Hyppää pääsisältöön

Taiteilija Timo Wrightille taide on aina poliittista

"Elämmekö oikeasti ajassa, jossa pari minuuttia lisää työaikaa lisää tuottavuutta merkittävästi? Vai pitäisikö meidän ennemmin panostaa koulutukseen, yrityksiin löytää ja kehittää tulevaisuuden toimialoja, uusia käytäntöjä ja taloudellisia mahdollisuuksia?" kysyy taiteilija Timo Wright.

​Helsinkiläinen Timo Wright (s. 1977) valmistui Aalto-yliopiston taiteen ja suunnittelun korkeakoulusta 2014, ja hän on työskennellyt valokuvaajana, mediataiteilijana ja mediataiteen opettajana.

Hänen työnsä ovat usein hyvin kantaaottavia, ja niistä ​on aistittavissa vastuullinen huoli maailman tilasta ja tulevaisuudesta. Viime vuonna häneltä nähtiin Galleria Anhavassa Helsingissä teos nimeltä Kharon, joka koostui huoneellisesta Lesboksen rannoilta poimittuja, hylättyjä pelastusliivejä.

Oi maamme! -projektiin Timo teki lyhytelokuvansa Työ-aiheisesta materiaalipaketista.

Timo, millaista oli työskennellä arkistomateriaalin kanssa?

En ole tehnyt aiemmin mitään arkistomateriaalista, siksi prosessi oli erittäin kiinnostava. Erityiskiitos kuuluu leikkaaja Liisa Vääriskoskelle, joka tinkimättömästi nykersi materiaalin kanssa.

Miten työ ja tapa katsoa työtä on mielestäsi muuttunut tuon arkistomateriaalin valossa?

Ei oikeastaan juuri mitenkään. Tutkin tällä hetkellä robotiikan ja keinoälyn vaikutusta työhön; mitä tapahtuu työlle tulevaisuudessa.
Työ tulee muuttumaan myös jatkossa, kysymys onkin siitä, miten oikeudenmukaisesti se tapahtuu, ketkä ovat voittajia, ketkä häviäjiä.

Oi maamme! -videosi Uutta ja parempaa vaikuttaisi kritisoivan Suomen nykyhallituksen kilpailukykypolitiikkaa. Kuinka päädyit tällaiseen näkökulmaan?

Ajatus että valtiota voidaan johtaa ensisijaisesti kuin yritystä on hankala. Vaikka businessmaailmassa ketterät menetelmät ja huippuunsa viritetty tehokkuus ovat hyväkin idea, ne eivät kaikki sovellu suoraan yhteiskunnan toimintoihin.
(Hyvinvointi)valtion tehtävä on muutakin kuin tuottaa maksimivoitto. Kvartaalimainen kokeilu- ja leikkelykulttuuri vaikkapa nuorisopsykiatrian tai koulutuksen saralla näkyy vasta vuosikymmenten päästä ja vaikutukset saattavat olla kalliita ja arvaamattomia.
Lisäksi kilpailukykyä hoidetaan mielestäni väärin; elämmekö oikeasti ajassa, jossa pari minuuttia lisää työaikaa lisää tuottavuutta merkittävästi?
Vai pitäisikö meidän ennemmin panostaa koulutukseen, yrityksiin löytää ja kehittää tulevaisuuden toimialoja, uusia käytäntöjä ja taloudellisia mahdollisuuksia?

Timo Wright Kiasman Oi maamme! -näyttelyn avajaisissa. Oimeassa reunassa Sami van Ingen.
Timo Wright Kiasmassa Oi maamme! -näyttelyn avajaisissa helmikuussa 2017. Timo Wright Kiasman Oi maamme! -näyttelyn avajaisissa. Oimeassa reunassa Sami van Ingen. Kuva: Yle / Harto Hänninen Sami van Ingen,Kiasma,oi maamme!

Tämä video, kuten monet muutkin teoksesi, kommentoi aikamme yhteiskunnallisia epäkohtia. Onko taiteella sinun mielestäsi poliittinen tehtävä yhteiskunnassa?

Julkinen on lähtökohtaisesti aina poliittista, vaikka sitä ei olisi siksi tarkoitettu.
Itse koen, että julkisesti toimivana taiteilijana minulla on vastuu käyttää saamaani mahdollisuutta mahdollisimman tehokkasti ja hyvin. Toisinaan onnistun siinä paremmin, toisinaan huonommin.
Ei-poliittinen taide on myöskin poliittista; kannanotto sekin on, että ei halua puhua ongelmakohdista, todeta että asia ei kuulu minulle, asiathan ovat ihan hyvin, tämä ei ole minun ongelmani.

Tämän kevään vietät taiteilijaresidenssissä Incheonissa Koreassa. Mitä sinulla on tällä hetkellä työn alla?

Kuvaan Koreassa kahta uutta elokuvaa; toinen liittyy muun muassa robotiiikkaan ja elämän luomiseen, toinen kertoo suurkaupungeista eräänlaisina eliöinä.

Kiitos haastattelusta ja työniloa sinne Aasiaan!
Odotamme jännityksellä, millaisia näkökulmia korealainen arki tuo Timon ilmaisuun.
Lisää Timo Wrightistä ja hänen taiteestaan voitte lukea täältä.

Voit tehdä oman lyhytelokuvasi samasta arkistomateriaalista kuin Timokin! Materiaalin löydät täältä!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Oi maamme