Hyppää pääsisältöön

Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Liro

Liro
Grönbena

19–23 cm, 50–80 g

Liro on pieni kahlaaja, mustarastasta pienempi ja solakampi. Sillä on pitkät kellertävät jalat ja melko pitkä tumma nokka. Ruskeassa selässä on helmimäisiä vaaleita täpliä. Vatsa on valkoinen, rinta ja kaula ruskeaviiruinen. Soidinääni on rytmikkäästi rullaava ”liro-liro-liro…”, varoitusääni kimeän iskevä ”kiv-kiv-kiv…”.

Liro pesii märillä soilla, rantaniityillä ja -luhdilla. Se tähystää pesäpaikallaan valppaasti rämemännyn tai suokelon latvassa tai mättäällä. Vaaraa epäillessään se heittäytyy siivilleen ja lentää hätäillen rauhanhäiritsijän ympärillä. Monien kahlaajalajien tavoin naaras hylkää untuvikkojen vahtimisen usein koiraan huoleksi ja lähtee kohti etelää jo keskikesällä. Ravintona ovat monenlaiset selkärangattomat.

Liro pesii yleisenä Keski- ja Pohjois-Suomessa, vain paikoin Etelä-Suomessa. Se muuttaa Afrikan länsiosiin heinä-syyskuussa ja palaa toukokuussa.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Minna Nuotio