Hyppää pääsisältöön

Lapsen hampaista näkee, mitä perheessä syödään

Eskarilaisen hymy, kaikki hampaat vielä eri kokoa.
Sokeri on hammaspeikon herkkua. Eskarilaisen hymy, kaikki hampaat vielä eri kokoa. Kuva: Tiina Jensen akuutti

Onko joka päivä karkkipäivä? Kiukunpuuskat karkkihyllyn edessä ovat usein vanhempien mielenterveyden koetinkiviä, mutta luovuttaa ei kannata. Lasten hampaiden reikiintymisellä on nimittäin suora yhteys perheen elintapoihin ja ruokailutottumuksiin. Myös hammaspesurutiinit kannattaa päivittää. Harjaus on yhä paras ja halvin tapa pitää hampaat terveinä.

Suomalaislasten suunterveys koheni viime vuosikymmeniin asti, mutta on sittemmin kääntynyt huonompaan. Hammaslääketieteen dosentti, professori Vuokko Anttonen näkee yhdeksi syyksi perheiden elintavat ja runsaan sokerin syömisen. Tutkimusten mukaan lähes kaikki 2-vuotiaat ovat jo saaneet karkkia.

Anttonen suosittelee karkkipäivien sijaan herkkuhetkiä, mieluiten aterioiden yhteydessä.

– Herkkuhetki, karkkia tai muuta mieluista kerran, kaksi viikossa ja mielellään aterioiden yhteydessä, on sopiva määrä. 100 grammaa on jo paljon karkkia, Anttonen painottaa.

– Mehut ovat tavallisin tapa saada turhaa sokeria – hanavesi on Suomessa hyvänlaatuista ja sopii hyvin janojuomaksi, Anttonen toteaa.

Terveystottumukset opitaan jo pienenä ja lapsena opitut asiat kantavat helposti läpi koko elämän.

Lapsi vaunuissa karkkijogurtit sylissä.
Lapsi vaunuissa karkkijogurtit sylissä. Kuva: Tiina Jensen akuutti

Aamuin illoin fluoritahnalla kaksi minuuttia kerrallaan

Suunterveydestä huolehtimisen ohje on yksinkertainen – säännölliset ateriat ja harjaus kaksi kertaa päivässä fluoritahnalla. Fluoritahnaa käytetään heti hampaiden puhjettua.

– Alle 3-vuotiaille käytetään sipaisu lasten tahnaa kerran päivässä. 3-5-vuotiaille samaa tahnaa aamuin illoin lapsen pikkusormen kynnen kokoinen nokare ja yli 6-vuotiaat saavat käyttää aikuisten tahnaa harjasten mitan verran. Harjauksen jälkeen tahna syljetään pois, mutta suuta ei tarvitse huuhtoa. Sähköhammasharjan kanssa pestäessä tahnaa tulisi lisätä, kun siirrytään harjaamaan toista leukaa, hammaslääketieteen professori Vuokko Anttonen selvittää.

Harjaus kannattaa aloittaa hankalimmasta kohdasta eli takahampaiden sisäpinnoilta, seuraavaksi ulkopinnat ja lopuksi harjataan purupinnat leuka kerrallaan.

– Lapset tarvitsevat vanhemman apua hampaiden harjauksessa yleensä 3. luokkaan saakka, Anttonen toteaa. Senkin jälkeen harjaamista on syytä valvoa. Vanhempien tulisi pestä lastensa hampaat 6-vuotiaaksi saakka. Harjaamiseen pitää käyttää riittävästi aikaa, suositus on kaksi minuuttia per pesu, Anttonen muistuttaa.

Poikien suunterveys on tyttöjä huonompaa

Vain puolet suomalaislapsista harjaa hampaat suositusten mukaisesti. Poikien suunterveys on tyttöjä huonompaa.

– Asiaan ei ole löydetty yksiselitteistä vastausta, mutta ainakin se tiedetään, että isien roolimalli on tärkeä, Anttonen pohtii. Terveyden edistämisen menetelmiä pitäisi myös kehittää niin, että ne kohtaavat pojat. Yksi konsti ovat mobiilisovellukset ja tietokonepohjaiset menetelmät.

– Lasten ja samalla koko perheen harjaushetkiä helpottamaan on Oulussa kehitetty maksutta ladattavissa oleva mobiiliapplikaatio Denny timer, joka ohjaa harjaamaan oikein ja riittävän kauan, Anttonen suosittelee.

Esikoululaiset hymyilevät.
Esikoululaiset hymyilevät. Kuva: Tiina Jensen akuutti

Täysksylitoli puree plakkiin ja torppaa reikiintymistä

Suosituksena on päivittäinen ksylitolipurukumin tai -pastillien käyttö ainakin kolme kertaa päivässä aterian jälkeen.

– Ksylitolin reikiintymistä ehkäisevä vaikutus on erityisen tehokas siinä vaiheessa, kun hampaat ovat puhkeamassa suuhun eli ikävuosina 1-3, 5-7 ja 12-15, Anttonen selvittää.

Juuri puhjennut hammas on pehmeä ja siksi se reikiintyy helposti. Reikiintyneitä maitohampaita joudutaan poistamaan ja jo ala-koululaisten pysyviä hampaita juurihoidetaan karieksen takia.

– Yläetuhampaissa näkyvä plakki on jo taaperoikäisillä reikiintymisriskin merkki. Ensimmäinen pysyvä hammas saattaa jo puhjetessaan olla reikäinen, Anttonen toteaa. Geeniperimällä ei nykytutkimuksen mukaan ole merkitystä reikiintymiselle. Syljen eritysnopeus ja sen ominaisuudet vaikuttavat reikiintymiseen jonkin verran, mutta lapsilla syljen ominaisuudet ovat yleensä normaalit.

Eskaripojan hymy, hammas lähtenyt
Eskaripojan hymy, hammas lähtenyt Kuva: Tiina Jensen Hammas,akuutti

Mitä useampi lasta valistaa, sitä paremmin viesti menee perille

6-vuotias bostoninterrieri Orvokki on valistanut lapsia hampaiden hoidosta jo pennusta. Päiväkoteja kiertää Orvokki-koiran kanssa hammashoitaja Marjo Suosalo. Orvokin valistus on mennyt hienosti perille.

Hammaspesukoira Orvokki lähikuvassa.
Hammaspesukoira Orvokki lähikuvassa. Kuva: Tiina Jensen akuutti

– Lapset ovat aina innoissaan. Kyseessä on oikeastaan teatteriesitys ja lapset kuljettavat tapahtumaa, Suosalo kertoo.

Suomalaislasten hampaiden tilassa on Marjonkin mielestä tapahtunut muutos.

– Silloin, kun on korjattavaa, niin sitä on yleensä paljon. Ennen reikien määrä hampaissa oli jakautunut tasan kaikkien luokan oppilaiden kesken, nykyään sama määrä reikiä on kasaantunut muutamalle oppilaalle, Suosalo summaa.

Me kävimme katsomassa hammaspesukoira Orvokin edesottamuksia Askolassa.

HAASTATTELU:
Hammaslääketieteen dosentti, professori Vuokko Anttonen
Oulun yliopisto

Hammashoitaja Marjo Suosalo
Askolan kunta

LINKIT:
Käypä hoito -suositukset

Alliance for a Cavity Free Future

THL: Hammasterveys

Akuutti - elämänmakuisia tarinoita ja ajankohtaista asiaa terveydestä. Liity joukkoomme Facebookissa!

  • Juoksu vapauttaa mielen – “Juoksulenkki voi olla meditatiivinen kokemus”

    Juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä

    – Ihminen on kokonaisuus, siksi juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä. Juoksun mahdollisuudet ovat valtavat ja se on fyysisten terveysvaikutusten lisäksi erinomainen väline ajatusten jäsentämiseen ja koostamiseen. Näin sanoo entinen kilpajuoksija ja psykoterapeutti Kirsi Valasti.

  • Juotko liikaa? Lue lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön

    Lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön.

    A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki on auttanut monta alkoholin suurkuluttajaa kohtuukäyttäjäksi – pienin askelin. Kohtuukäyttöön siirtyminen vaatii ennen kaikkea tukea ja lujaa tahtoa. Syyllisyyden tunteen Simojoki kannustaa heittämään romukoppaan.

  • Dengue-kuume kaatoi Tuulikin Thaimaassa: "Muistan ajatelleeni, ettei haittaisi, vaikka kuolisin tähän."

    Kerro meille kokemuksesi lomalla sairastumisesta.

    Muistatko sen ulkomaanmatkan, kun sairastuit vatsatautiin tai joku muu tauti laittoi lomasuunnitelmat uusiksi? Epäilemättä muistat. Akuutti kerää kesän ajan teidän tarinoitanne reissussa iskeneistä taudeista, oli sitten kyse Ruotsin risteilyn pilanneesta noroviruksesta tai jostain vakavammasta matkalla iskeneestä taudista. Julkaisemme kokemuksianne Akuutin verkkosivuilla kesän jälkeen. Tuulikki Viitaniemi sairastui vuonna 2002 Thaimaassa dengue-kuumeeseen. Hänen tarinansa voit lukea jo nyt.