Hyppää pääsisältöön

Sensuela – uskomattoman camp-pornon leikkaamaton versio ensi kerran tv:ssä!

Marianne Mardi Tulion elokuvassa Sensuela.
Marianne Mardi Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,Marianne Mardi,Teuvo Tulio

Tulion viimeinen elokuva yllättää aina mauttomuudellaan. Se on huono ja kömpelö, mutta sen lisäksi tuhnuisen seksistinen, ylenpalttisen outo ja luotaantyöntävän lihallinen. Yhdessä nämä ominaisuudet ovat enemmän kuin toistensa summa, sillä Sensuela on yksi hauskimmista kotimaisista elokuvista ikinä. Kirkasta riemua niille, jotka tietävät mitä camp on, ja perusoppitunti niille, jotka eivät vielä tiedä. Uusi HD-kopio!
Areenassa 30 päivää

Lapin naiivi luonnonlapsi Laila pelastaa maahan syöksyneen saksalaislentäjä Hansin hangesta toisessa maailman sodassa. Germaani vie tytön syntiseen Helsinkiin, jossa luonnonlapsi juopotteluorgioissa ymmärtää tulleensa petetyksi. Laila löytää uuden lohdun hyveellisen Pekan käsipuolesta.

Moninaisten väärinkäsitysten, uusien ihmissuhteiden ja nöyryytysten jälkeen isä-Aslak saapuu pääkaupunkiin todistaakseen tyttärensä onnea. Paniikissa kevytmieliset helsinkiläiset järjestävät Lailalle valehäät. Kun tilanteen irvokkuus paljastuu, raivon partaalle ajettu Aslak kuohitsee Hansin harjaantuneen poronpurijan tekniikalla. Verta sylkien isä kiroaa tyttärensä, jolloin tämä ajautuu seksityöläiseksi Keski-Eurooppaan.

Siinä pääperiaatteissaan Sensuelan juoni, joka on mukaelma Aleksandr Puskinin novellista Postimestari ja hänen tyttärensä. Hyväksikäytön kierrettä ja moninkertaista hyljätyksi tulemista käsittelevä teksti kiehtoi Tuliota niin, että hän teki siitä jo vuonna 1946 Rakkauden ristin, yhden tunnetuimmista elokuvistaan.

Sensuelassa puhtauden turmelemisen, moraalisen rappion ja anteeksiannon teemat muuttuvat lähes psykedeliseksi vyyhdeksi, jossa katsojan on välillä vaikea uskoa silmiään.

Paheelliset kotibileet Tulion elokuvassa Sensuela.
Paheelliset kotibileet johtavat orgioihin. Paheelliset kotibileet Tulion elokuvassa Sensuela. Sensuela,Teuvo Tulio,kotibileet
Paheelliset kotibileet Tulion elokuvassa Sensuela.
Hillitöntä hippimeininkiä. Paheelliset kotibileet Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,kotibileet,hipit
Paheelliset kotibileet Tulion elokuvassa Sensuela.
Helsingissä voi tapahtua mitä vaan. Paheelliset kotibileet Tulion elokuvassa Sensuela. Sensuela,kotibileet,Teuvo Tulio

Mitä camp on?

Campillä tarkoitetaan kulttuurista ilmiötä, jossa räikeän mauton ja normienvastainen tuote muuttuu katsojan silmissä ala-arvoisesta hauskaksi. Huono maku ja sen sallimat yllätykset alkavat kutkuttaa. Camp-elokuviin liittyy aina liioittelu, budjettia suuremmat aikeet, kummalliset ja perustelemattomat ratkaisut.

Eniten camp-elokuvia löytyy kauhu- ja tieteiselokuvien lajityypeistä, sillä niissä tekijältä karkaa helposti mopo. Yksi campin suosikkigenreistä on melodraama, jossa pateettiset tunnevyöryt ja holtittomat näyttelijäsuoritukset saattavat johtaa masokistiseen myötähäpeän nautintoon.

Sensuela on tunnekylläinen melodraama, joka naurattaa katsojaa ensimmäisitä kuvistaan alkaen. Dramaattinen alku, jossa Hansin ohjaama lentokone syöksyy Lapin erämaahan, on paperilla varmasti vaikuttava.

Elokuvassa se menee näin: mallinuken näköinen mies istuu valtavan tilavassa lavasteessa, jonka voi tulkita ohjaamoksi, koska lattiasta miehen eteen nousee ohjauspyörä tangon päässä. Väliin leikataan valokuva Alpeista. Sitten kuva kallistuu, ja lentäjä putoaa tuoliltaan. Laajemmassa Alppi-valokuvassa nähdään pieni musta möykky, joka kulkee alaspäin: kone syöksyy.

Mauritz Åkerman elokuvassa Sensuela.
Saksalaiskoneet olivat tilaihmeitä. Mauritz Åkerman elokuvassa Sensuela. Kuva: yle Sensuela,Mauritz Åkerman,Teuvo Tulio
Lapin Alpit elokuvassa Sensuela.
Lapin Alpit. Lapin Alpit elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,Teuvo Tulio,Lappi,Alpit

Lapin Alpit on vasta alkusoittoa epäuskottavien hervottomuuksien ketjussa, jota täydentävät räikeät lapinpuvut, täytetyt eläimet, eksentriset orgioiksi muuttuvat naamiojuhlat, dramaturgiasta irralliset seksikohtaukset ja pateettinen musiikki. Kannattiko oikeasti käydä kuvaamassa täytettyä poron päätä valkoista kangasta vasten poronpurentakohtauksen kuvitukseksi?

Kannattiko panna näyttelijä dubbaamaan kuohittavan poron huutoa?
Kannattiko soittaa Joutsenlampea sekä seksikohtausten että porolaumojen taustamusiikkina?
Kannattiko saunakohtauksia venyttää moniminuuttisiksi vaikka olisikin saanut taloudellista tukea kirkasväristen muovisaavien valmistajalta?

Saunakohtaus Tulion elokuvasta Sensuela.
Saunaerotiikkaa muoviastioista kiihottuville. Saunakohtaus Tulion elokuvasta Sensuela. Sensuela,Teuvo Tulio,Marianne Mardi,Mauritz Åkerman,saunat
Mauritz Åkerman ja värikkäät muoviastiat elokuvassa Sensuela.
Astioita nyt kaikissa väreissä. Mauritz Åkerman ja värikkäät muoviastiat elokuvassa Sensuela. Kuva: yle Sensuela,Mauritz Åkerman,Teuvo Tulio,saunat

Sensuelan camp-viehätys perustuu toinen toistaan seuraaviin yllätyksiin, epäloogisuuksiin ja virheisiin. Sodasta toipuva Lappi ja syntinen Helsinki ovat niin eri aikavyöhykkeillä, että lentomatkan aikana Laila harppaa katsojan silmissä 1940-luvun lopun tuntureilta 1960-luvun lopun hippibileisiin. Elokuvan omintakeisen aikakäsityksen mukaan yksikään roolihahmo ei vuosikymmenten vieriessä myöskään vanhene.

Laila, tuo sota-ajan neito, on yhtä hehkeä seksityöläinen vielä yli kaksi vuosikymmentä myöhemmin.

Märkä kuin suo

Sensuela on paitsi melodraama, myös seksploitaatioelokuva, eli siinä on täysin irrallisia, pitkiä seksikohtauksia. Seksi olikin yksi elokuvan myyntivalteista, ja jotkut teatterit mainostivat sitä muun muassa väittämällä, että sitä katsoessaan Jörn Donnerkin punastuisi. Epäilemättä.

Marianne Mardi ja Mauritz Åkerman Tulion elokuvassa Sensuela.
Hans opettaa Lailalle seksin saloja. Marianne Mardi ja Mauritz Åkerman Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,Marianne Mardi,Mauritz Åkerman,Teuvo Tulio
Marianne Mardi Tulion elokuvassa Sensuela.
Ja Laila oppii nauttimaan. Marianne Mardi Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: yle Sensuela,Marianne Mardi,Teuvo Tulio

Elokuvan markkinointilauseet eivät olleet pikkutuhmia ja vihjailevia kuten aikakauden pehmopornoelokuvissa, vaan suoria ja rivoja: "Sensuela - nainen kuuma kuin pätsi - upottava, märkä kuin suo - hän suorastaan imee miehet itseensä..."

Sensuelan seksikohtaukset ovat hätkähdyttävän lihallisia, kömpelöitä ja epäeroottisia. Seksi ei ole nautinnon eikä ilon lähde. Useimmiten siihen liittyy jonkinlainen viittaus sadomasokismiin, kipuun tai alistamiseen.

Elokuvan kuuluisin seksikohtaus on Hansin kuohitseminen, joka leikataan yhteen poronpurennan kanssa. Lailan isä siis puree Hansin kivekset irti valehäiden epäuskoisen yleisön katsellessa. Näin luonnon alkuvoima kostaa dekadentille hipsteripiirille, tuolle turmeluksen alkulähteelle. Koko teon sadistisuus on kotimaisessa – tai minkä maalaisessa tahansa – elokuvahistoriassa omaa luokkaansa.

Mauritz Åkerman elokuvassa Sensuela.
Pallittomaksi purtu germaani. Mauritz Åkerman elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,Teuvo Tulio,Mauritz Åkerman
Sensuelan rakkaus on lihallista.
Sensuelan erotiikka on lihallista. Sensuelan rakkaus on lihallista. Kuva: Yle Sensuela,Teuvo Tulio,seksi

Tulion tapa käsitellä seksiä oli maamme sensuurille liikaa: elokuvalle annettiin ikärajaksi K18 ja lätkäistiin lisäksi vielä 30%:n vero. Päästäkseen verosta irti Tulio suostui poistamaan elokuvan loppua edeltävän jakson, jossa Laila on blondattuna huorana Hampurissa. Kohtaus on röyhkeä ja avoimen pilkallinen, sillä Laila kohtaa ilotalossa Hansin, jonka edessä hän pitää aggressiivisen feministisen saarnan. Laila ivaa myös isänsä kuohitseman Hansin sukupuolisia kykyjä.

Seinälle liimattuja saksalaisia pornojulisteita lukuunottamatta sensuroitu kohtaus ei sisällä muuta elokuvaa eksplisiittisempää seksiä, mutta sen asenne ja ilmapiiri on kieltämättä raadollinen. Laila pääsee saarnansa lomassa lausumaan Tulion ironiantäyteisen lempirepliikin, joka toistuu muutamissa hänen elokuvissaan: "Tässä minä olen, sellaisena kuin sinä minut halusit."

Lyhennyksellä veroprosentti aleni, mutta Suomen elokuvahistorian ensimmäinen K18-leima jäi. Nyt esitettävään versioon tuo poistettu Hampuri-kohtaus on palautettu.

Sivistynyt maailma vs. Lappi

Saamelaiset esitetään yksinkertaisena luonnonkansana, joten on selvää ettei Aslak voi hyväksyä saksalaista meikattua vävykokelasta, joka on sodan jälkeen muuttanut muotikuvaajaksi Helsinkiin. Saamelais- ja helsinkiläismiesten välillä on muutenkin iso ero, sillä jälkimmäiset käyttävät valtavasti ripsiväriä ja puuteria, kun edelliset näyttävät karkeilta räikeissä vaatteissaan. Saamelaisten vaatekaapista ei löydy muuta päälle pantavaa kuin lapinpuku, Aslakilla on musta kirjavilla kanttinauhoilla, kaikilla muilla sininen samalla kuvioinnilla.

Marianne Mardi ja Ossi Elstelä lapinpuvuissa Tulion elokuvassa Sensuela.
Lapissa, ennen turmelusta. Marianne Mardi ja Ossi Elstelä lapinpuvuissa Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,Ossi Elstelä,Marianne Mardi,Teuvo Tulio

Elokuvan lopussa syntinen Laila perii isänsä poro-omaisuuden ja palaa pohjoiseen. Loppulause sinetöi kaiken: "Aslakin haudan äärellä Laila tajusi lopullisesti, ettei hän kuulu etelään, sivistyneeseen maailmaan, vaan että hänen kotinsa on Lappi."

Lapin alkukantaisuus ja luonnonlapsimainen viattomuus ei lähde Lailasta vaikka Reeperbahnin öljyissä keittäisi. Sivistynyt maailma, eli Helsinki ja kaikki siitä etelään, tarjosi Lailalle vain petosta, hyväksikäyttöä, huoraamista ja niin fyysistä kuin henkistäkin ruoskintaa. Siihen sivistykseen Laila ei tunne kuuluvansa, vaan Lapin Alppien juurelle, missä Aslak-isän yksinäinen hauta töröttää mutkattomasti lumikinoksessa.

Näyttelemisen juhlaa

Tulion vanhojen elokuvien vakiotähti oli kotimaisen elokuvan suurin diiva Regina Linnanheimo. Hänen kosketuksensa tuntui myös Sensuelassa, sillä hän oli kääntänyt elokuvan dialogin englanniksi. Tulio luotti aiheensa vetovoimaan, ja halusi tehdä elokuvan suoraan englanninkielisenä kansainvälisille markkinoille.

Englanniksi näytteleminen ei olisi ollut helppoa 1960-luvun kotimaisille tähtinäyttelijöillekään, saati amatööreille, joihin Tulio joutui tukeutumaan.

Hehkeän Lailan roolissa nähdään ensikertalainen Marianne Mardi (oik. Träskman), jonka kokemattomuus paistaa varsinkin kohtauksissa joihin liittyy dialogia. Kehno jälkiäänitys ei auta asiaa. Alunperin Tulio halusi rooliin Liana Kaarinan, joka oli tehnyt rohkeita rooleja 1960-luvun alussa.

Saksalaista mallinuken näköistä Hansia esittää 23-vuotias turkulainen kultaseppä Mauritz Åkerman ainoassa elokuvaroolissaan.

Rehti suomalainen Pekka on ammattinäyttelijän käsissä, häntä esittää Ismo Saario, joka työskenteli MTV:n televisioteatterissa. Aslakin roolissa myös on ammattimies, Ossi Elstelä. Hän tosin kuoli ennen elokuvan jälkiäänityksiä, ja hänen puheensa dubbasi Uolevi Varteristo.

Marianne Mardi ja Ismo Saario Tulion elokuvassa Sensuela.
Laila seurustelee hetken Pekan kanssa,mutta Pekka käyttää ripsiväriä jopa Hansiakin enemmän. Taustalla Linnanmäki. Marianne Mardi ja Ismo Saario Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,Marianne Mardi,Ismo Saario,Teuvo Tulio

Näytteleminen on kautta linjan melkoisen epäuskottavaa ja unenomaista, mikä lisää elokuvan perverssiä viehätysvoimaa: ikään kuin se olisi vahvasti kiinni jossain rinnakkaistodellisuudessa.

Miksi näin kävi?

Miksi Sensuelasta tuli tahattoman koominen pannukakku, aito kotimainen kalkkunaelokuva? Syitä on monia.

Teuvo Tulio oli taitava melodraaman ohjaaja, jolla oli taipumuksia hillittömyyksiin ja omaperäisiin visioihin jo 1930- ja 1940-luvuilla. Hänen elokuvansa poikkeavat täysin kotimaisen elokuvan kiltistä valtavirrasta. Tulion viimeinen pitkä elokuva ennen Sensuelaa oli Olet mennyt minun vereeni vuonna 1956.

Silloin maailma oli vielä hyvin toisenlainen. Toki Tulio ohjasi torsoksi jääneen Se alkoi omenasta -lyhytelokuvan vielä 1962, mutta sen jälkeen koko studioelokuvien aikakausi maassamme hiipui ja teki tilaa uuden aallon kokeiluille. Tulio ohjasi kuin uutta aaltoa ei olisi koskaan olutkaan: ainoa ero 1950-lukuun oli se, että tuolloin oudot eroottiset intohimot verhotiin symboleihin, nyt ne saattoi läväyttää katsojan silmille sellaisinaan.

Sensuelan kuvaukset aloitettiin vuonna 1964, mutta rahoitusvaikeuksien takia pääosa kuvauksista tehtiin vasta 1967-68. Silloin elokuvayleisöä kiinnostivat jo kovin toisenlaiset tarinat kuin Lapin tytön moraalinen alamäki. Aihe vanheni käsiin.

Elokuva ei valmistunut edes 1960-luvun hippiriemuihin, vaan uusintaottoja ja paikkauksia kuvattiin vielä 1970-luvun alussa. Kun filmi lopulta oli ensi-iltaan valmis, oli teattereihin jo tulossa Rauni Mollbergin Maa on syntinen laulu (1973), jonka luonteva ja realistinen kuvaus pohjoisen seksin alkuvoimasta sai Sensuelan näyttämään entistäkin tuhnuisemmalta.

Elokuvan vastaanotto oli masentava. Se näytettiin vain Kemissä, Kuopiossa ja Pieksämäellä: pääkaupungin teattereissa sitä ei nähty. Yhtään arvostelua siitä ei kirjoitettu.

Veteraaniohjaaja oli niin pettynyt, että hän kielsi kaikkien elokuviensa esittämisen. Kiellon hän onneksi perui ennen kuolemaansa, joten saamme nyt nauttia sekä hänen onnistuneista melodraaman klassikoistaan että tästä ristiriitaisia tuntemuksia herättävästä camp-herkustakin.

Marianne Mardi ja Mauritz Åkerman Tulion elokuvassa Sensuela.
Alussa menee hyvin, mutta Hans kyllästyy nopeasti. Marianne Mardi ja Mauritz Åkerman Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: yle Sensuela,Teuvo Tulio,Marianne Mardi,Mauritz Åkerman

Teuvo Tulion kaikki mustavalkoiset elokuvaklassikot nähdään tänä kesänä Teemalla tiistaisi-iltaisin, kun Kino Suomi muuttuu kesän ajaksi Kino Tulioksi.

  • Sensuela (1973) Näyttelijät Marianne Mardi, Mauritz Åkerman, Ismo Saario, Ossi Elstelä, Maria Pertamo, Armas Ek, Aimo Paapio, Marjatta Happonen, Eila Hartikainen. Käsikirjoitus Regina Linnanheimo, Yrjö Norta ja Teuvo Tulio. Ohjaus Teuvo Tulio. Tuotanto Teuvo Tulio.
  • Lauluja Utopiasta – Agit Propin tarina

    Peter von Baghin viimeinen ohjaus tv-ensi-illassa

    Teemalla saa tv-ensi-iltansa Peter von Baghin viimeinen ohjaus, dokumentti Agit Propista ja sen musiikista kuudella vuosikymmenellä.

  • Teeman lahjapaketit 2017

    Paketteja joka päivä aatosta loppiaiseen klo 12

    Teeman perinteisiä lahjapaketteja avataan taas jouluaatosta loppiaiseen – sekä yksi bonuspaketti. Paketit televisiossa joka päivä kello 12.

  • Black Sabbathin viho viimeinen keikka

    Tunteikkaita hetkiä Birminghamista helmikuulta 2017

    Konserttidokumentti Black Sabbathin vuonna 1968 alkaneen upean uran päätöksestä kotikentällä Birminghamissa helmikuussa 2017.

Yle Teema

  • Teeman lahjapaketit 2017

    Paketteja joka päivä aatosta loppiaiseen klo 12

    Teeman perinteisiä lahjapaketteja avataan taas jouluaatosta loppiaiseen – sekä yksi bonuspaketti. Paketit televisiossa joka päivä kello 12.

  • Lauluja Utopiasta – Agit Propin tarina

    Peter von Baghin viimeinen ohjaus tv-ensi-illassa

    Teemalla saa tv-ensi-iltansa Peter von Baghin viimeinen ohjaus, dokumentti Agit Propista ja sen musiikista kuudella vuosikymmenellä.

  • Black metal kylvi pelkoa ja sekasortoa, kunnes keski-ikäistyi

    Kolme black metal -muusikkoa matkaa myyttiseen Norjaan.

    90-luvun alussa uutisissa, keskusteluohjelmissa ja iltapäivälehtien lööpeissä kauhisteltiin norjalaisen black metal -yhteisön toimia. Kirkkojen polttamiset, murhat ja satanismin kanssa flirttailu herättivät pelkoa ja inhoa tavallisen kansan keskuudessa. Teini-ikäisiä hevifaneja black metalin saama huomio kiehtoi ja Norja kasvoi heidän silmissään myyttiseksi paikaksi. Tuore norjalaisdokumentti seuraa Iranista, Kreikasta ja Kolumbiasta Norjaan saapuvia black metal -muusikoita. Kohtaavatko odotukset ja todellisuus?

  • Yann Arthus-Bertrandin suurelokuva Human

    Yli kolmetuntinen elokuva on katsottavissa Yle Areenassa

    Maailmankuulun valokuvaajan suurelokuvassa planeettamme ihmiset kertovat elämästään ja maailmasta 63 eri kielellä. Arthus-Bertrand on DocPoint-festivaalin vieraana Helsingissä.
    Katso elokuva Areenassa

  • Nosferatu ja Dracula – vampyyrihistoriaa Teemalauantaissa 9.12.

    Kaksi vampyyrielokuvan klassikkoa vuosilta 1922 ja 1958

    Saksalaisen F.W. Murnaun ja englantilaisen Terence Fisherin vampyyrielokuvat ovat lajinsa klassikoita. Vuoden 1922 Nosferatu-vampyyriä esittää nimeään myöten unohtumaton Max Schreck, ja varsin vakuuttava on myös Christopher Lee vuoden 1958 väriversion Draculana.

  • Milanon naisten paratiisi

    Uusi italialainen draamasarja 1950-luvun tavaratalosta

    Italialaissarjassa seurataan elämää 1950-luvun Milanossa, uudessa loisteliaassa tavaratalossa. Sarja jatkuu uusin, toisen tuotantokauden jaksoin.

  • Tilaa itsellesi Teeman Areena-poiminnat

    Näin tilaat itsellesi Teeman kirjeen ja muuta Areena-infoa

    Teeman kirje tuo sähköpostiisi säännöllisesti parhaita poimintoja Teeman tarjonnasta Areenassa, myös vain Areenassa katsottavia ohjelmia. Sen voit tilata helposti Yle Tunnuksen avulla. Tässä ohjeet!

  • Lokakuun vallankumous Teeman elokuvissa ja dokumenteissa syksyllä 2017

    Neuvostoliiton varhaistaidetta, tsaarien Venäjän historiaa

    Teema esittää syksyllä 2017 varhaisen Neuvostoliiton elokuvia sekä dokumentteja tsaarien Venäjän historiasta ja bolševikkien vallan alkuvuosien taiteesta. Lokakuun vallankumous mullisti Venäjän ja muutti koko maailmanhistorian suuntaa sata vuotta sitten. Teemalla alkaa kumouksen vuosipäivän alla sarja dokumentteja ja elokuvia, jotka piirtävät kuvaa Venäjästä ennen ja jälkeen vallankumouksen.

  • Venäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Veneäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Täällä Moskova ja Punainen tori. Kommunistisen puolueen johto ja sotilaskomentajat ovat juuri nousseet Leninin mausoleumin päälle. Kremlin kellot kajauttavat kymmenen lyöntiä ja juhlamenot voivat alkaa. Näin käynnistyivät Venäjän vallankumouksen 70-vuotisjuhlat vuonna 1987 ja selostajana oli Yleisradion pitkäaikainen ja ansioitunut kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä.

  • RSO:n itsenäisyyspäivän konsertti

    RSO juhlii 100-vuotiasta Suomea ja omaa 90-vuotispäiväänsä

    100-vuotiasta Suomea ja 90-vuotiasta RSO:a juhlitaan Lindbergin ja Wennäkosken uutuuksilla. Wennäkosken laulut helkkyvät suomeksi, ruotsiksi ja pohjoissaameksi. Lindbergin teos verestää tuntumaa Kraftin ja Kineticsin karkeaan äänimaailmaan. Kullervossa soi kauna ja sisu Lallista Lehtoon.

  • Kun laitapuolen kulkijat itsenäisyyspäivän juhliin lähtivät

    Alkoholistit ja asunnottomat juhlivat 50 vuotiasta Suomea

    Alkoholisteille, työttömille ja asunnottomille järjestetty itsenäisyyspäivän vastaanotto hämmästytti 50 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään myös potpuri itsenäisyyspäivän juhlista 40-, 50- ja 60-luvuilta. Itsenäisyysjuhlinnan ohjelmat Teemalla: Torstaina 30.11. klo 23.20, perjantaina 1.12. klo 14.55 ja maanantaina 4.12.

  • Miltä satavuotias Suomi näyttää ranskalaisin silmin?

    Dokumenttiohjaaja Olivier Horn tutkii Suomea ulkopuolisena

    Ranskalainen dokumenttiohjaaja Olivier Horn tutkii ulkopuolisen silmin Suomen itsenäisyyden ajan historiaa ja tämän päivän Suomea. Matkallaan Horn selvittää, miten maasta Euroopan laidalla on tullut sellainen kuin se on.

  • Sohvaperunat ennen sohvaperunoita

    Ennen Goggleboxia ja Sohvaperunoita nähtiin Itsenäisyyspäivä

    Ensin oli The Royle Family (1998-2000), englantilainen menestyssarja, jota Suomessa esitettiin nimellä Sohvanvaltaajat. Siinä työväenluokkainen perusperhe löhösi sohvalla ja horisi niitänäitä, syöden roskaruokaa ja tuijotti hajamielisesti telkkaria. Ideana oli, että kamera ei näyttänyt lainkaan seurattavaa tv-ohjelmaa, ainoastaan hupaisaa perhettä.

  • Fritz Lang pahuuden voimien kuvajaana

    Saksalaisen elokuvan lokakuussa Mabuset ja M

    Teeman saksalaisen elokuvan lokakuun keskeinen ohjaaja on Fritz Lang. Kuukauden aikana nähdään Langin Tohtori Mabuse -elokuvat vuosilta 1922 ja 1933 sekä M – kaupunki etsii murhaajaa. Mielenkiintoisen näkökulman Langiin antaa Gordian Mauggin vuonna 2016 valmistunut tosipohjainen draama ohjaaja Langista sarjamurhaajan jäljillä.

  • Teema tuo Jacques Tatin koko tuotannon loppuvuodeksi Areenaan!

    Tatin koko tuotanto Teeman Areena-kanavalla 9.10. alkaen

    Lokakuun 9. päivänä Jacques Tatin syntymästä tulee kuluneeksi 110 vuotta. Samana päivänä Teeman Areena-kanavalla julkaistaan Jacques Tatin koko säilynyt tuotanto ja paljon muuta tätä koomikkoneroa sivuavaa ohjelmistoa. Teemalauantai ottaa varaslähdön jo 7.10. klo 21.

  • Teeman syksyn 2017 elokuvat

    Elokuvia tiistaista sunnuntaihin

    Syksyn 2017 elokuvateemoja ovat muun muassa Jacques Tati, Saksa Mabusesta Hitleriin, Viro, Lokakuun vallankumous, Stanley Kubrick ja itsenäinen Suomi.

  • Oikea joulu sielumusiikilla maustettuna

    The right x-mas

    "Suomessa oli jo 1990-luvun lopulla paljon maahanmuuttajia ja me mietimme ohjelmaan antirasistista teemaa. White christmas ei tuntunut hyvältä. Miksi se ei voisi olla vaikka black tai red christmas.

  • Oi maamme!

    Tee oma videosi arkistofilmeistä

    Yle kutsuu kaikki suomalaiset tekemään arkistofilmeistä uusia lyhytelokuvia ja videotaidetta. Katsojien videoita julkaistaan pitkin vuotta Areenassa, ja syksyllä 2017 parhaista videoista koostetaan ohjelmasarja Teemalle. Oi maamme! on osa Ylen Suomi 100 -ohjelmistoa. Katso täältä ohjeet ja ryhdy leikkaamaan!