Hyppää pääsisältöön

Sensuela – uskomattoman camp-pornon leikkaamaton versio ensi kerran tv:ssä!

Marianne Mardi Tulion elokuvassa Sensuela.
Marianne Mardi Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,Marianne Mardi,Teuvo Tulio

Tulion viimeinen elokuva yllättää aina mauttomuudellaan. Se on huono ja kömpelö, mutta sen lisäksi tuhnuisen seksistinen, ylenpalttisen outo ja luotaantyöntävän lihallinen. Yhdessä nämä ominaisuudet ovat enemmän kuin toistensa summa, sillä Sensuela on yksi hauskimmista kotimaisista elokuvista ikinä. Kirkasta riemua niille, jotka tietävät mitä camp on, ja perusoppitunti niille, jotka eivät vielä tiedä. Uusi HD-kopio!
Areenassa 30 päivää

Lapin naiivi luonnonlapsi Laila pelastaa maahan syöksyneen saksalaislentäjä Hansin hangesta toisessa maailman sodassa. Germaani vie tytön syntiseen Helsinkiin, jossa luonnonlapsi juopotteluorgioissa ymmärtää tulleensa petetyksi. Laila löytää uuden lohdun hyveellisen Pekan käsipuolesta.

Moninaisten väärinkäsitysten, uusien ihmissuhteiden ja nöyryytysten jälkeen isä-Aslak saapuu pääkaupunkiin todistaakseen tyttärensä onnea. Paniikissa kevytmieliset helsinkiläiset järjestävät Lailalle valehäät. Kun tilanteen irvokkuus paljastuu, raivon partaalle ajettu Aslak kuohitsee Hansin harjaantuneen poronpurijan tekniikalla. Verta sylkien isä kiroaa tyttärensä, jolloin tämä ajautuu seksityöläiseksi Keski-Eurooppaan.

Siinä pääperiaatteissaan Sensuelan juoni, joka on mukaelma Aleksandr Puskinin novellista Postimestari ja hänen tyttärensä. Hyväksikäytön kierrettä ja moninkertaista hyljätyksi tulemista käsittelevä teksti kiehtoi Tuliota niin, että hän teki siitä jo vuonna 1946 Rakkauden ristin, yhden tunnetuimmista elokuvistaan.

Sensuelassa puhtauden turmelemisen, moraalisen rappion ja anteeksiannon teemat muuttuvat lähes psykedeliseksi vyyhdeksi, jossa katsojan on välillä vaikea uskoa silmiään.

Paheelliset kotibileet Tulion elokuvassa Sensuela.
Paheelliset kotibileet johtavat orgioihin. Paheelliset kotibileet Tulion elokuvassa Sensuela. Sensuela,Teuvo Tulio,kotibileet
Paheelliset kotibileet Tulion elokuvassa Sensuela.
Hillitöntä hippimeininkiä. Paheelliset kotibileet Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,kotibileet,hipit
Paheelliset kotibileet Tulion elokuvassa Sensuela.
Helsingissä voi tapahtua mitä vaan. Paheelliset kotibileet Tulion elokuvassa Sensuela. Sensuela,kotibileet,Teuvo Tulio

Mitä camp on?

Campillä tarkoitetaan kulttuurista ilmiötä, jossa räikeän mauton ja normienvastainen tuote muuttuu katsojan silmissä ala-arvoisesta hauskaksi. Huono maku ja sen sallimat yllätykset alkavat kutkuttaa. Camp-elokuviin liittyy aina liioittelu, budjettia suuremmat aikeet, kummalliset ja perustelemattomat ratkaisut.

Eniten camp-elokuvia löytyy kauhu- ja tieteiselokuvien lajityypeistä, sillä niissä tekijältä karkaa helposti mopo. Yksi campin suosikkigenreistä on melodraama, jossa pateettiset tunnevyöryt ja holtittomat näyttelijäsuoritukset saattavat johtaa masokistiseen myötähäpeän nautintoon.

Sensuela on tunnekylläinen melodraama, joka naurattaa katsojaa ensimmäisitä kuvistaan alkaen. Dramaattinen alku, jossa Hansin ohjaama lentokone syöksyy Lapin erämaahan, on paperilla varmasti vaikuttava.

Elokuvassa se menee näin: mallinuken näköinen mies istuu valtavan tilavassa lavasteessa, jonka voi tulkita ohjaamoksi, koska lattiasta miehen eteen nousee ohjauspyörä tangon päässä. Väliin leikataan valokuva Alpeista. Sitten kuva kallistuu, ja lentäjä putoaa tuoliltaan. Laajemmassa Alppi-valokuvassa nähdään pieni musta möykky, joka kulkee alaspäin: kone syöksyy.

Mauritz Åkerman elokuvassa Sensuela.
Saksalaiskoneet olivat tilaihmeitä. Mauritz Åkerman elokuvassa Sensuela. Kuva: yle Sensuela,Mauritz Åkerman,Teuvo Tulio
Lapin Alpit elokuvassa Sensuela.
Lapin Alpit. Lapin Alpit elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,Teuvo Tulio,Lappi,Alpit

Lapin Alpit on vasta alkusoittoa epäuskottavien hervottomuuksien ketjussa, jota täydentävät räikeät lapinpuvut, täytetyt eläimet, eksentriset orgioiksi muuttuvat naamiojuhlat, dramaturgiasta irralliset seksikohtaukset ja pateettinen musiikki. Kannattiko oikeasti käydä kuvaamassa täytettyä poron päätä valkoista kangasta vasten poronpurentakohtauksen kuvitukseksi?

Kannattiko panna näyttelijä dubbaamaan kuohittavan poron huutoa?
Kannattiko soittaa Joutsenlampea sekä seksikohtausten että porolaumojen taustamusiikkina?
Kannattiko saunakohtauksia venyttää moniminuuttisiksi vaikka olisikin saanut taloudellista tukea kirkasväristen muovisaavien valmistajalta?

Saunakohtaus Tulion elokuvasta Sensuela.
Saunaerotiikkaa muoviastioista kiihottuville. Saunakohtaus Tulion elokuvasta Sensuela. Sensuela,Teuvo Tulio,Marianne Mardi,Mauritz Åkerman,saunat
Mauritz Åkerman ja värikkäät muoviastiat elokuvassa Sensuela.
Astioita nyt kaikissa väreissä. Mauritz Åkerman ja värikkäät muoviastiat elokuvassa Sensuela. Kuva: yle Sensuela,Mauritz Åkerman,Teuvo Tulio,saunat

Sensuelan camp-viehätys perustuu toinen toistaan seuraaviin yllätyksiin, epäloogisuuksiin ja virheisiin. Sodasta toipuva Lappi ja syntinen Helsinki ovat niin eri aikavyöhykkeillä, että lentomatkan aikana Laila harppaa katsojan silmissä 1940-luvun lopun tuntureilta 1960-luvun lopun hippibileisiin. Elokuvan omintakeisen aikakäsityksen mukaan yksikään roolihahmo ei vuosikymmenten vieriessä myöskään vanhene.

Laila, tuo sota-ajan neito, on yhtä hehkeä seksityöläinen vielä yli kaksi vuosikymmentä myöhemmin.

Märkä kuin suo

Sensuela on paitsi melodraama, myös seksploitaatioelokuva, eli siinä on täysin irrallisia, pitkiä seksikohtauksia. Seksi olikin yksi elokuvan myyntivalteista, ja jotkut teatterit mainostivat sitä muun muassa väittämällä, että sitä katsoessaan Jörn Donnerkin punastuisi. Epäilemättä.

Marianne Mardi ja Mauritz Åkerman Tulion elokuvassa Sensuela.
Hans opettaa Lailalle seksin saloja. Marianne Mardi ja Mauritz Åkerman Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,Marianne Mardi,Mauritz Åkerman,Teuvo Tulio
Marianne Mardi Tulion elokuvassa Sensuela.
Ja Laila oppii nauttimaan. Marianne Mardi Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: yle Sensuela,Marianne Mardi,Teuvo Tulio

Elokuvan markkinointilauseet eivät olleet pikkutuhmia ja vihjailevia kuten aikakauden pehmopornoelokuvissa, vaan suoria ja rivoja: "Sensuela - nainen kuuma kuin pätsi - upottava, märkä kuin suo - hän suorastaan imee miehet itseensä..."

Sensuelan seksikohtaukset ovat hätkähdyttävän lihallisia, kömpelöitä ja epäeroottisia. Seksi ei ole nautinnon eikä ilon lähde. Useimmiten siihen liittyy jonkinlainen viittaus sadomasokismiin, kipuun tai alistamiseen.

Elokuvan kuuluisin seksikohtaus on Hansin kuohitseminen, joka leikataan yhteen poronpurennan kanssa. Lailan isä siis puree Hansin kivekset irti valehäiden epäuskoisen yleisön katsellessa. Näin luonnon alkuvoima kostaa dekadentille hipsteripiirille, tuolle turmeluksen alkulähteelle. Koko teon sadistisuus on kotimaisessa – tai minkä maalaisessa tahansa – elokuvahistoriassa omaa luokkaansa.

Mauritz Åkerman elokuvassa Sensuela.
Pallittomaksi purtu germaani. Mauritz Åkerman elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,Teuvo Tulio,Mauritz Åkerman
Sensuelan rakkaus on lihallista.
Sensuelan erotiikka on lihallista. Sensuelan rakkaus on lihallista. Kuva: Yle Sensuela,Teuvo Tulio,seksi

Tulion tapa käsitellä seksiä oli maamme sensuurille liikaa: elokuvalle annettiin ikärajaksi K18 ja lätkäistiin lisäksi vielä 30%:n vero. Päästäkseen verosta irti Tulio suostui poistamaan elokuvan loppua edeltävän jakson, jossa Laila on blondattuna huorana Hampurissa. Kohtaus on röyhkeä ja avoimen pilkallinen, sillä Laila kohtaa ilotalossa Hansin, jonka edessä hän pitää aggressiivisen feministisen saarnan. Laila ivaa myös isänsä kuohitseman Hansin sukupuolisia kykyjä.

Seinälle liimattuja saksalaisia pornojulisteita lukuunottamatta sensuroitu kohtaus ei sisällä muuta elokuvaa eksplisiittisempää seksiä, mutta sen asenne ja ilmapiiri on kieltämättä raadollinen. Laila pääsee saarnansa lomassa lausumaan Tulion ironiantäyteisen lempirepliikin, joka toistuu muutamissa hänen elokuvissaan: "Tässä minä olen, sellaisena kuin sinä minut halusit."

Lyhennyksellä veroprosentti aleni, mutta Suomen elokuvahistorian ensimmäinen K18-leima jäi. Nyt esitettävään versioon tuo poistettu Hampuri-kohtaus on palautettu.

Sivistynyt maailma vs. Lappi

Saamelaiset esitetään yksinkertaisena luonnonkansana, joten on selvää ettei Aslak voi hyväksyä saksalaista meikattua vävykokelasta, joka on sodan jälkeen muuttanut muotikuvaajaksi Helsinkiin. Saamelais- ja helsinkiläismiesten välillä on muutenkin iso ero, sillä jälkimmäiset käyttävät valtavasti ripsiväriä ja puuteria, kun edelliset näyttävät karkeilta räikeissä vaatteissaan. Saamelaisten vaatekaapista ei löydy muuta päälle pantavaa kuin lapinpuku, Aslakilla on musta kirjavilla kanttinauhoilla, kaikilla muilla sininen samalla kuvioinnilla.

Marianne Mardi ja Ossi Elstelä lapinpuvuissa Tulion elokuvassa Sensuela.
Lapissa, ennen turmelusta. Marianne Mardi ja Ossi Elstelä lapinpuvuissa Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,Ossi Elstelä,Marianne Mardi,Teuvo Tulio

Elokuvan lopussa syntinen Laila perii isänsä poro-omaisuuden ja palaa pohjoiseen. Loppulause sinetöi kaiken: "Aslakin haudan äärellä Laila tajusi lopullisesti, ettei hän kuulu etelään, sivistyneeseen maailmaan, vaan että hänen kotinsa on Lappi."

Lapin alkukantaisuus ja luonnonlapsimainen viattomuus ei lähde Lailasta vaikka Reeperbahnin öljyissä keittäisi. Sivistynyt maailma, eli Helsinki ja kaikki siitä etelään, tarjosi Lailalle vain petosta, hyväksikäyttöä, huoraamista ja niin fyysistä kuin henkistäkin ruoskintaa. Siihen sivistykseen Laila ei tunne kuuluvansa, vaan Lapin Alppien juurelle, missä Aslak-isän yksinäinen hauta töröttää mutkattomasti lumikinoksessa.

Näyttelemisen juhlaa

Tulion vanhojen elokuvien vakiotähti oli kotimaisen elokuvan suurin diiva Regina Linnanheimo. Hänen kosketuksensa tuntui myös Sensuelassa, sillä hän oli kääntänyt elokuvan dialogin englanniksi. Tulio luotti aiheensa vetovoimaan, ja halusi tehdä elokuvan suoraan englanninkielisenä kansainvälisille markkinoille.

Englanniksi näytteleminen ei olisi ollut helppoa 1960-luvun kotimaisille tähtinäyttelijöillekään, saati amatööreille, joihin Tulio joutui tukeutumaan.

Hehkeän Lailan roolissa nähdään ensikertalainen Marianne Mardi (oik. Träskman), jonka kokemattomuus paistaa varsinkin kohtauksissa joihin liittyy dialogia. Kehno jälkiäänitys ei auta asiaa. Alunperin Tulio halusi rooliin Liana Kaarinan, joka oli tehnyt rohkeita rooleja 1960-luvun alussa.

Saksalaista mallinuken näköistä Hansia esittää 23-vuotias turkulainen kultaseppä Mauritz Åkerman ainoassa elokuvaroolissaan.

Rehti suomalainen Pekka on ammattinäyttelijän käsissä, häntä esittää Ismo Saario, joka työskenteli MTV:n televisioteatterissa. Aslakin roolissa myös on ammattimies, Ossi Elstelä. Hän tosin kuoli ennen elokuvan jälkiäänityksiä, ja hänen puheensa dubbasi Uolevi Varteristo.

Marianne Mardi ja Ismo Saario Tulion elokuvassa Sensuela.
Laila seurustelee hetken Pekan kanssa,mutta Pekka käyttää ripsiväriä jopa Hansiakin enemmän. Taustalla Linnanmäki. Marianne Mardi ja Ismo Saario Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: Yle Sensuela,Marianne Mardi,Ismo Saario,Teuvo Tulio

Näytteleminen on kautta linjan melkoisen epäuskottavaa ja unenomaista, mikä lisää elokuvan perverssiä viehätysvoimaa: ikään kuin se olisi vahvasti kiinni jossain rinnakkaistodellisuudessa.

Miksi näin kävi?

Miksi Sensuelasta tuli tahattoman koominen pannukakku, aito kotimainen kalkkunaelokuva? Syitä on monia.

Teuvo Tulio oli taitava melodraaman ohjaaja, jolla oli taipumuksia hillittömyyksiin ja omaperäisiin visioihin jo 1930- ja 1940-luvuilla. Hänen elokuvansa poikkeavat täysin kotimaisen elokuvan kiltistä valtavirrasta. Tulion viimeinen pitkä elokuva ennen Sensuelaa oli Olet mennyt minun vereeni vuonna 1956.

Silloin maailma oli vielä hyvin toisenlainen. Toki Tulio ohjasi torsoksi jääneen Se alkoi omenasta -lyhytelokuvan vielä 1962, mutta sen jälkeen koko studioelokuvien aikakausi maassamme hiipui ja teki tilaa uuden aallon kokeiluille. Tulio ohjasi kuin uutta aaltoa ei olisi koskaan olutkaan: ainoa ero 1950-lukuun oli se, että tuolloin oudot eroottiset intohimot verhotiin symboleihin, nyt ne saattoi läväyttää katsojan silmille sellaisinaan.

Sensuelan kuvaukset aloitettiin vuonna 1964, mutta rahoitusvaikeuksien takia pääosa kuvauksista tehtiin vasta 1967-68. Silloin elokuvayleisöä kiinnostivat jo kovin toisenlaiset tarinat kuin Lapin tytön moraalinen alamäki. Aihe vanheni käsiin.

Elokuva ei valmistunut edes 1960-luvun hippiriemuihin, vaan uusintaottoja ja paikkauksia kuvattiin vielä 1970-luvun alussa. Kun filmi lopulta oli ensi-iltaan valmis, oli teattereihin jo tulossa Rauni Mollbergin Maa on syntinen laulu (1973), jonka luonteva ja realistinen kuvaus pohjoisen seksin alkuvoimasta sai Sensuelan näyttämään entistäkin tuhnuisemmalta.

Elokuvan vastaanotto oli masentava. Se näytettiin vain Kemissä, Kuopiossa ja Pieksämäellä: pääkaupungin teattereissa sitä ei nähty. Yhtään arvostelua siitä ei kirjoitettu.

Veteraaniohjaaja oli niin pettynyt, että hän kielsi kaikkien elokuviensa esittämisen. Kiellon hän onneksi perui ennen kuolemaansa, joten saamme nyt nauttia sekä hänen onnistuneista melodraaman klassikoistaan että tästä ristiriitaisia tuntemuksia herättävästä camp-herkustakin.

Marianne Mardi ja Mauritz Åkerman Tulion elokuvassa Sensuela.
Alussa menee hyvin, mutta Hans kyllästyy nopeasti. Marianne Mardi ja Mauritz Åkerman Tulion elokuvassa Sensuela. Kuva: yle Sensuela,Teuvo Tulio,Marianne Mardi,Mauritz Åkerman

Teuvo Tulion kaikki mustavalkoiset elokuvaklassikot nähdään tänä kesänä Teemalla tiistaisi-iltaisin, kun Kino Suomi muuttuu kesän ajaksi Kino Tulioksi.

  • Sensuela (1973) Näyttelijät Marianne Mardi, Mauritz Åkerman, Ismo Saario, Ossi Elstelä, Maria Pertamo, Armas Ek, Aimo Paapio, Marjatta Happonen, Eila Hartikainen. Käsikirjoitus Regina Linnanheimo, Yrjö Norta ja Teuvo Tulio. Ohjaus Teuvo Tulio. Tuotanto Teuvo Tulio.
  • Painajaiskuja

    Noir-henkinen melodraama spiritistin apulaisesta

    Vahva melodraama tivolin mentalistista, joka kiipeää naisten avulla kohti menestystä vain pudotakseen korkeammalta.

  • Villen keittiössä poronsorkkia ja puff puff -palleroita

    Ville Haapasalo kutsuu keittiöön vieraita kahdeksasta maasta

    Villen keittiö 30 minuutissa -ruokakulttuuriohjelmassa laitetaan ruokaa suurella sydämellä. Ohjelmassa Ville Haapasalo saa vieraakseen hyvän ruoan ystäviä kahdeksasta eri maasta. Joka viikko perehdytään yhden maan ruokaperinteisiin.

  • Taidetutkimukset-sarjan kolmannella kaudella etsitään taas kadonneita mestariteoksia

    Kauden taiteilijat ovat Vuillard, Constable ja Gainsborough

    Taidetutkimukset on BBC:n jännittävä sarja, jossa etsitään ja löydetään kadonneita mestariteoksia. Taidetuntijat Philip Mould ja Bendor Grosvenor sekä toimittaja Fiona Bruce perehtyvät teoksiin, joiden he uskovat olevan kuuluisien taiteilijoiden tuntemattomia tai kadonneita töitä ja yrittävät koota todisteet, joilla maailman johtavat taide-ekspertit saataisiin vakuuttuneeksi niiden aitoudesta.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Humppa karkasi käsistä

    Tanssilava ja yötön yö. Ja Ylen massiivinen Hulahula Suomi -hanke ja haaste tanssin maailmanennätykseen juhannusiltana! Teeman Elävä arkisto säestää näitä ihan omilla tanssityyleillään. Tanssi huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981). Ohjelmat televisiossa: Maanantaina 19.6.

Yle Teema

  • Jazzia! Teeman kesässä soi paholaisen torvi ja Verneri Pohjolan trumpetti

    Kesäkuu alkaa Teemalla saksofonin soinnilla.

    Teemalla puhalletaan kesän avaukseen jazzin meininkiä. Jazzkesä alkaa muhkeasti saksofonin soinnilla ja huipentuu trumpetisti Verneri Pohjolasta kertovan dokumentin ensi-iltaan 17.6. Siinä välissä ääneen pääsevät muun muassa Ornette Coleman, Rahsaan Roland Kirk, Donny McCaslin ja Charles Lloyd. Kesäkuun kolme perättäistä Yle Liveä on taltioitu Tampere Jazz Happeningissä, ja kesäkuun ensimmäinen Teemalauantai on omistettu paholaisen torvelle eli saksofonille.

  • Rahsaan Roland Kirk puhalsi sokean unet näkyviksi

    Poikkeuksellisen jazzmuusikon tarina Teemalla 10.6. klo 20.

    Rahsaan Roland Kirk oli sokea jazzmuusikko, mutta myös alan visuaalisimpia ja näyttävimpiä show-miehiä. Yhden miehen big band. Avantgardea ja perinnetietoista, kantaaottavaa ja humoristista. Poikkeuksellisen muusikon poikkeuksellista elämää Teemalla lauantaina 10.6. klo 20. Ensi-ilta.

  • Verneri Pohjola – oma ääni ja isän perintö

    Dokumentin ensi-ilta Teemalla 17.6. klo 20.

    "Mä oon kaks kertaa elämässä tehnyt sen päätöksen, että musta ei tuu muusikkoa. Ja silti: tässä ollaan." Tv-dokumentti suomalaisen jazzin huippuihin kuuluvasta trumpetisti Verneri Pohjolasta saa ensi-iltansa Teemalla 17.6. klo 20.

  • Jazzia, bluesia, poppia, rockia ja maailman parhaita studiomuusikoita: Teeman musiikkidokumentit kesällä 2017

    Kesäkuu jazzia, heinäkuu klassikoita, elokuussa kasaria.

    Teeman musiikkidokumentit ovat siirtyneet lauantai-iltaan, ja niitä esitetään koko kesä kello 20. Kesäkuu aloitetaan jazzilla, keskikesällä kuunnellaan maailman parhaita studiomuusikoita, elokuussa muistellaan Spandau Ballet'n kahdeksankymmentälukua ja Kambodžan kadonnutta rocksukupolvea. Toiveuusintana nähdään dokumentti Wentus Blues Bandin 20-vuotiskonsertista.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Yle Teemalla humpataan ja sheikataan.

    Teeman Elävän arkiston Tanssin huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981).
    Ohjelmat televisiossa:
    Ma 19.6. klo 12.00
    To 22.6. klo 22.50
    Pe 23.6. klo 14.50
    Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät omana kokonaisuutenaan nyt myös Yle Areenassa.

  • Velvet – muotitalon tarina

    Suosikkisarjan uusi kausi alkaa 31.5.!

    Teemalla suuren suosion saavuttanut espanjalaissarja sijoittuu 1950–60-luvuille ja kertoo eräästä maan hienoimmista tavarataloista. Velvetin uusi neljäs kausi alkaa Teemalla 31.5.2017.

  • Kent är inte längre där – kaksiosaisessa dokumentissa jätetään tunteikkaat jäähyväiset Ruotsin suosituimmalle yhtyeelle

    Kentin viimeistä vuotta seurataan Teemalla 20.5. klo 21.30.

    "Vi är inte längre där, vi är nån annanstans...” Kaksiosainen dokumenttielokuva Ruotsin suosituimman yhtyeen viimeisestä vuodesta: viimeisen albumin teko, viimeinen kiertue ja viimeiset tunteikkaat esiintymiset. Kentin tarinaa ovat kertomassa yhtyeen jäsenten lisäksi ystävät, kollegat ja fanit. Per Sinding-Larsenin ohjaama dokumenttielokuva valmistui vain pari viikkoa Kentin viimeisen keikan jälkeen, jouluksi 2016. Suomen-ensi-ilta Teemalla 20.5. klo 21.30.

  • Toukokuun ensimmäinen maanantai Metropolitanin taidemuseossa on pukujuhla vailla vertaa

    Upea dokumenttielokuva muodista ja taiteesta Teemalla 27.5.

    Teeman museoviikon Teemalauantai tarjoilee kiinalaista kauneutta vailla vertaa, Metropolitan Museum of Artin suurnäyttelyn säkenöivästä avajaisgaalasta näyttelyn taiteellisen johtajan Wong Kar-wain ohjaamaan elokuvaan The Grandmaster. Dokumenttielokuva Toukokuun ensimmäinen maanantai avaa illan 27.5. klo 20.

  • Suomen pienimmät ja maailman suurimmat museot Teeman museoviikolla

    Wow-museoista ite-museoihin 22.–27.5.2017

    On wow-museoita, on ite-museoita ja kaikkea siltä väliltä. Teeman museoviikolla 22.–27.5. nähdään Suomen pienimpiä ja tuntemattomimpia ja maailman suurimpia ja kuuluisimpia museoita sekä etsitään tulevaisuuden museota. Viikon aikana nähdään myös museoissa ja taidemaailmassa liikkuvia elokuvia ja dokumentteja.

  • Kuusi syytä rakastaa museoita ja yksi syy vihata niitä

    Merkintöjä matkalta Kohti tulevaisuuden museota

    Kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi todisti monia rakkauden hetkiä ja yhden vihanpurkauksen tehdessään dokumenttia Kohti tulevaisuuden museota. Millaisia myötä- ja vastamäkiä museoilla on tulevaisuudessa edessään?

  • Villen seikkailua mystiseen Altai-vuoristoon seurataan Teemalla keskiviikkoiltaisin

    Ville Haapasalon Altai 30 päivässä keskiviikkoisin klo 21.

    Ville Haapasalon 30 päivässä -matkailuohjelmat saavat kovasti odotettua jatkoa, kun Ville matkaa Kaakkois-Venäjälle, Altai-vuoristoon. Sanotaan, että Altai on Venäjän henkisin ja mystisin paikka. Siellä Ville tapaa vuoristoa palvovia alkuperäiskansoja, opettelee kurkkulaulantaa ja osallistuu ainoana ulkopuolisena koskenlaskun Venäjän mestaruuskisoihin.
    Keskiviikkoisin klo 21.00

  • Station to Station: 62 lyhytelokuvaa musiikillisesta junamatkasta läpi Amerikan

    Doug Aitkenin musiikillinen rail movie Teemalla 13.5. klo 20

    Musiikkidokumentti, multimediahappening, junaelokuva, nomadifestivaali… Kalifornialaisen taiteilijan Doug Aitkenin kokeellinen taideprojekti ulottui New Yorkista San Franciscoon ja kaikkiin taiteenlajeihin. Tästä ainutlaatuisesta projektista kertova elokuva koostuu 62:sta minuutin mittaisesta lyhytelokuvasta, joissa ovat mukana mm. Patti Smith, Suicide, Giorgio Moroder, Beck, Mavis Staples, Jackson Browne, Cat Power, Ariel Pink… Suomen-ensi-ilta.
    Nyt Areenassa

  • Barokin loistoa Versailles'ssa ja Bartabas Salzburgissa

    Kaksi upeaa musiikillista ratsastusnäytöstä

    Teema esittää kaksi upeaa musiikillista ratsastusnäytöstä. Aurinkokuninkaan palatsin puutarhassa herää eloon barokin loisto, ja Salzburgissa Bartabasin upeat ratsut ovat parrasvaloissa Mozart-juhlaviikoilla.

  • Marika Kecskeméti: Seinistä ja sisällöstä

    Teeman ohjelmapäällikkö kirjoittaa uudesta kanavapaikasta.

    Yle Teema & Fem aloittaa maanantaina 24.4.2017 ohjelmistonsa. Yle Teeman ohjelmapäällikkö Marika Kecskeméti kirjoittaa uuden Teeman ohjelmistosta perinteisessä televisiossa ja uudella kanavalla Yle Areenassa.

  • Näin löydät Teeman ohjelmat televisiossa

    Tutut ohjelmat uudella kanavapaikalla 24.4.2017 alkaen

    Teema muuttaa uudelle kanavapaikalle yhteen Yle Femin kanssa maanantaina 24.4.2017. Tutut ohjelmat jatkavat, monet niistä uusilla paikoilla. Teema ottaa myös iltapäivät ohjelmien käyttöön.

  • Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta

    Mikä on ihmisen ja maailman suhde

    Vastaus Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttavaan liikehdintään ei voi olla teknokratia tai hiljaisuus, vaan radikaali mielikuvitus. Ympäristökriisi, automatisaatio ja tekoälyn kehittyminen haastavat tulevaisuudessa yhä suuremmalla voimalla käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, kirjailija Elina Hirvonen kirjoittaa kolumnissaan.

  • Olisiko maailmanloppu mahdollista välttää scifin avulla?

    Pilkun jälkeen -ohjelman päätösjaksossa katsotaan kauas.

    Pilkun jälkeen katsoo päätösjaksossaan kauas. Scifi ja fantasia käyvät realistisen suomalaisen romaanikirjallisuuden kimppuun ja luovat uusia tulevaisuudenkuvia. Keskustelemassa ovat rap-artisti ja runoilija Paperi T eli Henri Pulkkinen, kirjailija-dokumentaristi Elina Hirvonen ja kirjailija Anu Kaaja.

  • Ajavatko pienoisromaanit tiiliskivien ohi?

    Kirjailijoita kunnioitetaan enemmän kuin käsikirjoittajia

    Kirjailija-käsikirjoittaja Anu Kaaja arvelee kirjallisuuden kentän monipuolistuvan jatkossa. Kaunokirjallisuuden ensisijaisena haasteena hän näkee muutoksen ihmisten ajankäytössä.

  • Pilkun jälkeen

    Kymmenen keskustelua sadan vuoden kirjoista

    Uudessa kirjallisuussarjassa uuden polven kirjailijat keskustelevat suomalaisesta kirjallisuudesta luotsinaan kirjailija Niina Repo.
    maanantaisin 13.2. alkaen klo 21.00

  • For No Good Reason

    Dokumentti gonzokuvittaja Ralph Steadmanista nyt Areenassa

    Johnny Depp johdattaa katsojat Hunter S. Thompsonin ystävän ja kuvittajan Ralph Steadmanin villiin taiteeseen. Dokumenttielokuvan For No Good Reason ohjasi Charlie Paul.
    Nyt Areenassa

  • Batman

    Batkanava on Teema ja Bat-aika perjantai klo 19

    Vaviskaa Gotham Cityn konnat ja Batmanin arkkiviholliset! Batman valtaa Teeman. Vuoden 2017 aikana nähdään sarjan 1. ja 2. tuotantokausi! Joka perjantai kaksi jaksoa kerrallaan samaan lepakkoaikaan samalla lepakkokanavalla.
    perjantaisin klo 20.00

  • Pyhä hallusinaatio mikä Batman-albumi!

    Katso upea valokuvakooste suomalaisia Batmanejä ennen ja nyt

    Pyhät bikinit! Suomi on täynnä viittasankareita. Katsojat lähettivät meille omia Batman-kuviaan vuosilta 1966–2015. Toinen toistaan hienompia valokuvia on jo liki 150. Katso ja hämmästy!

  • Oi maamme!

    Tee oma videosi arkistofilmeistä

    Yle kutsuu kaikki suomalaiset tekemään arkistofilmeistä uusia lyhytelokuvia ja videotaidetta. Katsojien videoita julkaistaan pitkin vuotta Areenassa, ja syksyllä 2017 parhaista videoista koostetaan ohjelmasarja Teemalle. Oi maamme! on osa Ylen Suomi 100 -ohjelmistoa. Katso täältä ohjeet ja ryhdy leikkaamaan!