Hyppää pääsisältöön

Kansallisromantiikka kääntyy harpulle

Harpisti Anni Kuusimäki tunnetaan Helsingin kaupunginorkesterin pitkäaikaisena luottomuusikkona, ja onpa hän tehnyt muutamia duolevyjäkin Jouko Harjanteen ja Aale Lindgrenin kanssa. Nyt Kuusimäki on intoutunut julkaisemaan soololevyn, joka sisältää hänen sydämensä musiikkia - eli suomalaista kansallisromantiikkaa harpulle sovitettuna. Suomi 100 -juhlavuoden logoa ei levyssä näy, mutta järvimaisemia ja luontokuvia senkin edestä.

Anni Kuusimäki / Elegie
Anni Kuusimäki / Elegie Uudet levyt

Kuusimäki on valikoinut sovitettavakseen tyypillisen otoksen kotimaisen kansallisromantiikan pieniä pianokappaleita - Sibeliusta, Oskar Merikantoa, Heino Kaskea sekä yksittäiset näytteet Palmgrenilta, Melartinilta, Kuulalta ja Ilmari Hannikaiselta. Kappaleiden yleistunnelma on varovaisen eleginen, eikä sekaan ole jäänyt ainuttakaan terävää särmää - ja se on perusteltu ratkaisu. Harpun alarekisteristä ei löydy pianon atakkia eikä kielten sammuttaminen käy kätevästi, joten rajumpiin pianotekstuureihin ei kannata kajota.

Levyn ikävin esimerkki harpun atakkirajoitteista on Kasken Pankakoski, joka virtailee hempeänä puurona. Sibeliuksen Impromptussa puolestaan huomaa, että harpulla tekstuurikerroksia on vielä vaikeampi eritellä kuin pianolla: Kappale on jäsentymätön, tavallaan tasakoosteinen, ja vaikutelmaa korostaa että Kuusimäki ei rytmisestikään eriytä eri aineksia. Des-duuri-romanssissa Sibeliuksen pianotekstuuri avautuu harpulle hieman paremmin.

Salonkimusiikilliset, melodiavetoiset karaktäärikappaleet sen sijaan onnistuvat loistavasti, ja usein Kuusimäen sovitukset ja tulkinta paljastavat jäyhästä pianoromantiikastamme impressionistista lempeyttä ja kujeilevuutta. Ilmari Hannikaisen säveltämä Debussyn varjokuva on harpulla soitettuna erityisen näköinen.

Olipa harppusovituksista mitä mieltä tahansa, levyn kokonaisuus jättää sydämellisen ja henkilökohtaisen vaikutelman. Kuusimäen rakkaus soittimeensa ja tähän musiikkiin välittyy kuulijalle. Kiitos kuulunee osaltaan Jaani Länsiön esittelytekstille, jossa tunnelmoidaan kansallisromantiikan äärellä mutta myös päästetään Kuusimäki itse ääneen vilpittömän paikallislehtimäisellä tyylillä.

"Elegia - Romanttista suomalaista musiikkia", säv. Sibelius, Palmgren, O. Merikanto, Melartin, Kuula, Kaski ja I. Hannikainen. - Anni Kuusimäki, harppu. (FUGA-9429)

Kuuntele Uudet levyt 28.4.2017, toimittajana Kare Eskola.

  • Harvinaista arpaonnea Maj Lind -pianokisassa, ainakin toisille

    Tarmo Peltokoski nosti oman nimensä arpahatusta.

    Kansainvälinen Maj Lind -pianokilpailu alkaa! Arvonnassa toimi onnettarena perinteen mukaan kilpailun nuorin osanottaja, joka tällä kertaa onnistui nostamaan arvontahatusta oman nimensä. Tarmo Peltokoski harmitteli kiirettä, Daria Parkhomenko puolestaan iloitsi ylimääräisistä lepopäivistä.

  • Maj Lind –kilpailun 2017 suomalaispianistit: Justas Stasevskij

    Kuusi suomalaista hyväksyttiin Maj Lind -pianokilpailuun.

    Justas Stasevskij on yksi kuudesta suomalaisesta kansainväliseen Maj Lind –pianokilpailuun 2017 hyväksytystä pianistista. Hän on syntynyt Tallinnassa 1989 ja opiskellut pianonsoittoa mm. Sibelius-Akatemiassa ja Wienin taidekorkeakoulussa. ”On sellaisia maagisia hetkiä, kun tuntee, että jokainen korvapari siinä salissa kuuntelee mun tekemistä,” Justas Stasevskij kertoo.

  • Maj Lind –kilpailun 2017 suomalaispianistit: Hannu Alasaarela

    Kuusi suomalaista hyväksyttiin Maj Lind -pianokilpailuun.

    Hannu Alasaarela on yksi kuudesta suomalaisesta kansainväliseen Maj Lind –pianokilpailuun 2017 hyväksytystä pianistista. Hän on syntynyt Oulunsalossa 1994 ja opiskellut pianonsoittoa Oulunsalon taidekoulussa ja Sibelius-Akatemiassa. ”Haaveilin säveltämisestä, ihailin kaikkia suuria säveltäjiä ja tein kokoajan sellaisia pienimuotoisia kappaleita,” Hannu Alasaarela muistelee alkuaikojaan pianon äärellä.

  • Maj Lind –kilpailun 2017 suomalaispianistit: Tarmo Peltokoski

    Kuusi suomalaista hyväksyttiin Maj Lind -pianokilpailuun.

    Tarmo Peltokoski on yksi kuudesta suomalaisesta kansainväliseen Maj Lind –pianokilpailuun 2017 hyväksytystä pianistista. Hän on syntynyt Vaasassa 2000 ja opiskellut pianonsoittoa Vaasan Kuula-opistossa ja Helsingin konservatoriossa. ”Jos mä vaan istun omaksi ilokseni pianon ääreen, niin mä en todellakaan soita minkäänlaisia asteikkoja, mä improvisoin,” Tarmo Peltokoski kertoo.