Hyppää pääsisältöön

Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

astronautti Samantha Cristoforetti ISS:llä
astronautti Samantha Cristoforetti ISS:llä Kuva: ESA/NASA Prisma Studio

Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

Astronautit vaihtavat vaatteita melkoisen harvoin, syövät lautasensa ja nukkuvat seinään kiinnitetyissä makuupusseissa ilman tyynyä – eivätkä tunne, milloin ovat pää alaspäin.

Hikiset sukat vaihdetaan uusiin viikon välein

ISS:llä ei ole mahdollisuutta pestä pyykkiä, joten samoja vaatteita käytetään pitkään. Paitaa astronautit vaihtavat noin kerran kuukaudessa.

Astronautit harrastavat liikuntaa vähintään kaksi tuntia päivittäin, joten sukkia on pakko vaihtaa vähän useammin. Puhtaat sukat saa jalkaan noin kerran viikossa.

Hiusten peseminen on avaruusasemalla kirjaimellisesti hiuksia nostattava kokemus. Kun kaikki leijuu ympäriinsä – niin hiukset kuin vesikin – astronautit pesevät hiuksensa shampoolla, jota ei tarvitse huuhdella.

Hiuksista kuivuessa haihtuva vesi kerätään talteen ja kierrätetään juomavedeksi. Sama tehdään kaikille nesteille avaruusasemalla – myös virtsalle.

Avaruusaseman vessa toimii tyhjiöimurilla. Astronauttien on sidottava itsensä kiinni välttyäkseen leijumasta itse pois. Kiinteä aine pakataan ja hävitetään myöhemmin. Virtsa kerätään talteen ja kierrätetään. Osa avaruusaseman juomavedestä on jo vuosia tehty keräämällä ilmankosteus talteen ja kierrättämällä virtsaa ja hikeä monimutkaisessa puhdistuslaitteistossa. Lopputulos on – ensivaikutelmasta huolimatta – todella puhdasta.

Kyyneleet eivät valu avaruudessa

Painottomuudessa vedestä muodostuu leijuvia palloja, joita pitää koossa veden pintajännitys. Siksi esimerkiksi märän pyyhkeen kuivaksi puristaminen saa aikaan erikoisen lopputuloksen.

Kyyneleetkään eivät painottomuudessa valu mihinkään vaan jäävät kellumaan silmän päälle.

Pitkäaikainen oleskelu avaruudessa on rankkaa astronauttien silmille. Painottomuudessa veri pakkaa jalkojen sijaan päähän ja kallonsisäinen paine kasvaa. Tämän on ajateltu olevan syynä näkökyvyn heikkenemiseen, josta kärsii jopa kaksi kolmesta astronautista.

Nukkumaan meneminen muistuttaa takin pukemista

Avaruusasemalla ei käytetä lautasia, vaan esimerkiksi kana ja riisi -annos kootaan tortillan päälle. Näin selvitään ilman tiskejä. Avaruuskeittiössä ruoanlaiton tärkein työkalu on sakset, joilla avataan maassa pakatut ruoka-annospussit. Ruoanlaitto on helppoa: useimmiten valmistaminen tarkoittaa nesteen lisäämistä ja lämmittämistä.

Painottomuudessa astronauttien haju- ja makuaistit heikkenevät, joten makuelämykset eivät ole kovin voimakkaita. Silti avaruudessakaan ruoan tarkoitus ei ole pelkästään tarjota työskentelyyn riittävää kalorimäärää. Euroopan avaruusjärjestö ESA:n mukaan ruoalla on tärkeä psykologinen vaikutus astronauteille. Siksi tarjolla on myös herkkuja: esimerkiksi suklaakakkukahvit.

ISS:llä aurinko nousee ja laskee 16 kertaa vuorokaudessa, mutta astronautit pyrkivät ylläpitämään normaalia vuorokausirytmiä. Avaruusasemalla nukutaan pienissä kapseleissa seinään kiinnitetyissä makuupusseissa ilman tyynyä. Nukkumaan mennessään astronautit sujahtavat makuupussiin kuin ison takin sisälle. Makuukapseleita on avaruusaseman kaikilla reunoilla, sillä astronautit voivat nukkua miten päin vain. Painottomuudessa ei tunne, milloin on pää alaspäin.

Kansainvälinen avaruusasema ISS

  • on maailman suurin satelliitti. Se on jalkapallokentän kokoinen.
  • koottiin avaruudessa. Sen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1998.
  • sai ensimmäisen miehistön marraskuussa 2000. Nyt asemalla on 51. miehistö.
  • kiertää maapallon ympäri noin 90 minuutissa.
  • Kansainvälinen avaruusasema ISS
    Kansainvälinen avaruusasema ISS Kuva: NASA Prisma Studio

    Kurkista itse!

    Vieraile kansainvälisellä avaruusasemalla virtuaalisesti täällä.

    Katso, miltä maapallo näyttää ISS:ltä juuri nyt täällä.

    Jos haluat löytää kansainvälisen avaruusaseman tähtitaivaalta, työkalu siihen löytyy täältä.

    Kommentit
    • Suomessa poltetaan päivittäin 800 rekallista jätettä – mutta tämäkään ei riitä. Jätettä kuskataan myös naapurimaihin poltettavaksi.

      Suomalaisten jätettä kuskataan naapurimaihin poltettavaksi

      Kaatopaikkojen sulkeuduttua jätevoimaloiden lastausporteilla on ruuhkaa. Jätettä poltetaan yötä päivää, mutta silti sekajätekuormia joudutaan lähettämään jatkuvasti myös naapurimaihin poltettavaksi. Suomeen tarvitaan lisää jäteuuneja ja myös lisää kierrätystä. Mutta olisiko jätteen määrää mahdollista vähentää?

    • Mitä tiedät kuulennoista - testaa tietosi!

      Kuulentotesti

      Tänä vuonna on 50 vuotta siitä, kun Apollo 11 laskeutui Kuuhun ja ensimmäinen ihminen astui Kuun pinnalle. Tuo lento tapahtui heinäkuussa, mutta Apollo-ohjelma, jolla kuulentoa harjoiteltiin, oli ollut käynnissä jo 1960-luvun alusta alkaen.

    • Avaruuden tilannekuva - avaruusjärjestöt panostavat taivaalta tulevien uhkien ennakoimiseen

      Maapallo on aina kosmisen hyökkäyksen uhkaamana

      Onneksi avaruus uhkaa meitä erittäin harvoin, mutta silti pahimmat maailmanlaajuiset katastrofit ovat peräisin maapallon ulkopuolelta. Kosmiset törmäykset ja aurinkomyrskyt ovat todellinen vaara meille, ja siksi avaruusjärjestöt ja tähtitieteilijät ovat panostaneet viime aikoina yhä enemmän resursseja niin sanottuun avaruuden tilannekuvaan

    • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

      Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

      Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

    Lue myös - yle.fi:stä poimittua

    Uusimmat sisällöt - Tiede