Hyppää pääsisältöön

Armenialainen tulokulma requiemiin koskettaa

Armenialaissyntyinen säveltäjä Tigran Mansurian on löytänyt musiikillisen turvasataman levy-yhtiö ECM:n mustavalkoisten levykansien välistä. Itse en ole useinkaan saanut otetta Mansurianin karusta ilmaisusta, mutta uuden levyn Requiem muutaman vuoden takaa koskettaa väkevämmin. 1900-luvun alussa tapahtuneen Armenian kansanmurhan uhreille omistettu teos luo sekä musiikillisen että psykologisen ristivalotuksen, jonka tekijöinä ovat ikiaikainen requiem-teksti ja Armenian ikiaikainen musiikkiperinne.

Tigran Mansurian / Requiem
Tigran Mansurian / Requiem Uudet levyt

Requiem-levyn esipuheessa Mansurian toteaa, että requiemin säveltäminen on ollut hänelle vaikeaa. Länsimaisen perinteen tyypillisissä requiemeissä "Kyrie eleison" lausutaan sekä uskonnollisesti että poliittisesti vahvan, turvallisen yhteisön näkökulmasta; ilman valtiota, kirkkoa tai turvaa rukoileva armenialainen lausuu sen aivan eri sävyllä. Ja kuinka latinankielisen perinteen teksti on sovitettavissa Mansurianin omaan ilmaisuun, joka kumpuaa armenialaisista lauluista?

Kysymyksiä on enemmänkin, eikä Mansurianin Requiem niihin vastaa. Pikemminkin se tekee kulttuurien kohtaamisen mahdottomuutta kuuluvaksi musiikin keinoin. Tai ehkä se on liian pitkälle menevää tulkintaa ei-käsitteellisestä ilmaisusta. Parempi sanoa, että Mansurianin pelkistetty ilmaisu jättää tilaa kuulijan mielikuvitukselle, mutta samalla ohjaa sitä hienovaraisen etnisellä melodiailmaisulla, johon yhdistyy sellainen teksti ja sellainen sointimaailma, että kaikki muut requiemit resonoivat mukana.

Äärimmilleen viritetyn psykologisen jännitteen yhtenä tekijänä on RIAS-kamarikuoron teräksenkylmä, paatoksellinen sointi, joka kaikuu kuin luostarin kupoleissa ja muodostaa tehokkaan kontrastin Münchenin kamariorkesterin herkälle soitolle. Joko ECM:n äänitystiimi on täydellisesti ymmärtänyt Mansurianin pyrkimykset tai sitten yhtiön tyyli on sattumalta sopinut musiikkiin.

Oli miten oli, Mansurianin Requiem on 2010-luvun requiemeistä koskettavin, ajankohtaisin ja tarkkanäköisin. Sen sisältö on monella tavalla paradoksaalinen, ristiriitainen ja yllättävä, sikälikin että se tavoittaa yleismaailmallisuuden nimenomaan etnisyyden kautta. Lisäksi tämän levyn myötä saa tietää, että Armenian kansanmurhassa vuosina 1915-17 ottomaanivaltio murhasi puolitoista miljoonaa etnistä armenialaista, enimmäkseen omia kansalaisiaan.

Tigran Mansurian: Requiem. - Anja Petersen, sopraano, ja Andrew Redmond, baritoni, sekä RIAS-kamarikuoro ja Münchenin kamariorkesteri/Alexander Liebreich. (ECM New Series, 2508)

Kuuntele Uudet levyt 28.4.2017, toimittajana Kare Eskola.

  • Seuraa Maj Lind -pianokilpailua 2017 Ylen kanavilla

    Seuraa kilpailu alusta loppuun 17.-31.8.2017.

    Taideyliopiston Sibelius-Akatemia järjestää neljännen kansainvälisen Maj Lind -pianokilpailun Helsingissä 17.–31.8.2017. Voit seurata kilpailun alusta loppuun Ylen kanavilla, suorina lähetyksinä verkossa, koostelähetyksinä radiossa ja orkesterifinaalit suorina kaikissa välineissä.

  • Tärkeintä on persoonallinen soitto, sillä kiinalaisten pianistien kanssa ei voi kilpailla teknisessä osaamisessa

    Niklas Pokki on Ylen asiantuntija Maj Lind -pianokisassa.

    Pianisti ja pianopedagogi, musiikin tohtori Niklas Pokki tunnetaan väsymättömänä pianonmusiikin ja pianonsoiton edistäjänä Suomessa. Hänen vaikutuspiiriinsä kuuluvat mm. Mäntän musiikkijuhlat vuodesta 1999 lähtien, sekä vuonna 2013 perustettu Nuorten pianoakatemia, joka järjestää mestarikursseja nuorille pianisteille ympäri Suomea.

  • Laulaja Tii Niemelä 100 vuotta: "Päätin etten pelkää mitään tässä maailmassa"

    Sota opetti nuoren laulajattaren olemaan pelkäämättä.

    Tänä vuonna, kun Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään, myös laulaja Tii Niemelä viettää 100-vuotispäiväänsä. Kysymykseen korkean iän salaisuudesta Tii vastaa olleensa pienestä pitäen kova äkäpussi. Ex-puoliso, liedpianisti Pentti Koskimies on kuvannut hänen voimakasta sisäistä paloaan ja shamanistisia piirteitään. Tii kertoo myös sotakokemuksesta, jonka jälkeen hän lakkasi pelkäämästä.

  • Romeo ja Julia berliiniläisittäin

    Shakespearen draama ja sen monet säveltäjät.

    Ihanat nuoret näyttelijät olivat niin uskottavia rakastuessaan! Anja Lankinen huokaa nähtyään Berliinissä Romeon ja Julian. Kyse ei olekaan ihan tavallisesta Shakespearen näytelmästä, vaan nyt oli esityksessä mukana myös useiden eri säveltäjien Romeo ja Julia -musiikkia.