Hyppää pääsisältöön

Sensuela – uskomattoman camp-pornon leikkaamaton versio ensi kerran tv:ssä!

Marianne Mardi Tulion elokuvassa Sensuela.
Marianne Mardi Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,Marianne Mardi,Teuvo Tulio

Tulion viimeinen elokuva yllättää aina mauttomuudellaan. Se on huono ja kömpelö, mutta sen lisäksi tuhnuisen seksistinen, ylenpalttisen outo ja luotaantyöntävän lihallinen. Yhdessä nämä ominaisuudet ovat enemmän kuin toistensa summa, sillä Sensuela on yksi hauskimmista kotimaisista elokuvista ikinä. Kirkasta riemua niille, jotka tietävät mitä camp on, ja perusoppitunti niille, jotka eivät vielä tiedä. Uusi HD-kopio!
Areenassa 30 päivää

Lapin naiivi luonnonlapsi Laila pelastaa maahan syöksyneen saksalaislentäjä Hansin hangesta toisessa maailman sodassa. Germaani vie tytön syntiseen Helsinkiin, jossa luonnonlapsi juopotteluorgioissa ymmärtää tulleensa petetyksi. Laila löytää uuden lohdun hyveellisen Pekan käsipuolesta.

Moninaisten väärinkäsitysten, uusien ihmissuhteiden ja nöyryytysten jälkeen isä-Aslak saapuu pääkaupunkiin todistaakseen tyttärensä onnea. Paniikissa kevytmieliset helsinkiläiset järjestävät Lailalle valehäät. Kun tilanteen irvokkuus paljastuu, raivon partaalle ajettu Aslak kuohitsee Hansin harjaantuneen poronpurijan tekniikalla. Verta sylkien isä kiroaa tyttärensä, jolloin tämä ajautuu seksityöläiseksi Keski-Eurooppaan.

Siinä pääperiaatteissaan Sensuelan juoni, joka on mukaelma Aleksandr Puskinin novellista Postimestari ja hänen tyttärensä. Hyväksikäytön kierrettä ja moninkertaista hyljätyksi tulemista käsittelevä teksti kiehtoi Tuliota niin, että hän teki siitä jo vuonna 1946 Rakkauden ristin, yhden tunnetuimmista elokuvistaan.

Sensuelassa puhtauden turmelemisen, moraalisen rappion ja anteeksiannon teemat muuttuvat lähes psykedeliseksi vyyhdeksi, jossa katsojan on välillä vaikea uskoa silmiään.

Paheelliset kotibileet Tulion elokuvassa Sensuela.
Paheelliset kotibileet johtavat orgioihin. Paheelliset kotibileet Tulion elokuvassa Sensuela. Sensuela,Teuvo Tulio,kotibileet
Paheelliset kotibileet Tulion elokuvassa Sensuela.
Hillitöntä hippimeininkiä. Paheelliset kotibileet Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,kotibileet,hipit
Paheelliset kotibileet Tulion elokuvassa Sensuela.
Helsingissä voi tapahtua mitä vaan. Paheelliset kotibileet Tulion elokuvassa Sensuela. Sensuela,kotibileet,Teuvo Tulio

Mitä camp on?

Campillä tarkoitetaan kulttuurista ilmiötä, jossa räikeän mauton ja normienvastainen tuote muuttuu katsojan silmissä ala-arvoisesta hauskaksi. Huono maku ja sen sallimat yllätykset alkavat kutkuttaa. Camp-elokuviin liittyy aina liioittelu, budjettia suuremmat aikeet, kummalliset ja perustelemattomat ratkaisut.

Eniten camp-elokuvia löytyy kauhu- ja tieteiselokuvien lajityypeistä, sillä niissä tekijältä karkaa helposti mopo. Yksi campin suosikkigenreistä on melodraama, jossa pateettiset tunnevyöryt ja holtittomat näyttelijäsuoritukset saattavat johtaa masokistiseen myötähäpeän nautintoon.

Sensuela on tunnekylläinen melodraama, joka naurattaa katsojaa ensimmäisitä kuvistaan alkaen. Dramaattinen alku, jossa Hansin ohjaama lentokone syöksyy Lapin erämaahan, on paperilla varmasti vaikuttava.

Elokuvassa se menee näin: mallinuken näköinen mies istuu valtavan tilavassa lavasteessa, jonka voi tulkita ohjaamoksi, koska lattiasta miehen eteen nousee ohjauspyörä tangon päässä. Väliin leikataan valokuva Alpeista. Sitten kuva kallistuu, ja lentäjä putoaa tuoliltaan. Laajemmassa Alppi-valokuvassa nähdään pieni musta möykky, joka kulkee alaspäin: kone syöksyy.

Mauritz Åkerman elokuvassa Sensuela.
Saksalaiskoneet olivat tilaihmeitä. Mauritz Åkerman elokuvassa Sensuela. Kuva: yle Sensuela,Mauritz Åkerman,Teuvo Tulio
Lapin Alpit elokuvassa Sensuela.
Lapin Alpit. Lapin Alpit elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,Teuvo Tulio,Lappi,Alpit

Lapin Alpit on vasta alkusoittoa epäuskottavien hervottomuuksien ketjussa, jota täydentävät räikeät lapinpuvut, täytetyt eläimet, eksentriset orgioiksi muuttuvat naamiojuhlat, dramaturgiasta irralliset seksikohtaukset ja pateettinen musiikki. Kannattiko oikeasti käydä kuvaamassa täytettyä poron päätä valkoista kangasta vasten poronpurentakohtauksen kuvitukseksi?

Kannattiko panna näyttelijä dubbaamaan kuohittavan poron huutoa?
Kannattiko soittaa Joutsenlampea sekä seksikohtausten että porolaumojen taustamusiikkina?
Kannattiko saunakohtauksia venyttää moniminuuttisiksi vaikka olisikin saanut taloudellista tukea kirkasväristen muovisaavien valmistajalta?

Saunakohtaus Tulion elokuvasta Sensuela.
Saunaerotiikkaa muoviastioista kiihottuville. Saunakohtaus Tulion elokuvasta Sensuela. Sensuela,Teuvo Tulio,Marianne Mardi,Mauritz Åkerman,saunat
Mauritz Åkerman ja värikkäät muoviastiat elokuvassa Sensuela.
Astioita nyt kaikissa väreissä. Mauritz Åkerman ja värikkäät muoviastiat elokuvassa Sensuela. Kuva: yle Sensuela,Mauritz Åkerman,Teuvo Tulio,saunat

Sensuelan camp-viehätys perustuu toinen toistaan seuraaviin yllätyksiin, epäloogisuuksiin ja virheisiin. Sodasta toipuva Lappi ja syntinen Helsinki ovat niin eri aikavyöhykkeillä, että lentomatkan aikana Laila harppaa katsojan silmissä 1940-luvun lopun tuntureilta 1960-luvun lopun hippibileisiin. Elokuvan omintakeisen aikakäsityksen mukaan yksikään roolihahmo ei vuosikymmenten vieriessä myöskään vanhene.

Laila, tuo sota-ajan neito, on yhtä hehkeä seksityöläinen vielä yli kaksi vuosikymmentä myöhemmin.

Märkä kuin suo

Sensuela on paitsi melodraama, myös seksploitaatioelokuva, eli siinä on täysin irrallisia, pitkiä seksikohtauksia. Seksi olikin yksi elokuvan myyntivalteista, ja jotkut teatterit mainostivat sitä muun muassa väittämällä, että sitä katsoessaan Jörn Donnerkin punastuisi. Epäilemättä.

Marianne Mardi ja Mauritz Åkerman Tulion elokuvassa Sensuela.
Hans opettaa Lailalle seksin saloja. Marianne Mardi ja Mauritz Åkerman Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,Marianne Mardi,Mauritz Åkerman,Teuvo Tulio
Marianne Mardi Tulion elokuvassa Sensuela.
Ja Laila oppii nauttimaan. Marianne Mardi Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: yle Sensuela,Marianne Mardi,Teuvo Tulio

Elokuvan markkinointilauseet eivät olleet pikkutuhmia ja vihjailevia kuten aikakauden pehmopornoelokuvissa, vaan suoria ja rivoja: "Sensuela - nainen kuuma kuin pätsi - upottava, märkä kuin suo - hän suorastaan imee miehet itseensä..."

Sensuelan seksikohtaukset ovat hätkähdyttävän lihallisia, kömpelöitä ja epäeroottisia. Seksi ei ole nautinnon eikä ilon lähde. Useimmiten siihen liittyy jonkinlainen viittaus sadomasokismiin, kipuun tai alistamiseen.

Elokuvan kuuluisin seksikohtaus on Hansin kuohitseminen, joka leikataan yhteen poronpurennan kanssa. Lailan isä siis puree Hansin kivekset irti valehäiden epäuskoisen yleisön katsellessa. Näin luonnon alkuvoima kostaa dekadentille hipsteripiirille, tuolle turmeluksen alkulähteelle. Koko teon sadistisuus on kotimaisessa – tai minkä maalaisessa tahansa – elokuvahistoriassa omaa luokkaansa.

Mauritz Åkerman elokuvassa Sensuela.
Pallittomaksi purtu germaani. Mauritz Åkerman elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,Teuvo Tulio,Mauritz Åkerman
Sensuelan rakkaus on lihallista.
Sensuelan erotiikka on lihallista. Sensuelan rakkaus on lihallista. Kuva: Yle Sensuela,Teuvo Tulio,seksi

Tulion tapa käsitellä seksiä oli maamme sensuurille liikaa: elokuvalle annettiin ikärajaksi K18 ja lätkäistiin lisäksi vielä 30%:n vero. Päästäkseen verosta irti Tulio suostui poistamaan elokuvan loppua edeltävän jakson, jossa Laila on blondattuna huorana Hampurissa. Kohtaus on röyhkeä ja avoimen pilkallinen, sillä Laila kohtaa ilotalossa Hansin, jonka edessä hän pitää aggressiivisen feministisen saarnan. Laila ivaa myös isänsä kuohitseman Hansin sukupuolisia kykyjä.

Seinälle liimattuja saksalaisia pornojulisteita lukuunottamatta sensuroitu kohtaus ei sisällä muuta elokuvaa eksplisiittisempää seksiä, mutta sen asenne ja ilmapiiri on kieltämättä raadollinen. Laila pääsee saarnansa lomassa lausumaan Tulion ironiantäyteisen lempirepliikin, joka toistuu muutamissa hänen elokuvissaan: "Tässä minä olen, sellaisena kuin sinä minut halusit."

Lyhennyksellä veroprosentti aleni, mutta Suomen elokuvahistorian ensimmäinen K18-leima jäi. Nyt esitettävään versioon tuo poistettu Hampuri-kohtaus on palautettu.

Sivistynyt maailma vs. Lappi

Saamelaiset esitetään yksinkertaisena luonnonkansana, joten on selvää ettei Aslak voi hyväksyä saksalaista meikattua vävykokelasta, joka on sodan jälkeen muuttanut muotikuvaajaksi Helsinkiin. Saamelais- ja helsinkiläismiesten välillä on muutenkin iso ero, sillä jälkimmäiset käyttävät valtavasti ripsiväriä ja puuteria, kun edelliset näyttävät karkeilta räikeissä vaatteissaan. Saamelaisten vaatekaapista ei löydy muuta päälle pantavaa kuin lapinpuku, Aslakilla on musta kirjavilla kanttinauhoilla, kaikilla muilla sininen samalla kuvioinnilla.

Marianne Mardi ja Ossi Elstelä lapinpuvuissa Tulion elokuvassa Sensuela.
Lapissa, ennen turmelusta. Marianne Mardi ja Ossi Elstelä lapinpuvuissa Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,Ossi Elstelä,Marianne Mardi,Teuvo Tulio

Elokuvan lopussa syntinen Laila perii isänsä poro-omaisuuden ja palaa pohjoiseen. Loppulause sinetöi kaiken: "Aslakin haudan äärellä Laila tajusi lopullisesti, ettei hän kuulu etelään, sivistyneeseen maailmaan, vaan että hänen kotinsa on Lappi."

Lapin alkukantaisuus ja luonnonlapsimainen viattomuus ei lähde Lailasta vaikka Reeperbahnin öljyissä keittäisi. Sivistynyt maailma, eli Helsinki ja kaikki siitä etelään, tarjosi Lailalle vain petosta, hyväksikäyttöä, huoraamista ja niin fyysistä kuin henkistäkin ruoskintaa. Siihen sivistykseen Laila ei tunne kuuluvansa, vaan Lapin Alppien juurelle, missä Aslak-isän yksinäinen hauta töröttää mutkattomasti lumikinoksessa.

Näyttelemisen juhlaa

Tulion vanhojen elokuvien vakiotähti oli kotimaisen elokuvan suurin diiva Regina Linnanheimo. Hänen kosketuksensa tuntui myös Sensuelassa, sillä hän oli kääntänyt elokuvan dialogin englanniksi. Tulio luotti aiheensa vetovoimaan, ja halusi tehdä elokuvan suoraan englanninkielisenä kansainvälisille markkinoille.

Englanniksi näytteleminen ei olisi ollut helppoa 1960-luvun kotimaisille tähtinäyttelijöillekään, saati amatööreille, joihin Tulio joutui tukeutumaan.

Hehkeän Lailan roolissa nähdään ensikertalainen Marianne Mardi (oik. Träskman), jonka kokemattomuus paistaa varsinkin kohtauksissa joihin liittyy dialogia. Kehno jälkiäänitys ei auta asiaa. Alunperin Tulio halusi rooliin Liana Kaarinan, joka oli tehnyt rohkeita rooleja 1960-luvun alussa.

Saksalaista mallinuken näköistä Hansia esittää 23-vuotias turkulainen kultaseppä Mauritz Åkerman ainoassa elokuvaroolissaan.

Rehti suomalainen Pekka on ammattinäyttelijän käsissä, häntä esittää Ismo Saario, joka työskenteli MTV:n televisioteatterissa. Aslakin roolissa myös on ammattimies, Ossi Elstelä. Hän tosin kuoli ennen elokuvan jälkiäänityksiä, ja hänen puheensa dubbasi Uolevi Varteristo.

Marianne Mardi ja Ismo Saario Tulion elokuvassa Sensuela.
Laila seurustelee hetken Pekan kanssa,mutta Pekka käyttää ripsiväriä jopa Hansiakin enemmän. Taustalla Linnanmäki. Marianne Mardi ja Ismo Saario Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,Marianne Mardi,Ismo Saario,Teuvo Tulio

Näytteleminen on kautta linjan melkoisen epäuskottavaa ja unenomaista, mikä lisää elokuvan perverssiä viehätysvoimaa: ikään kuin se olisi vahvasti kiinni jossain rinnakkaistodellisuudessa.

Miksi näin kävi?

Miksi Sensuelasta tuli tahattoman koominen pannukakku, aito kotimainen kalkkunaelokuva? Syitä on monia.

Teuvo Tulio oli taitava melodraaman ohjaaja, jolla oli taipumuksia hillittömyyksiin ja omaperäisiin visioihin jo 1930- ja 1940-luvuilla. Hänen elokuvansa poikkeavat täysin kotimaisen elokuvan kiltistä valtavirrasta. Tulion viimeinen pitkä elokuva ennen Sensuelaa oli Olet mennyt minun vereeni vuonna 1956.

Silloin maailma oli vielä hyvin toisenlainen. Toki Tulio ohjasi torsoksi jääneen Se alkoi omenasta -lyhytelokuvan vielä 1962, mutta sen jälkeen koko studioelokuvien aikakausi maassamme hiipui ja teki tilaa uuden aallon kokeiluille. Tulio ohjasi kuin uutta aaltoa ei olisi koskaan olutkaan: ainoa ero 1950-lukuun oli se, että tuolloin oudot eroottiset intohimot verhotiin symboleihin, nyt ne saattoi läväyttää katsojan silmille sellaisinaan.

Sensuelan kuvaukset aloitettiin vuonna 1964, mutta rahoitusvaikeuksien takia pääosa kuvauksista tehtiin vasta 1967-68. Silloin elokuvayleisöä kiinnostivat jo kovin toisenlaiset tarinat kuin Lapin tytön moraalinen alamäki. Aihe vanheni käsiin.

Elokuva ei valmistunut edes 1960-luvun hippiriemuihin, vaan uusintaottoja ja paikkauksia kuvattiin vielä 1970-luvun alussa. Kun filmi lopulta oli ensi-iltaan valmis, oli teattereihin jo tulossa Rauni Mollbergin Maa on syntinen laulu (1973), jonka luonteva ja realistinen kuvaus pohjoisen seksin alkuvoimasta sai Sensuelan näyttämään entistäkin tuhnuisemmalta.

Elokuvan vastaanotto oli masentava. Se näytettiin vain Kemissä, Kuopiossa ja Pieksämäellä: pääkaupungin teattereissa sitä ei nähty. Yhtään arvostelua siitä ei kirjoitettu.

Veteraaniohjaaja oli niin pettynyt, että hän kielsi kaikkien elokuviensa esittämisen. Kiellon hän onneksi perui ennen kuolemaansa, joten saamme nyt nauttia sekä hänen onnistuneista melodraaman klassikoistaan että tästä ristiriitaisia tuntemuksia herättävästä camp-herkustakin.

Marianne Mardi ja Mauritz Åkerman Tulion elokuvassa Sensuela.
Alussa menee hyvin, mutta Hans kyllästyy nopeasti. Marianne Mardi ja Mauritz Åkerman Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: yle Sensuela,Teuvo Tulio,Marianne Mardi,Mauritz Åkerman

Teuvo Tulion kaikki mustavalkoiset elokuvaklassikot nähdään tänä kesänä Teemalla tiistaisi-iltaisin, kun Kino Suomi muuttuu kesän ajaksi Kino Tulioksi.

  • Sensuela (1973) Näyttelijät Marianne Mardi, Mauritz Åkerman, Ismo Saario, Ossi Elstelä, Maria Pertamo, Armas Ek, Aimo Paapio, Marjatta Happonen, Eila Hartikainen. Käsikirjoitus Regina Linnanheimo, Yrjö Norta ja Teuvo Tulio. Ohjaus Teuvo Tulio. Tuotanto Teuvo Tulio.
Kommentit
  • Isä Matteon tutkimukset jatkuvat taas

    Teemalla nähdään sarjan uusi 11. tuotantokausi

    Karismaattinen ja sydämellinen kirkonmies isä Matteo ratkoo rikoksia ja sydänsuruja suositun italialaissarjan uusissa jaksoissa. Sarjan 11. tuotantokausi nähdään Teemalla syksyn 2018 aikana. Teemalla arkisin 22.8.2018 alkaen keskiviikosta perjantaihin klo 20. Jaksot Areenassa 90 päivää. Uuden kauden aluksi Spoleton karabinieeriasemalla odotetaan jännittyneinä uuden kapteenin tapaamista.

  • Esa-Pekka Salonen 60 vuotta Teemalla

    Juhlakonsertti suorana, arkisto-ohjelmia nuoresta maestrosta

    Kesällä 60 vuotta täyttänyttä maestro Esa-Pekka Salosta juhlitaan suorassa konserttilähetyksessä perjantaina 17.8. Lisäksi Teemalla nähdään arkisto-ohjelmia nuoremmasta Salosesta.

  • Toimintaa ja anarkiaa Seijun Suzukin tyyliin

    Japanilaisen kulttiohjaajan elokuvat yllättävät koko ajan

    Seijun Suzuki oli legendaarinen japanilainen b-rikostarinoiden mestari, jonka elokuvia katsoessa ei voi lainkaan aavistaa, mitä seuraavan kulman takaa tulee. Niissä juonen seuraaminen ei olekaan olennaista vaan totaalisen vapaa mielikuvitus. Kuusi Suzukin elokuvaa Teeman Areena-kanavalla 2.8.–30.9.2018.

Yle Teema