Hyppää pääsisältöön

Sekasin, Sorjonen, #lovemilla – Näin suomalaista tv-draamaa myydään maailmalle

matti halonen, jani pösö ja maria kivinen
Matti Halonen, Jani Pösö ja Maria Kivinen matti halonen, jani pösö ja maria kivinen Kuva: Juulia Klemola Jani Pösö,maria kivinen

Kotimainen tv-draama on kansainvälistynyt 2010-luvulla kovaa vauhtia. Uusimpana maailmalle pyrkii nyt nuortensarja Sekasin. Onko nuorten mielenterveysongelmia käsittelevä härski sarja liikaa ulkomaisille tv-kanaville? Tämä on tarina kolmesta ihmisestä muutoksen takana. Perustuu tositapahtumiin.

Tapahtunutta:

Matti Halosen tuottamat Nymfit ja Sorjonen ovat tehneet suomalaisen tv-draaman tunnetuksi maailmalla.

Menestyssarja #lovemillan tuottaja Jani Pösö on saanut kuulla, että hänen uusin sarjansa Sekasin on myyty Ruotsiin.

Yleisradion tv-draamoja myyvän Yle Sales -osaston Maria Kivinen valmistautuu vakuuttamaan viidessä minuutissa ulkomaiset ostajat suomalaisten sarjojen hyvyydestä.

Episodi 1: Kangas

Mies seisoo kuilun reunalla. Hänen takanaan näkyy liukas kallio ja suomalainen metsä. Rotkon äärellä miehen vierellä lukee kookkain kirjaimin Bordertown.

Matti Halonen ottaa aurinkolasit päästään. Hänen tuottamaansa scandic noir -sarja Sorjosta mainostava kangas peittää Cannesin Louis Vuittonin myymälän katon koko talon mitalta.

Halonen on suomalaisen tv-draaman kansainvälistymisen edelläkävijä. Hänen tuotantoyhtiönsä Fisher King on tehnyt Sorjosen lisäksi muun muassa ensimmäisen maailmalle isosti kaupatun suomalaissarjan Nymfit (2014).

Yhtiön tarkoituksena on ollut alusta asti tehdä kansainvälisen tason tv-draamaa. Se ei onnistu ilman ulkomaista rahaa.

– Aluksi ostajat sanoivat suoraan, että kuule Matti. Olet rahoittamassa suomenkielistä, kreikkalaiseen fantasiatarustoon pohjaavaa tv-sarjaa. “You’re coming behind the moon”. Mä sanoin “Yes, I understand, but buy it anyway”.

Tällä hetkellä Nymfeillä on levityssopimuksia noin 60 maan kattaville alueille, ja sarjaa on näytetty noin kymmenellä kanavalla eri puolilla maailmaa.

– Cannesin elokuvajuhlilla 2012 ranskalaiset halusivat tulla lyömään minulle käsirahan käteen etukäteen. Venäläisen levitysyhtiön kanssa oli sovittu palaveri maanantaina, mutta he toivat tarjouksen jo lauantaina. Siinä vaiheessa tajusin, että tämä hommahan voi toimia.

Jos tämä juttu olisi tv-sarja, Halosen puhelin soisi juuri nyt. Soittaja olisi Jani Pösö.

Jani Pösö
Jani Pösö Jani Pösö Kuva: Juulia Klemola Jani Pösö

Episodi 2: Mental

Teurastamo, Helsingin Kalasatama. Matalan punatiilitalon toisessa kerroksessa Jani Pösö kaataa kahvia pressopannusta. Tuotantoyhtiö It’s Aliven pöydillä lojuu CD-levyjä ja DVD:itä. Seinällä on Pösön tuottaman ja Teemu Nikin ohjaaman #lovemillan juliste.

Millan seuraaja on viime vuonna Suomessa nähty ja yhä Yle Areenasta löytyvä nuortensarja Sekasin. Mental-nimellä maailmalle pyrkivä sarja kertoo nuorten mielenterveysongelmista räväkän huumorin keinoin.

– Based on true story, se alkaa. Näytän yhden jakson ja sitten trailerin. Kerron sarjan älyttömät katsojaluvut Suomessa ja sen, miten se oli läsnä sosiaalisessa mediassa. Kerron vielä, että katsojien kysymyksiin vastattiin mielenterveysjärjestöjen koordinoimassa Sekasin247-chatissä, ja siinä se pitchaus sitten onkin. Äkkiä vielä yksi jakso – mahdollisimman härski! Pösö sanoo.

Esimerkiksi se, missä mielialalääkkeet aiheuttavat Hydelle erektion ja hänen peniksestään täytyy pumpata verta, ettei siihen tule kuoliota. Katsojat ovat kiittäneet rohkeudesta: Pösön mukaan sarjan jaksoja katsottiin ensimmäisten viikkojen aikana yhteensä kolme miljoonaa kertaa.

Pösön mukaan sarjan nähneet ulkomaiset tv-bisneksen edustajat kehuvat yleensä ensin nuoret näyttelijät. Myös sarjan muoto kiinnostaa: sen voi esittää 15 minijaksona tai neljänä puolituntisena osana.

– Kaksi kautta olisi helpompi myydä kuin yksi, mutta toista ei ole vielä tilattu, Pösö sanoo.

Kun puhe kääntyy sarjan ostamiseen, moni arastelee kuitenkin rankkaa aihetta.

– Sarja on sen verran tumma ja aiheeltaan raju, että se pistää miettimään. Siitä selvästi pidetään, mutta se mielletään vaikeaksi ostaa. Puoli tuntia on perinteinen komedian mitta, mutta jos tämän viereen pistää Frendit, niin voi yllättyä.

Episodi 3: Maailman oudoin maa

Kansainvälisen tason suomalaiset tv-draamat on pitkään voinut laskea yhden käden sormilla – riippumatta siitä ovatko kaikki sormet tallella. Alennustilaa on perusteltu jalkapallosta tutuin sanakääntein: maa on niin pieni, ettei se vain pärjää maailmalla.

Sitten tulivat Tanska, Norja ja Ruotsi – ja pisteenä iin päälle Islanti.

– Meillä on jotain, mitä kellään muulla ei ole: tää on maailman oudoin maa. Sitä on vähän pelätty aikaisemmin. Ajateltu, että me ollaan vähän outoja, pitäisköhän mennä nurkkaan. Mutta kyllähän siitä pitää jotenkin ammentaa.

Omalaatuisuus voi olla sarjalle myös haaste. Matti Halonen antaa esimerkin Nymfien vastaanotosta.

– Kun sarjan päähenkilö saa tietää olevansa nymfi, hän ei sano mitään. Katsoo vain järkyttyneenä eteensä. Siinä vaiheessa meidän italialainen ostaja ihmetteli, että ”miksei hän reagoi?” Espanjalainen kysyi ”miksei tapahdu mitään?”

Kansainvälisestä näkökulmasta suomalaisen tv-draaman todellinen haaste on kuitenkin pienet budjetit. Sekasin maksoi noin puoli miljoonaa euroa, #lovemilla-sarjan kolme kautta ja elokuva yhteensä noin 2,5 miljoonaa. Sorjosen tekeminen maksoi kolme miljoonaa, josta puolet tuli ulkomailta. Se riitti kuitenkin viemään Fisher Kingin talousvaikeuksiin ja velkasaneeraukseen.

– Muistan, kun sanoin ekan kerran pitchatessani koko #lovemilla-sarjan ja -elokuvan yhteisen budjetin ja joku tilaisuudessa sanoi, että sepä oli halpa – ja sekö oli siis yksi kausi? Pösö muistelee.

Pösön mukaan Sekasin-sarjan budjetissa pitäisi olla nolla perässä, että tietyn kokoiset kanavat olisivat edes kiinnostuneita siitä.

– Aina välillä tuntuu, että sarjaan pitäisi laittaa pari miljoonaa lisää, että oikeat ihmiset olisivat siitä kiinnostuneita. Lennellä sitä varten vaikka sitten helikopterilla ympyrää.

maria kivinen
Maria Kivinen maria kivinen Kuva: Juulia Klemola maria kivinen

Episodi 4: Näyteikkuna

Siirrytään katsomaan, mitä kuuluu Yle Salesin tv-sarjojen myyjälle Maria Kiviselle. Olemme taas Cannesissa, on huhtikuinen aamu ja kiireinen MipTV on täydessä käynnissä.

Kivinen juo kahvia ja katsoo merta saman kadun varrella, jossa Matti Halonen vuosi sitten ihaili Bordertown-julistetta. Hän avaa älypuhelimensa ja tarkistaa päivän ohjelman kalenteristaan.

Tv-sarjojen myyjän työpäivä näyttää tältä:

  • Klo 8 aamupala (yleensä tapaaminen)
  • Klo 9–12 puolen tunnin tapaamisia
  • Klo 12 lounas (tapaaminen)
  • Klo 14–17 puolen tunnin tapaamisia
  • Cocktail-kutsuja, joilla tavataan mahdollisia uusia asiakkaita
  • Illallinen (yleensä tapaaminen)
  • Juhlia, joissa tapaa mahdollisia uusia asiakkaita
  • Klo 00 tai 01 tapaamiset ovat ohi
  • Päivän päätteeksi otetaan selvää tavatuista mahdollisista asiakkaista

Keskimäärin Kivisellä on päivässä 20 tapaamista, joista noin joka neljäs poikii jatkoa. Cocktail-kutsuilla hänellä on 1–2 minuuttia aikaa vakuuttaa mahdollinen uusi asiakas vaikkapa Sekasin-sarjasta.

– Sanon, että se on ihan uudenlainen draama hyvin tärkeästä tämän päivän ongelmasta eli nuorten mielenterveydestä, joka on tabu ja että sarja saa katsojan hauskalla tavalla mukaansa.

Kivisen mukaan suomalaisessa tv-draamassa onkin viime aikoina tapahtunut selvä muutos.

– Eräs belgialainen ostaja ei aiemmin ollut kiinnostunut Suomesta. Nyt hän oli juuri ostanut Bordertownin. Hän oli hämmentynyt ja innoissaan, ja halusi nähdä kaikki uudet draamamme siinä toivossa, että löytäisi lisää ostettavaa.

Mainoskatko

”Jos pidät rikossarjoista, olen ehkä löytänyt seuraavan pakkomielteesi Netflixistä. Niin kuin moni aiempi rikossarja, myös Bordertown saa miettimään perustuukohan se tositapahtumiin.” (Bustle.com)

”Netflixissä on ollut tänä vuonna useampi hyvä sarja, mutta mikään niistä ei ole vielä pakottanut bingettämään samalla tavalla kuin nyt.” (Netflix TV Shows Review)

Bordertown ei ole täydellinen. Sen mysteerit eivät ole erityisen monimutkaisia ja sivuhenkilöt tuntuvat rikossarjojen standardeilta. Silti sarja tietää, mitä tekee ja tekee sen hyvin. On ehdottomasti vaivan arvoista tehdä reissu Lappeenrannan maisemiin ja tutustua Kari Sorjoseen.” (Daily Dot)

”Sarjassa on kuitenkin jotakin herkkää ja intiimiä. Ihan niin kuin The Americans ei koskaan kerro vain vakoilusta, Bordertown keskittyy enemmän perheeseen tapahtumien keskellä kuin heitä riivaaviin rikoksiin.” (Decider.com)

”Sarja tapahtuu pienessä rajakaupungissa nimeltä Lappeenranta, joka on oikeasti olemassa.” (Bustle.com)

Episodi 5: Miten dildo kääntyy?

Yhdysvalloissa bingetetty (ahmittu) suomalainen sarja olisi lyömätön aprillipila. Sorjonen ilmestyikin jenkki-Netflixiin uhmakkaasti aprillipäivän aattona. Pilojen sijaan se keräsi kuitenkin kehuja niiltä, jotka onnistuivat löytämään sen palvelun valtavasta tarjonnasta.

– Netflix ei anna tarkkoja lukuja, joten olemme sen varassa, mitä he meille kertovat. Mutta he ovat olleet erittäin tyytyväisiä, kertoo Jean-Michel Ciszewski sarjaa maailmalle myyvästä Federation Entertainmentista. Yhtiö on ollut mukana Sorjosen kehittelyssä alusta asti.

Federationin toimisto sijaitsee Pariisissa lähellä Riemukaarta. Sen tyylikkään aulan seinillä ovat vierekkäin Sorjosen ja Netflixin ranskalaissarja Marseillen julisteet.

Ciszewski kertoo, että Saksassa Bordertown esitettiin Sky 1 -kanavalla, missä se oli joitakin amerikkalaisia sarjoja suositumpi. Ranskassa suoratoistopalvelu Canal Playssä vastikään alkaneen sarjan suosiosta ei ole vielä tietoa.

– Meille sarjoissa on tärkeintä vahva käsikirjoitus ja syvät henkilöhahmot. Myös suomen kieli, sarjan tunnelma ja Sorjonen itse ovat erilaisia kuin muualla Pohjoismaissa. En tiedä onko Sorjonen erityisen suomalainen, mutta ainakin minulle hän on tosi eksoottinen tyyppi, Ciszewski sanoo.

matti halonen
Matti Halonen matti halonen Kuva: Juulia Klemola matti halonen

Tuottaja Matti Halonen sanoo, että jo käsikirjoitusvaiheessa alkavalla kansainvälisellä yhteistyöllä vältetään kulttuurisia väärinymmärryksiä.

Esimerkiksi norjalaisen teinisarja Skamin amerikkalaisille katsojille on täytynyt selittää, miksi lukion terveystiedon opettajan pöydällä on dildo.

Sorjosessa saatamme käsitellä rikoksia, jotka ovat arveluttavia toisessa kulttuurissa. Ranskassa esimerkiksi lasten kuolema on asia, jota ei voi käsitellä televisiossa. Jos sitä ei ajattele, se voi tappaa sen alueen rahoituksen.

Myös Pösöllä on esimerkki. Se on #lovemillan jaksosta, jossa isommat lihakset haluava Aimo työntää takapuoleensa testosteronia ravintolan uuden kokin kehotuksesta.

– Sillä kokilla on maneeri, jossa se nostaa kahvikupin ja näyttää samalla keskisormea. Paneelissa BBC:n edustaja kysyi, että ”did you have problems with the cup?” Mä olin, että “excuse me?” Kolmannella kerralla kysyin, että tarkoitatko siis keskisormea? BBC:llä sitä ei olisi voinut näyttää ennen iltayhdeksää – ja kuitenkin siinä jaksossa jäbä tunkee perseeseen testosteronia!

Episodi 6: Kuun takana

Jani Pösö seisoo virtahevon ja kirahvin välissä samppanjalasi kädessä. Täytettyjä eläimiä on joka puolella. 1700-luvulla perustettu museo on erikoisimpia paikkoja, joissa hän on ollut cocktail-tilaisuudessa.

Pariisin Series Mania on tärkeä tapaamispaikka tv-sarjojen tuottajille. Siellä tehdään diilejä erityisesti useamman eri maan yhteistuotantojen rahoittamisesta. Lisäksi festivaalilla esitetään sarjoja, joista kiinnostuneet tuottajat voivat myöhemmin lähettää jatkokyselyjä.

Pösöllä on Pariisissa esiteltävänä kolme eri vaiheessa olevaa hanketta. Niistä ainoa valmis sarja Sekasin kilpailee nettisarjojen kilpasarjassa ja sitä esitetään festivaalin yleisönäytöksissä.

Hän kertoo, kuinka yhden esityksen jälkeen pari ranskalaista katsojaa tuli juttelemaan Suomesta.

– He olivat ihan fiiliksissä, kun olivat viime vuonna nähneet Sorjosen ja pari ruotsalaista juttua. Aika monella menee Tukholmat ja Helsingit iloisesti sekaisin, Pösö kertoo.

Myös Matti Halonen oli Pariisissa neuvottelemassa kolmesta uudesta tv-sarjasta. Yksi niistä on kansainvälistä terrorismia käsittelevä trilleri, joka sijoittuu Suomeen, Haagiin ja Lontooseen. Käsikirjoitusvaiheessa olevaa sarjaa esiteltiin Audiovisual Suomen järjestämässä tilaisuudessa.

– Vastaanotto oli erittäin hyvä, ja sarja etenee. Festareilla näitä hankkeita esitellään ja sitten niistä jatketaan kommunikointia myöhemmin, Halonen kertoo.

Virtahevon vieressä Pösö juttelee muiden tv-alan ihmisten kanssa. Ison ranskalaisen tuotantoyhtiön tuottaja kysyy häneltä Sekasin-sarjan budjettia. Pösö vastaa. Tuottaja luulee Pösön sanoneen väärin.

– Tarkoitit varmaan 2,5 miljoonaa?

To be continued…

Miten Bordertown maistuu ranskalaisille?

Juuttuvatko Pösön ja Halosen sarjat tuotantohelvettiin?

Saako Maria Kivinen tehtyä kaupat Sekasin-sarjasta kiinnostuneen ranskalaisen kanssa?

Nähdäänkö Sekasin-sarjalle jatkoa?

Nämä asiat selviävät lähitulevaisuudessa. Pysy kanavalla!

29.4.2017 korjattu Sekasin-sarjan katsojalukua ja tarkennettu yhtä sitaattia.

  • Juha Hurme: Sensaatio!

    Sensaatio!

    Kaarlo Uskela (1878-1922) on kotimaisen kirjallisuuden puuttuva rengas. Puuttuva rengas minkä välillä? No, sanokaamme Minna Canthin, Algot Untolan, Maria Jotunin, Runar Schildtin, Elmer Diktoniuksen ja Pentti Haanpään välillä aaltoilevassa mentaaliavaruuden tyhjiössä. Suunnilleen sillä seudulla.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 7: Vauhtisokeutta

    Jonni Roos tekee kitaranrakennushankkeensa ensimmäiset mokat

    Rohkaistuneena ensimmäisen verstaskäyntini onnistuneesta höyläys-sessiosta, palasin muutamaa viikkoa myöhemmin paremmin kuivuneiden puiden kanssa Nikkariverstaalle, Espooseen. Oikaisin ruusupuisen otelauta-aihion oikohöylällä ja kuljettelin sen muutamaan kertaan tasohöylän läpi.

  • Siri Kolu: Koputetaan puuta eli kehumisen valtava voima

    Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus!

    Kehuminen on näkyviin piirtämisen taito. Sen taito ja oikeus on kaikilla meillä. Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus muidenkin tietoon, kehottaa kirjailija Siri Kolu.