Hyppää pääsisältöön

Sensuela – uskomattoman camp-pornon leikkaamaton versio ensi kerran tv:ssä!

Marianne Mardi Tulion elokuvassa Sensuela.
Marianne Mardi Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,Marianne Mardi,Teuvo Tulio

Tulion viimeinen elokuva yllättää aina mauttomuudellaan. Se on huono ja kömpelö, mutta sen lisäksi tuhnuisen seksistinen, ylenpalttisen outo ja luotaantyöntävän lihallinen. Yhdessä nämä ominaisuudet ovat enemmän kuin toistensa summa, sillä Sensuela on yksi hauskimmista kotimaisista elokuvista ikinä. Kirkasta riemua niille, jotka tietävät mitä camp on, ja perusoppitunti niille, jotka eivät vielä tiedä. Uusi HD-kopio!
Areenassa 30 päivää

Lapin naiivi luonnonlapsi Laila pelastaa maahan syöksyneen saksalaislentäjä Hansin hangesta toisessa maailman sodassa. Germaani vie tytön syntiseen Helsinkiin, jossa luonnonlapsi juopotteluorgioissa ymmärtää tulleensa petetyksi. Laila löytää uuden lohdun hyveellisen Pekan käsipuolesta.

Moninaisten väärinkäsitysten, uusien ihmissuhteiden ja nöyryytysten jälkeen isä-Aslak saapuu pääkaupunkiin todistaakseen tyttärensä onnea. Paniikissa kevytmieliset helsinkiläiset järjestävät Lailalle valehäät. Kun tilanteen irvokkuus paljastuu, raivon partaalle ajettu Aslak kuohitsee Hansin harjaantuneen poronpurijan tekniikalla. Verta sylkien isä kiroaa tyttärensä, jolloin tämä ajautuu seksityöläiseksi Keski-Eurooppaan.

Siinä pääperiaatteissaan Sensuelan juoni, joka on mukaelma Aleksandr Puskinin novellista Postimestari ja hänen tyttärensä. Hyväksikäytön kierrettä ja moninkertaista hyljätyksi tulemista käsittelevä teksti kiehtoi Tuliota niin, että hän teki siitä jo vuonna 1946 Rakkauden ristin, yhden tunnetuimmista elokuvistaan.

Sensuelassa puhtauden turmelemisen, moraalisen rappion ja anteeksiannon teemat muuttuvat lähes psykedeliseksi vyyhdeksi, jossa katsojan on välillä vaikea uskoa silmiään.

Paheelliset kotibileet Tulion elokuvassa Sensuela.
Paheelliset kotibileet johtavat orgioihin. Paheelliset kotibileet Tulion elokuvassa Sensuela. Sensuela,Teuvo Tulio,kotibileet
Paheelliset kotibileet Tulion elokuvassa Sensuela.
Hillitöntä hippimeininkiä. Paheelliset kotibileet Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,kotibileet,hipit
Paheelliset kotibileet Tulion elokuvassa Sensuela.
Helsingissä voi tapahtua mitä vaan. Paheelliset kotibileet Tulion elokuvassa Sensuela. Sensuela,kotibileet,Teuvo Tulio

Mitä camp on?

Campillä tarkoitetaan kulttuurista ilmiötä, jossa räikeän mauton ja normienvastainen tuote muuttuu katsojan silmissä ala-arvoisesta hauskaksi. Huono maku ja sen sallimat yllätykset alkavat kutkuttaa. Camp-elokuviin liittyy aina liioittelu, budjettia suuremmat aikeet, kummalliset ja perustelemattomat ratkaisut.

Eniten camp-elokuvia löytyy kauhu- ja tieteiselokuvien lajityypeistä, sillä niissä tekijältä karkaa helposti mopo. Yksi campin suosikkigenreistä on melodraama, jossa pateettiset tunnevyöryt ja holtittomat näyttelijäsuoritukset saattavat johtaa masokistiseen myötähäpeän nautintoon.

Sensuela on tunnekylläinen melodraama, joka naurattaa katsojaa ensimmäisitä kuvistaan alkaen. Dramaattinen alku, jossa Hansin ohjaama lentokone syöksyy Lapin erämaahan, on paperilla varmasti vaikuttava.

Elokuvassa se menee näin: mallinuken näköinen mies istuu valtavan tilavassa lavasteessa, jonka voi tulkita ohjaamoksi, koska lattiasta miehen eteen nousee ohjauspyörä tangon päässä. Väliin leikataan valokuva Alpeista. Sitten kuva kallistuu, ja lentäjä putoaa tuoliltaan. Laajemmassa Alppi-valokuvassa nähdään pieni musta möykky, joka kulkee alaspäin: kone syöksyy.

Mauritz Åkerman elokuvassa Sensuela.
Saksalaiskoneet olivat tilaihmeitä. Mauritz Åkerman elokuvassa Sensuela. Kuva: yle Sensuela,Mauritz Åkerman,Teuvo Tulio
Lapin Alpit elokuvassa Sensuela.
Lapin Alpit. Lapin Alpit elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,Teuvo Tulio,Lappi,Alpit

Lapin Alpit on vasta alkusoittoa epäuskottavien hervottomuuksien ketjussa, jota täydentävät räikeät lapinpuvut, täytetyt eläimet, eksentriset orgioiksi muuttuvat naamiojuhlat, dramaturgiasta irralliset seksikohtaukset ja pateettinen musiikki. Kannattiko oikeasti käydä kuvaamassa täytettyä poron päätä valkoista kangasta vasten poronpurentakohtauksen kuvitukseksi?

Kannattiko panna näyttelijä dubbaamaan kuohittavan poron huutoa?
Kannattiko soittaa Joutsenlampea sekä seksikohtausten että porolaumojen taustamusiikkina?
Kannattiko saunakohtauksia venyttää moniminuuttisiksi vaikka olisikin saanut taloudellista tukea kirkasväristen muovisaavien valmistajalta?

Saunakohtaus Tulion elokuvasta Sensuela.
Saunaerotiikkaa muoviastioista kiihottuville. Saunakohtaus Tulion elokuvasta Sensuela. Sensuela,Teuvo Tulio,Marianne Mardi,Mauritz Åkerman,saunat
Mauritz Åkerman ja värikkäät muoviastiat elokuvassa Sensuela.
Astioita nyt kaikissa väreissä. Mauritz Åkerman ja värikkäät muoviastiat elokuvassa Sensuela. Kuva: yle Sensuela,Mauritz Åkerman,Teuvo Tulio,saunat

Sensuelan camp-viehätys perustuu toinen toistaan seuraaviin yllätyksiin, epäloogisuuksiin ja virheisiin. Sodasta toipuva Lappi ja syntinen Helsinki ovat niin eri aikavyöhykkeillä, että lentomatkan aikana Laila harppaa katsojan silmissä 1940-luvun lopun tuntureilta 1960-luvun lopun hippibileisiin. Elokuvan omintakeisen aikakäsityksen mukaan yksikään roolihahmo ei vuosikymmenten vieriessä myöskään vanhene.

Laila, tuo sota-ajan neito, on yhtä hehkeä seksityöläinen vielä yli kaksi vuosikymmentä myöhemmin.

Märkä kuin suo

Sensuela on paitsi melodraama, myös seksploitaatioelokuva, eli siinä on täysin irrallisia, pitkiä seksikohtauksia. Seksi olikin yksi elokuvan myyntivalteista, ja jotkut teatterit mainostivat sitä muun muassa väittämällä, että sitä katsoessaan Jörn Donnerkin punastuisi. Epäilemättä.

Marianne Mardi ja Mauritz Åkerman Tulion elokuvassa Sensuela.
Hans opettaa Lailalle seksin saloja. Marianne Mardi ja Mauritz Åkerman Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,Marianne Mardi,Mauritz Åkerman,Teuvo Tulio
Marianne Mardi Tulion elokuvassa Sensuela.
Ja Laila oppii nauttimaan. Marianne Mardi Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: yle Sensuela,Marianne Mardi,Teuvo Tulio

Elokuvan markkinointilauseet eivät olleet pikkutuhmia ja vihjailevia kuten aikakauden pehmopornoelokuvissa, vaan suoria ja rivoja: "Sensuela - nainen kuuma kuin pätsi - upottava, märkä kuin suo - hän suorastaan imee miehet itseensä..."

Sensuelan seksikohtaukset ovat hätkähdyttävän lihallisia, kömpelöitä ja epäeroottisia. Seksi ei ole nautinnon eikä ilon lähde. Useimmiten siihen liittyy jonkinlainen viittaus sadomasokismiin, kipuun tai alistamiseen.

Elokuvan kuuluisin seksikohtaus on Hansin kuohitseminen, joka leikataan yhteen poronpurennan kanssa. Lailan isä siis puree Hansin kivekset irti valehäiden epäuskoisen yleisön katsellessa. Näin luonnon alkuvoima kostaa dekadentille hipsteripiirille, tuolle turmeluksen alkulähteelle. Koko teon sadistisuus on kotimaisessa – tai minkä maalaisessa tahansa – elokuvahistoriassa omaa luokkaansa.

Mauritz Åkerman elokuvassa Sensuela.
Pallittomaksi purtu germaani. Mauritz Åkerman elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,Teuvo Tulio,Mauritz Åkerman
Sensuelan rakkaus on lihallista.
Sensuelan erotiikka on lihallista. Sensuelan rakkaus on lihallista. Kuva: Yle Sensuela,Teuvo Tulio,seksi

Tulion tapa käsitellä seksiä oli maamme sensuurille liikaa: elokuvalle annettiin ikärajaksi K18 ja lätkäistiin lisäksi vielä 30%:n vero. Päästäkseen verosta irti Tulio suostui poistamaan elokuvan loppua edeltävän jakson, jossa Laila on blondattuna huorana Hampurissa. Kohtaus on röyhkeä ja avoimen pilkallinen, sillä Laila kohtaa ilotalossa Hansin, jonka edessä hän pitää aggressiivisen feministisen saarnan. Laila ivaa myös isänsä kuohitseman Hansin sukupuolisia kykyjä.

Seinälle liimattuja saksalaisia pornojulisteita lukuunottamatta sensuroitu kohtaus ei sisällä muuta elokuvaa eksplisiittisempää seksiä, mutta sen asenne ja ilmapiiri on kieltämättä raadollinen. Laila pääsee saarnansa lomassa lausumaan Tulion ironiantäyteisen lempirepliikin, joka toistuu muutamissa hänen elokuvissaan: "Tässä minä olen, sellaisena kuin sinä minut halusit."

Lyhennyksellä veroprosentti aleni, mutta Suomen elokuvahistorian ensimmäinen K18-leima jäi. Nyt esitettävään versioon tuo poistettu Hampuri-kohtaus on palautettu.

Sivistynyt maailma vs. Lappi

Saamelaiset esitetään yksinkertaisena luonnonkansana, joten on selvää ettei Aslak voi hyväksyä saksalaista meikattua vävykokelasta, joka on sodan jälkeen muuttanut muotikuvaajaksi Helsinkiin. Saamelais- ja helsinkiläismiesten välillä on muutenkin iso ero, sillä jälkimmäiset käyttävät valtavasti ripsiväriä ja puuteria, kun edelliset näyttävät karkeilta räikeissä vaatteissaan. Saamelaisten vaatekaapista ei löydy muuta päälle pantavaa kuin lapinpuku, Aslakilla on musta kirjavilla kanttinauhoilla, kaikilla muilla sininen samalla kuvioinnilla.

Marianne Mardi ja Ossi Elstelä lapinpuvuissa Tulion elokuvassa Sensuela.
Lapissa, ennen turmelusta. Marianne Mardi ja Ossi Elstelä lapinpuvuissa Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,Ossi Elstelä,Marianne Mardi,Teuvo Tulio

Elokuvan lopussa syntinen Laila perii isänsä poro-omaisuuden ja palaa pohjoiseen. Loppulause sinetöi kaiken: "Aslakin haudan äärellä Laila tajusi lopullisesti, ettei hän kuulu etelään, sivistyneeseen maailmaan, vaan että hänen kotinsa on Lappi."

Lapin alkukantaisuus ja luonnonlapsimainen viattomuus ei lähde Lailasta vaikka Reeperbahnin öljyissä keittäisi. Sivistynyt maailma, eli Helsinki ja kaikki siitä etelään, tarjosi Lailalle vain petosta, hyväksikäyttöä, huoraamista ja niin fyysistä kuin henkistäkin ruoskintaa. Siihen sivistykseen Laila ei tunne kuuluvansa, vaan Lapin Alppien juurelle, missä Aslak-isän yksinäinen hauta töröttää mutkattomasti lumikinoksessa.

Näyttelemisen juhlaa

Tulion vanhojen elokuvien vakiotähti oli kotimaisen elokuvan suurin diiva Regina Linnanheimo. Hänen kosketuksensa tuntui myös Sensuelassa, sillä hän oli kääntänyt elokuvan dialogin englanniksi. Tulio luotti aiheensa vetovoimaan, ja halusi tehdä elokuvan suoraan englanninkielisenä kansainvälisille markkinoille.

Englanniksi näytteleminen ei olisi ollut helppoa 1960-luvun kotimaisille tähtinäyttelijöillekään, saati amatööreille, joihin Tulio joutui tukeutumaan.

Hehkeän Lailan roolissa nähdään ensikertalainen Marianne Mardi (oik. Träskman), jonka kokemattomuus paistaa varsinkin kohtauksissa joihin liittyy dialogia. Kehno jälkiäänitys ei auta asiaa. Alunperin Tulio halusi rooliin Liana Kaarinan, joka oli tehnyt rohkeita rooleja 1960-luvun alussa.

Saksalaista mallinuken näköistä Hansia esittää 23-vuotias turkulainen kultaseppä Mauritz Åkerman ainoassa elokuvaroolissaan.

Rehti suomalainen Pekka on ammattinäyttelijän käsissä, häntä esittää Ismo Saario, joka työskenteli MTV:n televisioteatterissa. Aslakin roolissa myös on ammattimies, Ossi Elstelä. Hän tosin kuoli ennen elokuvan jälkiäänityksiä, ja hänen puheensa dubbasi Uolevi Varteristo.

Marianne Mardi ja Ismo Saario Tulion elokuvassa Sensuela.
Laila seurustelee hetken Pekan kanssa,mutta Pekka käyttää ripsiväriä jopa Hansiakin enemmän. Taustalla Linnanmäki. Marianne Mardi ja Ismo Saario Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,Marianne Mardi,Ismo Saario,Teuvo Tulio

Näytteleminen on kautta linjan melkoisen epäuskottavaa ja unenomaista, mikä lisää elokuvan perverssiä viehätysvoimaa: ikään kuin se olisi vahvasti kiinni jossain rinnakkaistodellisuudessa.

Miksi näin kävi?

Miksi Sensuelasta tuli tahattoman koominen pannukakku, aito kotimainen kalkkunaelokuva? Syitä on monia.

Teuvo Tulio oli taitava melodraaman ohjaaja, jolla oli taipumuksia hillittömyyksiin ja omaperäisiin visioihin jo 1930- ja 1940-luvuilla. Hänen elokuvansa poikkeavat täysin kotimaisen elokuvan kiltistä valtavirrasta. Tulion viimeinen pitkä elokuva ennen Sensuelaa oli Olet mennyt minun vereeni vuonna 1956.

Silloin maailma oli vielä hyvin toisenlainen. Toki Tulio ohjasi torsoksi jääneen Se alkoi omenasta -lyhytelokuvan vielä 1962, mutta sen jälkeen koko studioelokuvien aikakausi maassamme hiipui ja teki tilaa uuden aallon kokeiluille. Tulio ohjasi kuin uutta aaltoa ei olisi koskaan olutkaan: ainoa ero 1950-lukuun oli se, että tuolloin oudot eroottiset intohimot verhotiin symboleihin, nyt ne saattoi läväyttää katsojan silmille sellaisinaan.

Sensuelan kuvaukset aloitettiin vuonna 1964, mutta rahoitusvaikeuksien takia pääosa kuvauksista tehtiin vasta 1967-68. Silloin elokuvayleisöä kiinnostivat jo kovin toisenlaiset tarinat kuin Lapin tytön moraalinen alamäki. Aihe vanheni käsiin.

Elokuva ei valmistunut edes 1960-luvun hippiriemuihin, vaan uusintaottoja ja paikkauksia kuvattiin vielä 1970-luvun alussa. Kun filmi lopulta oli ensi-iltaan valmis, oli teattereihin jo tulossa Rauni Mollbergin Maa on syntinen laulu (1973), jonka luonteva ja realistinen kuvaus pohjoisen seksin alkuvoimasta sai Sensuelan näyttämään entistäkin tuhnuisemmalta.

Elokuvan vastaanotto oli masentava. Se näytettiin vain Kemissä, Kuopiossa ja Pieksämäellä: pääkaupungin teattereissa sitä ei nähty. Yhtään arvostelua siitä ei kirjoitettu.

Veteraaniohjaaja oli niin pettynyt, että hän kielsi kaikkien elokuviensa esittämisen. Kiellon hän onneksi perui ennen kuolemaansa, joten saamme nyt nauttia sekä hänen onnistuneista melodraaman klassikoistaan että tästä ristiriitaisia tuntemuksia herättävästä camp-herkustakin.

Marianne Mardi ja Mauritz Åkerman Tulion elokuvassa Sensuela.
Alussa menee hyvin, mutta Hans kyllästyy nopeasti. Marianne Mardi ja Mauritz Åkerman Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: yle Sensuela,Teuvo Tulio,Marianne Mardi,Mauritz Åkerman

Teuvo Tulion kaikki mustavalkoiset elokuvaklassikot nähdään tänä kesänä Teemalla tiistaisi-iltaisin, kun Kino Suomi muuttuu kesän ajaksi Kino Tulioksi.

  • Sensuela (1973) Näyttelijät Marianne Mardi, Mauritz Åkerman, Ismo Saario, Ossi Elstelä, Maria Pertamo, Armas Ek, Aimo Paapio, Marjatta Happonen, Eila Hartikainen. Käsikirjoitus Regina Linnanheimo, Yrjö Norta ja Teuvo Tulio. Ohjaus Teuvo Tulio. Tuotanto Teuvo Tulio.

Yle Teema

  • Teema tuo Jacques Tatin koko tuotannon loppuvuodeksi Areenaan!

    Tatin koko tuotanto Teeman Areena-kanavalla 9.10. alkaen

    Lokakuun 9. päivänä Jacques Tatin syntymästä tulee kuluneeksi 110 vuotta. Samana päivänä Teeman Areena-kanavalla julkaistaan Jacques Tatin koko säilynyt tuotanto ja paljon muuta tätä koomikkoneroa sivuavaa ohjelmistoa. Teemalauantai ottaa varaslähdön jo 7.10. klo 21.

  • Ensi-iltoja ja klassikoita, naurua ja kauhua, Beatlesia ja black metalia – Teemalauantait ja musiikkidokumentit syksyllä 2017

    Musiikkia, elokuvaa, rakkautta, anarkiaa, vampyyrejä...

    Musiikkia, elokuvaa, rakkautta, anarkiaa, etsijöitä, koomikkoja, natseja, vampyyrejä, ysärimeininkiä, Jacques Tati, Bruce Springsteen, Jack Nicholson, Max Schreck, Julianne Moore, Sidse Babett Knudsen, Hanna Schygulla, Ann Savo... Sekä reposaarelainen samurai nimeltä Rauni. Teeman lauantai-iltojen syksyn ohjelmisto, olkaa hyvät!

  • Glen Campbell: I'll Be Me

    Dokumenttielokuva countryn supertähden jäähyväiskiertueesta.

    Kaunis, hauska ja riipaisevan surullinen kuvaus countrymusiikin supertähden Glen Campbellin (1936–2017) pitkästä jäähyväiskiertueesta ja kamppailusta Alzheimerin taudin kanssa. Dokumenttielokuvan toiveuusinta Teemalla 30.9.2017 klo 20.

  • Teeman syksyn 2017 elokuvat

    Elokuvia tiistaista sunnuntaihin

    Syksyn 2017 elokuvateemoja ovat muun muassa Jacques Tati, Saksa Mabusesta Hitleriin, Viro, Lokakuun vallankumous, Stanley Kubrick ja itsenäinen Suomi.

  • "Kaikki taide käsittelee kuolemisen taitoa": The Reflecting Skinin ohjaaja lumosi katsojat ja kriitikot

    Philip Ridleyn haastattelu R&A-festivaalilta 1991.

    "Philip Ridley mahdutti The Reflecting Skiniin kaikki alkukantaiset pelot ja sai aikaan yhden viime vuosikymmenien kauneimmista elokuvista." Näin kirjoitti silloisen Uuden Suomen elokuvatoimittaja Kati Sinisalo Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin suuresta tapauksesta vuonna 1991. Loveen lankesivat niin kriitikot kuin yleisö. Teema julkaisee 14.9.1991 ilmestyneen ohjaajahaastattelun uusiksi R&A-festivaalin 30-vuotisjuhlan kunniaksi.

  • Räjähteleviä sammakoita ja kansan psyykkistä tuhoamista: Rakkautta ja anarkiaa Teemalla

    The Reflecting Skin, Lina Wertmüller, Les Cowboys...

    Teema osallistuu Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin 30-vuotisjuhlaan esittämällä R&A:ssa vuosien varrella nähtyjä elokuvia. Ajallinen kaari ulottuu aivan ensimmäisestä festivaalista viime vuoteen, festivaalin nimikkoelokuvasta ja The Reflecting Skinistä viime vuoden yleisösuosikkiin Les Cowboys. Mukana myös 1990-luvun festivaaliraportteja!

  • "Kotiseutu on maailman paras musiikkielokuva"

    Säveltäjä Kalevi Aho kirjoittaa Edgar Reitzin suursarjasta.

    "Olen varma siitä, että Heimat-sarja tulee jäämään yhdeksi taiteiden historian keskeisimmistä, ellei suorastaan keskeisimmäksi ajankuvateokseksi 1900-luvusta." Säveltäjä Kalevi Aho kirjoitti pitkän, innoittuneen esseen elokuvahistorian suurimmasta filmiprojektista, Edgar Reitzin yli 52-tuntisesta sarjatrilogiasta Kotiseutu. Se olisi Ahon valinta aution saaren elokuvaksi.

  • Näin The Beatles valloitti maailman ja teki kaikkien aikojen parhaan albumin – kaksi dokumenttia yhtyeen tarunhohtoisista vuosista

    Maailman parhaalle bändille omistettu Teemalauantai 2.9.

    Teemalauantaiden syyskuun avaa 2.9. the one and only: The Beatles! Musiikilliseen iltaan kuuluu kaksi kertomusta yhtyeen uran huippuhetkistä. Ron Howardin ohjaama elokuva Eight Days A Week kertoo hurjista kiertuevuosista, tuore dokumentti Sgt. Pepper's Musical Revolution keskittyy kesällä 1967 ilmestyneeseen, monesti maailman parhaaksi valittuun albumiin. Molemmat ovat tv-ensi-iltoja.

  • Mehän soitamme samoja skaaloja! Song of Lahore osoittaa, että musiikki on yhteinen kieli

    Song of Lahore on kaunis tarina ihmisistä ja musiikista.

    Musiikki ei tunne rajoja! Dokumenttielokuva siitä mitä tapahtui, kun pakistanilaisen klassisen musiikin taiturit tekivät Lahoressa traditionaalisilla soittimilla suurenmoisen version Dave Brubeckin jazzklassikosta Take Five ja jakoivat sen netissä. Tarina huipentuu New Yorkissa yhteiskonserttiin Wynton Marsalisin ja Lincoln Centerin jazzmuusikoiden kanssa. Ensi-ilta Teemalla 9.9. klo 19.55.

  • Batman

    Batkanava on Teema ja Bat-aika perjantai klo 19

    Vaviskaa Gotham Cityn konnat ja Batmanin arkkiviholliset! Batman valtaa Teeman. Vuoden 2017 aikana nähdään sarjan 1. ja 2. tuotantokausi! Joka perjantai kaksi jaksoa kerrallaan samaan lepakkoaikaan samalla lepakkokanavalla.
    perjantaisin klo 20.00

  • Pyhä hallusinaatio mikä Batman-albumi!

    Katso upea valokuvakooste suomalaisia Batmanejä ennen ja nyt

    Pyhät bikinit! Suomi on täynnä viittasankareita. Katsojat lähettivät meille omia Batman-kuviaan vuosilta 1966–2015. Toinen toistaan hienompia valokuvia on jo liki 150. Katso ja hämmästy!

  • Oi maamme!

    Tee oma videosi arkistofilmeistä

    Yle kutsuu kaikki suomalaiset tekemään arkistofilmeistä uusia lyhytelokuvia ja videotaidetta. Katsojien videoita julkaistaan pitkin vuotta Areenassa, ja syksyllä 2017 parhaista videoista koostetaan ohjelmasarja Teemalle. Oi maamme! on osa Ylen Suomi 100 -ohjelmistoa. Katso täältä ohjeet ja ryhdy leikkaamaan!