta hierottiin hyvässä yhteisymmärryksessä virkamiesten kanssa, kunnes neuvottelut tyssäsivät taas.

Timo Olkkonen: No kyllä heillä oli etusijalla tämä maapoliittinen ohjelma. Sanoivat, että he eivät sen linjausten mukaan, niin halua kaavoittaa yksityiselle.

Ilmatietä noin kilometri, puolitoista Olkkosen vanhasta kotitilasta on Aropelto-niminen maa-alue. Juhani Sjöblom sai alueelle viime vuonna kaavan, jonka kunnan päättäjät julkisesti myöntävät olevan Sjöblomille räätälöity, ja sekä nykyisen että sopimushetkellä voimassa olleen maapolittisen ohjelman vastainen.

MOT: Minkälaisia ajatuksia tämmöinen herättää?
Timo Olkkonen: No silloin kun näitä samantapaisia tietoja oli lehdistössä vuosikymmen sitten, niin se oli asia, johon me nojasimme oikeastaan omissa linjauksissamme. 06.15
Ajattelimme, että olemme laatutasoltamme vähintään niiden tasolla, jotka olivat luvan saaneet.

Kittilän ja Tuusulan ongelmien syissä on paljon samaa. Molemmissa kunnan poliitikot ja virkamiehet ovat päätyneet napit vastakkain. Molemmissa taustalla on myös vahvoja vaikuttajia, jotka pystyvät vaikuttamaan demokraattisesti valittuihin poliitikkoihin julkisuudelta piilossa.

Kittilän sotkujen taustalla vaikuttavat pienen kunnan suuret hotelliyrittäjät.

timelinelta efektiä ylätasanteella: kuunnellaan riittääkö tehot
Noi punaiset tuolla, ne on Päivikki Palosaaren hotellit…

Päivikki Palosaari ja Hullu Poro, Levin matkailubisneksen ikonit. Palosaari on myös Levin ainoa alkuperäinen kittiläläisyrittäjä. (Veli, Jouni Palosaari on johtanut kuntaenemmistöistä 17 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävää hissiyhtiötä yli kaksikymmentä vuotta.)

Toinen iso peluri Levillä ovat ammattiliitot, jotka joutuivat hissihankinnassa vastakkain Palosaarien kanssa.

Levin tuorein mahtisuku ovat keskustataustaiset Vähätiitot. Suvun hallitsema yhtiörypäs on laajentanut valtion tukemista Tarveasunnoista alkanutta liiketoimintansa hotellibisnekseen Levillä.

Kittilän kunnan joulukuussa tekemä rikostutkintapyyntö liittyy siihen, miten Vähätiittojen yhtiö ryhtyi kunnan kumppaniksi rakentamaan nykyisen hotellinsa Panoraman vieressä sijaitsevaa konferenssikeskusta.

Levin rinnetontille oli etsitty hotellirakentajaa mm. Sitran ja kunnan omistaman kehitysyhtiön voimin 90- luvulta lähtien.

Investoijan löytäminen toi Sitran enemmistöomistamalle kehitysyhtiölle samalla vajaan 300 000 euron tontinvälityspalkkion.

Tarmo Salonen: No, mä en ollu sillo edes politiikassa mukana. Tapahtu vuonna ’12 ja ihmettelin vaan kunnan pöytäkirjoista, että luki, että tällänen maksu on tehty, 10 % maksettu välityspalkkioo näistä alhaalla olevista maista.

Tarmo Salonen: Ihmettelin mistä, mihinkä se perustuu ja tein siitä sitten kunnallisvalituksen ja si-sitä kautta tsitten hallinto-oikeuteen. ja voitin sen asian siellä,

Torsti Patakangas on kokoomuslainen kunnanhallituksen jäsen, hänkin KRPn rikostutkinnan kohteena.

Patakangas teki samasta tontista poliisille tutkintapyynnön vuonna 2013. Peruste oli se, että tontti päätyi Vähätiittojen yhtiöryppään haltuun alihintaan.

Poliiisi ei löytänyt asiassa rikosta, jota tutkia.

Kittilän kunnan mielestä Salosen voitto hallinto-oikeudessa muutti kuitenkin tilanteen.

Niinpä Kittilän kunnan poliitikkojen enemmistö päätti muutama kuukausi sitten pyytää Keskusrikospoliisia tutkimaan uudestaan ovatko kunnan omat virkamiehet syyllistyneet tonttikaupoissa virkarikokseen.

Kunnan virkamiehet eivät halua kommentoida. Sitran omistaman rahaston ja tätä kautta myös kehitysyhtiön puheenjohtaja pitää tutkintapyyntöä vain vastavetona kunnan päättäjiin itseensä kohdistuviin rikosepäilyihin.

Kalle Lumio, Nordia rahasto, Levi Magic kehitysyhtiön hallituksen pj., puhelimesssa: Kunnan kannaltahan on olennaista se, että he saavat 400-500 000 euroa kunnallisverotuloja mun käsittääkseni niin tämä Panorama-hotelli on suurin yksittänen kunnallisveron maksaja. Eli kunnan kannalta niin se maan hinta ei itse asiassa ole niin kun olennainen asia.

Totta on joka tapauksessa, että Vähätiitot ostivat tunturitontin kunnalta reilulla 30 eurolla neliö ja myivät palan YITlle Levi Chaletsien pohjaksi kymmenkertaisella hinnalla.

Kalle Lumio: Tota joo jos käyt YIT:n tekemiä maakauppoja läpi niin niin sinulla riittää kyllä töitä sitten maailman loppuun asti, usein matkailukeskuksessa niin pyritään. Kunta tekee aktiivisia toimenpiteitä houkutellakseen yrityksiä kuntaan.…niin se on aika normaalia toimintaa kunnassa

Torsti Patakangas (Kok) kunnanhallituksen jäsen, Kittilä: Jos olis tuotu, tuotu tota kunnanvaltuustoon uudestaan, ni sillon oltais voitu pohtia sitä asiaa uudestaan, että mikä on niin ku oikee hintataso...
Tarmo Salonen (Perus) Kunnanvaltuutettu, Kittilä: Ja, ja 2013 varmaan hintataso ois ollu ihan eri ku 1993. Että eihän se, ei voi kahtakyt vuotta polkee paikallaan toi…
Torsti Patakangas: Ei varmaan...
Tarmo Salonen: Tää kyllä ja se on kasvanu siitä räjähdystmäisesti...
MOT: Jos se on kunnallista yritystukea?
Torsti Patakangas: No, mutta millä perusteella.
Tarmo Salonen: ...Miks muut joutuu maksaa täyden hinnan? Että tää on epäoikeudenmukasta muita yrittäjiä kohtaan tällanen, toiset joutuu maksaa ihan täyden hinnan ja toiset saa, saa sitä niin ku alihintaan, että täällähän ei oo pula ollu siinä mielessä hotelliyrittäjistä, että kylhän tääl on ollu kovasti
Levin alkuperäisen hotelliyrittäjä Päivikki Palosaaren lähipiiri kaatoi aikanaan valituksillaan Vähättiittoja edeltäneen yrittäjän tulon Leville. Nyt hän tukee Salosen ja Patakankaan käsitystä.

Päivikki Palosaaari, yrittäjäneuvos, toimitusjohtaja, Hullu Poro: No onhan se saanut ne maat eri hinnalla millä muut saa kaavoja omille mailleen.
MOT: Eli ymmärrät tätä taustaa tässä?
Päivikki Palosaari: Ymmärrän.

Tontin lisäksi keskuksen rakentamiseen tuli valtion ja kunnan rahaa 2.7 miljoonaa euroa ja kallis gondolihissi päälle. Myös hankkeen projektinjohto meni Vähätiittojen hallitsemaan TA- konserniin kuuluvalle yhtiölle.
Alkaa näyttää siltä, että Kittilän virkamiehistään tekemän tutkintapyynnön taustalla vaikuttavat myös hotelliyrittäjien reviiririidat.

Tarmo Salonen: Siis me halutaan, et tää selvitetään tää asia, et mi-mitä täs on, onks tässä tehty mitään virka-aseman väärinkäyttöö tai muita, että kyllähän tää on niin iso kauppa ja su-suurista summasta puhutaan, et kyllä tää pitää selvittää.

On pakko muistuttaa, että laaja joukko Kittilän valtuutettuja on itse virkarikostutkinnan kohteena muun muassa koska he ovat yrittäneet hankkiutua kunnan virkamiehistä eroon hallintolain vastaisesti.

Nyt osin samat valtuutetut hyväksyivät joulun alla tutkintapyynnön, jossa pyydetään selvittämään ovatko kunnan omat virkamiehet syyllistyneet virkarikokseen konferenssikeskuksen tonttiin liittyen.

Itä-Suomen yliopiston professori Matti Tolvanen eivät tunne Kittilän tutkintapyyntöä, mutta kertoo, että ilman vakavia petos tai lahjusepäilyjä rikossyytteet pelkästä virka-aseman väärinkäytöstä ovat harvinaisia.
Matti Tolvanen tähän rikokseen syyllistyy jos toimii tahallaan jonkun itsensä tai toisensa hyväksi tai toisen vahingoksi tai haitaksi.
MOT: Vaatiiks se sen, että siinä on ehdottomasti tämmöinen haitta tai vahinko tai tahallisuus?
Tolvanen: Kyllä se vaatii. Se vaatii tarkoitusta hankkia itselle tai toiselle hyötyä tai aiheuttaa vahinkoa tai haittaa toiselle.

Perussuomalaisten Tarmo Salonen on vielä kuukauden Kittilän kunnanhallituksen varapuheenjohtaja. Hän on myös juuri sen hissiyhtiön hallituksen puheenjohtaja, jonka toimia Keskusrikospoliisi nyt tutkii.

Pikakertaus tapahtumiin, joita on puitu julkisuudessa runsaasti:

Levin hissiyhtiön enemmistön omistaa kunta. Sen toimitusjohtaja on jo yli kaksi vuosikymmentä ollut Jouni Palosaari.

Kittilän matka valtakunnanjulkisuuteen alkoi kun toimitusjohtaja yritti suosia hissikilpailutuksessa yhtiön vanhaa hissitoimittajaa, vaikka sen tarjous oli kalliimpi kuin kilpailijalla.

Kun Palosaaren toiminta paljastui Kittilän virkamiehille, hänet siirrettiin syrjään, ja kunnanjohtaja Anna Mäkelä pyysi poliisia tutkimaan Palosaaren toiminnan.

Lopulta Kittilän poliitikot erottivat kunnanjohtajan hallintolain vastaisesti.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen perehtyi tapaukseen juuri tässä vaiheessa.
MOT: Kuinka tyypillistä tällainen on, että kunta käy peruuttamaan tutkintapyyntöä?
Matti Tolvanen, rikosoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto: En toista tapausta tunne.

Tarmo Salonen nimitettiin hissiyhtiön johtoon palauttamaan Palosaari tehtäviinsä.

minkä takia te raivostuitte siitä niin paljon, et sitä epäilyä, että, et täs ois jotain sopimatonta tapahtunu, ni miksei sitä olis voinu tutkia?
Tarmo Salonen: No siis minähän en tähän asiaan voi kommentoida mitään, että, kun mähän oon ollu sillon hissiyhtiön hallituksessa ja nytki oon hallituksen puheenjohtaja ,oon aina jäävänny ku täst on tullu kysymys ja tietysti se jäävää tässäki haastattelussa itseäni näiltä osin.

Torsti Patakangas: Mä en ollu mukana, että mä, mä voin sanoo jo, että, että mua kaikista eniten niin ku, taikka ajattelen sen niin, että se asia olis pitäny selvittää ensiks niin kun omassa keskuudessa, että onko aihetta tehdä rikosilmotusta, eikä niin niin ku kunnanjohtaja sillon teki, että ensimmäisenä ni tehtiin rikosilmotus. Ennen ku oli niin ku millään tavalla sisäisesti pohdittu sitä. Kysymys on kuitenkin niin ku kunnan kannalta aika tärkeestä yhtiöstä ja, ja, ja, ja sitten sen, sen johtajan mustamaalaamisesta.

Hullu Poro-yhtiöiden omistaja Päivikki Palosaari on itsekin istunut kunnanhallituksessa pari vuotta, mutta ei ole ollut politiikassa itse enää vuosiin.

Hän reagoi veljen poliisitutkintaan ja erottamiseen hissiyhtiöstä voimakkaasti.

Palosaari oli yhteydessä kuntapäättäjiin ja paikallisin yrittäjiin ja vetosi, että rikostutkinta pitää perua, ja Jouni Palosaari palauttaa hissiyhtiön toimitusjohtajaksi.

Juuri näin poliitikot toimivat, ja muuttuivat seurauksena itse Keskusrikospoliisin poikkeuksellisen rikostutkinnan kohteiksi.

puhelinhaastattelu, Päivikki Palosaari
MOT: Näätkö omaa vastuuta tässä?
Päivikki Palosaari, yrittäjäneuvos, Kittilä: En mä mitenkään näe…en ole ollut kuntapäättäjä tai töissä kunnassa ja en oo ollut yhteydessä?? sen jälkeen. ja kyllä ne varmana oli jo muutenkin toimimassa sen suuntaisesti…
MOT: Mutta et kiistä että laitoit kirjeen jossa vaadit Jouni Palosaaren palauttamista ja rikostutkinnan perumista?
Päivikki Palosaari: No minulla on oikeus esittää näkemyksiä. 3:46
Jouni Palosaari ei suostunut haastatteluun.

KRPn esitutkinta suosimisesta hissihankinnassa, kuntapäättäjien erikoisesta Palosaaren pelastusoperaatiosta ja kuntapoliitikkojen hallintolain vastaisista toimista on nyt loppusuoralla.

MOT: onko tässä mahdollista, et tulee vielä korvausvaatimuksia?
Torsti Patakangas: No vaikee sanoo, must on niin ku hämmästyttävää, mä oon ollu yli 40 vuotta mukana politiikassa ja nyt on niin ku kysymys kuulemisvirheitten tutkimisesta niin kun virkarikoksina, ei semmosesta oo mitään oikeuskäytäntöö Suomessa olemassa…mutta en tiedä.

Siitä, milloin kuntapäättäjän tietoinen hallintolain vastainen toiminta muuttuu rikokseksi, on jo tulossa oikeuden linjaus.

Pohjois-Pohjanmaalla syyttäjä ilmoitti nimittäin alkuvuonna, että Pyhäjärven kunnanjohtajan laittomaan erottamiseen osallistuneet kuntapäättäjät saavat virkarikossyytteet.

MOT: onko meillä joku käännekohta meneillään tässä, että miten näitä virkarikoksia tutkitaan?
Matti Tolvanen, rikosoikeuden professori: Kyllä siltä näyttäisi. Perinteisestihän on menetelty niin, että jos ratkaisu on lainvastainen, hallinto-oikeus tai korkein hallintaoikeus kumoaa päätöksen ja sitten tehdään uusia päätöksiä. Aikaisemmin ei ole rikosjuttuja nostettu tämän tyyppisissä tapauksissa. Minusta on kyllä ihan aiheellista, että myöskin rikosoikeudellisia keinoja käytetään, jos todetaan, että ratkaisu on selkeästi lainvastainen ja siitä lainvastaisesta ratkaisusta on jollekin koitunut vahinkoa. Tässähän vahinkoa ilman muuta koitui sille henkilölle joka irtisanotaan.

Tuusulan Kunnallisjärjestön rumalta peliltä näyttänyt operaatio toi Kokoomukselle 7 prosenttiyksikön tappion. Kokoomuksen listalta tiputtama Sanna Kervinen taas sai kunnan toiseksi suurimman äänipotin.

Eero Lehti(Kok) kansanedustaja: Tässä on haluttu syrjäyttää vaaralliset kilpailijat mielestäni aika hävyttömällä tavalla, joka ei kestä oikeastaan edes ilmeisesti päivänvaloa, koska aitoja syitä tässä ei ole kerrottu.

Tuusulan kokoomuksen puheenjohtaja Ruut Sjöblom puolestaan sanoo, että Untamon ja Kervisen pudotti kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jyri Paavola yksin, koska muutoin listalta olisi lähtenyt protestina enemmän henkilöitä.
MOT: Ketkä on sellaisia, jotka käyttää tällaisia kiristyskeinoja?
Ruut Sjöblom, kunnanvaltuutettu, : Mä en, ihan suoraan sanottuna, mä en osaa tohon vastata.
Tällä hetkellä Tuusulassa on käynnissä kuumeinen pormestarineuvottelu.
Vahvin ehdokas kaavoituksesta vastaavaksi kakkospormestariksi on kokoomuslainen, hän sekä demarien pormestariehdokas myöntävät molemmat tehneensä urakoita Sjöblomeille viimeisen vuosikymmenen aikana.
Arto Lindberg
Valtuuston pj.
SDP:n pormestariehdokas:
Jelppaan aina tuttuja. Aiemmin kun olin yrittäjä tein paljonkin heille hommia, 90-luvulla varsinkin.

Juhani Sjöblom kieltäytyi haastattelusta, mutta kirjoitti vaikuttavansa politiikkaan vain puolueen rivijäsenenä.