Hyppää pääsisältöön

Juha Hurme: Joutilaisuuden ylistys

juha hurme kolumnistikuva
juha hurme kolumnistikuva Kuva: Jyrki Valkama Juha Hurme

Olen aina epäillyt työnteon autuutta. Paljon mukavampaa on olla tekemättä työtä. Työn orjallinen palvominen on yksi aikamme karseimpia virheitä.

Pääsin vihille ahertamisen vahingollisuudesta jo hyvin nuorena henkilönä, kun menin isäukkoni puutarhan kitkemiskomentoa piiloon metsään ja luin Pentti Haanpään novellin Joutilas mies ja kylä järven rannalla. Haanpään monikerroksisen jutun yksi pointti on, että ajattelemisen taidon harjoittaminen on mahdollista vain toimettomassa tilassa.

Syvensin pian opintojani perehtymällä taolaisuuden perustekstiin, Chuangtsen Joutilaan vaellukseen. Muinaiset kiinalaiset olivat lukeneet hyvin Haanpäänsä; he tajusivat jo 300 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, että touhukas puurtaja on maailman vanki ja itsenäisen ajattelun pakolainen.

Jatkoin tutkimuksia.

Viisi miljoonaa vuotta sitten olimme yksi apinalaji muiden joukossa. Älykkäinä eläiminä me muiden älykkäiden eläimien tavoin kartoimme työn tekoa viimeiseen asti. Eläimet käyttävät minimimäärän energiaa ravinnon hankkimiseen. Kun päivän muona on massussa, alkaa eläimen onnen aika levon, yhdessäolon, seurustelun, fiilistelyn ja seksin autereisissa maailmoissa.

Miljoona vuotta sitten sytytimme nuotiot, jotta saimme enemmän tehoja irti samasta saaliista ja ehdimme rupatella pitempään notskilla loikoillen.

Eläin olla möllöttää ja funtsailee eläimen ajatuksiaan suurimman osan elämästään; valveilla, puoliunessa, unessa. Ihminen säilytti pitkään nämä eläinten erinomaiset ominaisuudet.

Kolme miljoonaa vuotta sitten käytimme työkaluja laiskottelua tehostaaksemme, ja miljoona vuotta sitten sytytimme nuotiot, jotta saimme enemmän tehoja irti samasta saaliista ja ehdimme rupatella pitempään notskilla loikoillen. Metsästäjä-keräilijöinä jatkoimme tunnollisesti kaiken turhan hikoilun välttämistä. Koska olimme viisaita, ymmärsimme, että vain tyhmä paljon töitä tekee.

Ajatteleva ihminen on ollut olemassa vähintään miljoona vuotta. Työn teon hän keksi 8000 vuotta sitten. Maanviljelyksen taito tuotti väestönlisäyksen, taajamia, yksityisomistuksen, hierarkisoitumista, eriarvoisuutta, kurinpitokoneiston, jätteitä, ympäristöhaittoja ja stressiä. Väkivaltaisin keinoin pakotettiin suuri osa väestöstä työhön, orjuuteen, jotta valtaa pitävä vähemmistö sai laiskotella. Myös eläimet pantiin raatamaan ihmisen ikeen alla; kahlehdittuina, piiskattuina, veriset kannukset kyljissä.

Jotkut eläimet pantiin lisääntymään vankiloissa, jotta ne voitiin massamurhata.

Suuret maailmanuskonnot olivat samalla nostaneet ihmisen erityisasemaan luomakunnassa, muun luonnon riistäjäksi. Moderni maailma oli syntynyt. Mikään ei ole tämän jälkeen olennaisesti muuttunut.

Jumalan asettamat piällysmiehet, kuninkaat, aateliset ja papit valvoivat untuvapatjoillaan, että hommia painettiin eikä pelleilty.

Kristinusko valjastettiin keskiajalla. Selitettiin, että joutilaisuus jäi paratiisiin, josta turmeltunut ihmissuku ajettiin raatamaan turmeltuneeseen maailmaan. Syntisen ainoa mahdollisuus oli paiskia duunia niska limassa ja alemmuus mielessä kohdusta hautaan, korjata esi-esivanhempiensa särkemää maailmaa. Ajatteleminen oli kuoleman uhalla kielletty, vain totteleminen oli sallittua.

Jumalan asettamat piällysmiehet, kuninkaat, aateliset ja papit valvoivat untuvapatjoillaan, että hommia painettiin eikä pelleilty. Taivaassa sitten saavat raatajat vuorostaan vaahtokylpeä ja huilata.

Ajatus ”suomalaisuudesta” valettiin 1800-luvun puolivälissä samaan muottiin. Nyt kaikki joukolla suota kuokkimaan! Tee työtä ja tottele auktoriteetteja. Älä pullikoi, kaikki on Korkeimman kädessä. Korvenraivaajakansa lepää vasta haudassa.

Nämä hirveät vääryydet elävät sitkeästi. Työnteko ymmärretään yhä velvollisuutena, työkelpoisuus ihmisarvon mittana, työttömyys häpeällisenä, rangaistavana tilana.

Tällainen ajattelu on omistavan luokan etujen mukaista, mutta se on oikeasti valhepropagandaa, pässinpäisyyttä, suurinta hulluutta!

Vain mielekäs ja tarpeellinen työ, kuten ihmisten ja ympäristön auttaminen, on tekemisen arvoista. Luonnon liiskaaminen uusilla raivioilla, sekä tarpeettoman roinan, fyysisen ja mentaalisen, tuottaminen on tihutyötä ja tuhotyötä; se on silmitöntä hyökkäämistä maailman, elämän ja tulevaisuuden kimppuun.

Älä lähde mukaan tuohon. Katso tarkkaan, mitä teet. Maksimoi laiskottelusi määrä. Muista, että joutilaisuus on ihmisen alkuperäinen ja tavoiteltavin tila.

Lyö lossiksi, ole ihminen.

Kirjoittaja on Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjleman kolumnisti.

Edit: Artikkeliin lisätty linkki Rosa Meriläisen haastatteluun.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

  • Minne suunnata kaukosäädin vuonna 2018 – suuri tv-sarjaopas

    Laadukasta tv-draamaa on tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa.

    Laadukasta tv-draamaa on tänä vuonna tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa. Pidit sitten scifistä tai historiasta, tämä opas auttaa löytämään satojen uusien kausien joukosta juuri ne oikeat. Hullummaksi sen ei pitänyt mennä. Käsikirjoitettuja tv-sarjoja tuotettiin vuonna 2017 yli 500 kautta, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Tänä vuonna määrä ei ainakaan vähene.