Hyppää pääsisältöön

Kansallisromantiikka kääntyy harpulle

Harpisti Anni Kuusimäki tunnetaan Helsingin kaupunginorkesterin pitkäaikaisena luottomuusikkona, ja onpa hän tehnyt muutamia duolevyjäkin Jouko Harjanteen ja Aale Lindgrenin kanssa. Nyt Kuusimäki on intoutunut julkaisemaan soololevyn, joka sisältää hänen sydämensä musiikkia - eli suomalaista kansallisromantiikkaa harpulle sovitettuna. Suomi 100 -juhlavuoden logoa ei levyssä näy, mutta järvimaisemia ja luontokuvia senkin edestä.

Anni Kuusimäki / Elegie
Anni Kuusimäki / Elegie Uudet levyt

Kuusimäki on valikoinut sovitettavakseen tyypillisen otoksen kotimaisen kansallisromantiikan pieniä pianokappaleita - Sibeliusta, Oskar Merikantoa, Heino Kaskea sekä yksittäiset näytteet Palmgrenilta, Melartinilta, Kuulalta ja Ilmari Hannikaiselta. Kappaleiden yleistunnelma on varovaisen eleginen, eikä sekaan ole jäänyt ainuttakaan terävää särmää - ja se on perusteltu ratkaisu. Harpun alarekisteristä ei löydy pianon atakkia eikä kielten sammuttaminen käy kätevästi, joten rajumpiin pianotekstuureihin ei kannata kajota.

Levyn ikävin esimerkki harpun atakkirajoitteista on Kasken Pankakoski, joka virtailee hempeänä puurona. Sibeliuksen Impromptussa puolestaan huomaa, että harpulla tekstuurikerroksia on vielä vaikeampi eritellä kuin pianolla: Kappale on jäsentymätön, tavallaan tasakoosteinen, ja vaikutelmaa korostaa että Kuusimäki ei rytmisestikään eriytä eri aineksia. Des-duuri-romanssissa Sibeliuksen pianotekstuuri avautuu harpulle hieman paremmin.

Salonkimusiikilliset, melodiavetoiset karaktäärikappaleet sen sijaan onnistuvat loistavasti, ja usein Kuusimäen sovitukset ja tulkinta paljastavat jäyhästä pianoromantiikastamme impressionistista lempeyttä ja kujeilevuutta. Ilmari Hannikaisen säveltämä Debussyn varjokuva on harpulla soitettuna erityisen näköinen.

Olipa harppusovituksista mitä mieltä tahansa, levyn kokonaisuus jättää sydämellisen ja henkilökohtaisen vaikutelman. Kuusimäen rakkaus soittimeensa ja tähän musiikkiin välittyy kuulijalle. Kiitos kuulunee osaltaan Jaani Länsiön esittelytekstille, jossa tunnelmoidaan kansallisromantiikan äärellä mutta myös päästetään Kuusimäki itse ääneen vilpittömän paikallislehtimäisellä tyylillä.

"Elegia - Romanttista suomalaista musiikkia", säv. Sibelius, Palmgren, O. Merikanto, Melartin, Kuula, Kaski ja I. Hannikainen. - Anni Kuusimäki, harppu. (FUGA-9429)

Kuuntele Uudet levyt 28.4.2017, toimittajana Kare Eskola.

  • Sotilasmusiikkimme ei ole siipirikkoista

    Levyarvostelu

    Puolustusvoimain sotilasmusiikkialaa on kohdannut suuri onni aivan viime vuosina. Toiminnan julkisivu tuntuu kiitettävän eloisalta juuri parahiksi, kun soittokuntien määrä vasta kaventui tämän vuosikymmenen rajussa uudistuksessa.

  • Ruotsinkielisen Kokkolan aarteita Albalta

    Levyarvostelu

    Kokkolan alueen yksi suurista ja yksi Suomen säveltäjäkentän vaietuista suurista eli Erik Fordell syntyi samana vuonna kuin Suomen valtio. Aarre Merikannon ja Bengt Carlsonin sävellysoppilaan tuotannossa painottuvat suurimuotoiset orkesterisävellykset, mutta Alba-yhtiön syksyn alussa julkaisema Fordell-potretti on saatu mallikkaaseen kuntoon lähes pelkillä miniatyyreillä.

  • Täyden satasen juhlapöytälevy ‒ jos tavoitteena on närästys

    Levyarvostelu

    Konvehtirasiat ovat suomalaisille tähän aikaan vuodesta pyhä asia. Suklaa-ammattilaiset tekevät silti vuosittain salakavalan huomaamatonta uudistustyötä, kun ne kuluttajatutkimukseen nojautuen ottavat selvää suomalaisten kulloisestakin mausta. Loppu on tietenkin makuasioita. On sääli, ettei perinteikäs mieskuoro Laulu-Miehet ota Suomi 100 -levyn reseptiinsä mallia makeisteollisuudesta. Yhden makeisen vaihtamisestahan nyt ei tule kuin vihaiseksi.

  • Huoltoaseman levyhyllyssä nököttäisi tällainen “klassinen”

    Levyarvostelu

    Nappaa menestynyt melodia ja laita se lentoon pienellä potkulla takamukseen. Tätä vuosisataista menestyskaavaa yrittää tavallaan noudattaa myös viulisti Liisa Makkonen, jonka konserttiprojekti suomalaisten suosikkimelodioiden parissa on nyt ikuistunut levyksi. Vaikkei kolmivarttinen ole ajatuksena mikään maraton, se on tässä tapauksessa puuduttava sellainen.