Hyppää pääsisältöön

Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Pikkukuovi

Julkaistu . Päivitetty

Pikkukuovi
Småspov

40–46 cm, 270–600 g

Pikkukuovi on vähän varista ja jonkin verran isokuovia pienempi, pitkäkaulainen ja pienipäinen. Sen nokka on kaksi kertaa pään pituinen (isokuovin kolme kertaa) ja kaartuu jyrkemmin kuin isokuovilla. Pikkukuovin selkäpuoli on mustapilkkuisen ruskea, rinta ja kaula vaaleammat tummin viiruin. Vatsan takaosa on valkoinen. Vaaleaa silmäkulmanjuovaa reunustavat ylä- ja alapuolella tummemmat juovat. Soidinääni alkaa venytetyin ”kvuo”-aihein ja päättyy nopeutuvaan pilitykseen. Varoitusääni on kiihtyvä ”pi-li-li-lilililili”.

Pikkukuovi pesii avoimilla ja harvapuisilla soilla, rantaniityillä ja hakkuuaukeilla sekä tunturien nummimaisilla kankailla ja aukkoisissa koivikoissa. Lintu tähystää valppaasti mättäällä tai puussa. Vaaraa epäillessään se hälyttää jo kaukaa ja lentelee ihmisen tai pedon ympärillä hädissään kimitellen. Ravintona ovat selkärangattomat.

Pikkukuovi pesii yleisenä Keski- ja Pohjois-Suomessa. Se muuttaa Lounais-Eurooppaan ja Länsi-Afrikkaan heinä-elokuussa. Pääosa yksilöistä palaa toukokuussa.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies

Aiheeseen liittyvää

  • Lapinsirri hiekalla

    Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Lapinsirri

    Lapinsirri on vain talitiaisen kokoinen kahlaaja.

    Lapinsirri on vain talitiaisen kokoinen kahlaaja, jolla on lyhyet vaaleat jalat ja lyhyt, aavistuksen kaartuva nokka. Päältä lintu on täplikkään harmaanruskea, vatsasta valkoinen. Rinta ja pää ovat viiruiset. Soidinääni on nousevaa ja laskevaa helinää ”kilililili…”, johon sekoittuu kiihkeää visertelyä. Lentoääni on sointuva ”derr-derrr”.

  • Mustaviklo uiskentelee ruovikossa.

    Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Mustaviklo

    Mustaviklolla on pitkät jalat ja pitkä ohut nokka.

    Vähän räkättirastasta isommalla mutta solakammalla mustaviklolla on pitkät jalat ja pitkä, ohut nokka. Laji on kokonaan musta jalkoja ja nokkaa myöten, mutta selässä ja kyljillä on vaaleita pilkkuja ja nokantyvellä punaista. Nuori on poikkijuovaisen harmaa, ja sillä on punaiset jalat. Soidinääni on livertävä ”trryii-tryiirvi-tryiirvi…”, lentoääni iskevä ”tjuvitt, tjuitt…”.

  • Pumussirri seisoo rantavedessä, nokka vedessä.

    Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Pulmussirri

    Pulmussirri on palleromainen, lyhytnokkainen.

    Pulmussirri on kooltaan punatulkun ja mustarastaan puolivälistä, palleromainen ja lyhytnokkainen. Lyhyet jalat ovat mustat. Laji on päältä tummatäpläisen harmaa ja alta valkoinen, rinnasta punertava. Nuoren yksilön vatsa ja pään etuosa ovat valkoiset, selkä vaalea mustin kirjailuin. Lentoääni on pehmeästi näppäilevä ”blytt, blitt”.

  • Kuovi seisoo ruohikossa.

    Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Kuovi

    Kuovi on suusin kahlaajamme.

    Kuovi on suurin kahlaajamme, varistakin isompi. Sillä on pitkä tasaisesti kaartuva nokka (kolme kertaa pään pituinen), pitkät koivet ja pieni pää. Höyhenpuku on vaalean harmaanruskea, selkäpuolelta mustatäpläinen, rinta ja kupeet viiruiset ja vatsan takaosa valkoinen. Soidinääni alkaa nousevasti venytetyllä huudolla ”kuoo kuoo kuooi-kuui…” ja päättyy kiihtyvään liverrykseen. Varoitusääni on kimeän hätäinen ”ki-vy vivyvy…”.

Relaterade artiklar

  • Tofsvipa på Söderfjärden våren 2010.

    Tofsvipan anländer tidigt om våren

    Redan i mars kommer tofsviporna till Finland.

    De första tofsviporna kan vi se redan i mars, då många åkrar ännu är täckta av snö. Om det blir mycket kallt kan de ge sig av igen söderut, över Finska viken mot Estland.