Hyppää pääsisältöön

Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

astronautti Samantha Cristoforetti ISS:llä
astronautti Samantha Cristoforetti ISS:llä Kuva: ESA/NASA Prisma Studio

Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

Astronautit vaihtavat vaatteita melkoisen harvoin, syövät lautasensa ja nukkuvat seinään kiinnitetyissä makuupusseissa ilman tyynyä – eivätkä tunne, milloin ovat pää alaspäin.

Hikiset sukat vaihdetaan uusiin viikon välein

ISS:llä ei ole mahdollisuutta pestä pyykkiä, joten samoja vaatteita käytetään pitkään. Paitaa astronautit vaihtavat noin kerran kuukaudessa.

Astronautit harrastavat liikuntaa vähintään kaksi tuntia päivittäin, joten sukkia on pakko vaihtaa vähän useammin. Puhtaat sukat saa jalkaan noin kerran viikossa.

Hiusten peseminen on avaruusasemalla kirjaimellisesti hiuksia nostattava kokemus. Kun kaikki leijuu ympäriinsä – niin hiukset kuin vesikin – astronautit pesevät hiuksensa shampoolla, jota ei tarvitse huuhdella.

Hiuksista kuivuessa haihtuva vesi kerätään talteen ja kierrätetään juomavedeksi. Sama tehdään kaikille nesteille avaruusasemalla – myös virtsalle.

Avaruusaseman vessa toimii tyhjiöimurilla. Astronauttien on sidottava itsensä kiinni välttyäkseen leijumasta itse pois. Kiinteä aine pakataan ja hävitetään myöhemmin. Virtsa kerätään talteen ja kierrätetään. Osa avaruusaseman juomavedestä on jo vuosia tehty keräämällä ilmankosteus talteen ja kierrättämällä virtsaa ja hikeä monimutkaisessa puhdistuslaitteistossa. Lopputulos on – ensivaikutelmasta huolimatta – todella puhdasta.

Kyyneleet eivät valu avaruudessa

Painottomuudessa vedestä muodostuu leijuvia palloja, joita pitää koossa veden pintajännitys. Siksi esimerkiksi märän pyyhkeen kuivaksi puristaminen saa aikaan erikoisen lopputuloksen.

Kyyneleetkään eivät painottomuudessa valu mihinkään vaan jäävät kellumaan silmän päälle.

Pitkäaikainen oleskelu avaruudessa on rankkaa astronauttien silmille. Painottomuudessa veri pakkaa jalkojen sijaan päähän ja kallonsisäinen paine kasvaa. Tämän on ajateltu olevan syynä näkökyvyn heikkenemiseen, josta kärsii jopa kaksi kolmesta astronautista.

Nukkumaan meneminen muistuttaa takin pukemista

Avaruusasemalla ei käytetä lautasia, vaan esimerkiksi kana ja riisi -annos kootaan tortillan päälle. Näin selvitään ilman tiskejä. Avaruuskeittiössä ruoanlaiton tärkein työkalu on sakset, joilla avataan maassa pakatut ruoka-annospussit. Ruoanlaitto on helppoa: useimmiten valmistaminen tarkoittaa nesteen lisäämistä ja lämmittämistä.

Painottomuudessa astronauttien haju- ja makuaistit heikkenevät, joten makuelämykset eivät ole kovin voimakkaita. Silti avaruudessakaan ruoan tarkoitus ei ole pelkästään tarjota työskentelyyn riittävää kalorimäärää. Euroopan avaruusjärjestö ESA:n mukaan ruoalla on tärkeä psykologinen vaikutus astronauteille. Siksi tarjolla on myös herkkuja: esimerkiksi suklaakakkukahvit.

ISS:llä aurinko nousee ja laskee 16 kertaa vuorokaudessa, mutta astronautit pyrkivät ylläpitämään normaalia vuorokausirytmiä. Avaruusasemalla nukutaan pienissä kapseleissa seinään kiinnitetyissä makuupusseissa ilman tyynyä. Nukkumaan mennessään astronautit sujahtavat makuupussiin kuin ison takin sisälle. Makuukapseleita on avaruusaseman kaikilla reunoilla, sillä astronautit voivat nukkua miten päin vain. Painottomuudessa ei tunne, milloin on pää alaspäin.

Kansainvälinen avaruusasema ISS

  • on maailman suurin satelliitti. Se on jalkapallokentän kokoinen.
  • koottiin avaruudessa. Sen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1998.
  • sai ensimmäisen miehistön marraskuussa 2000. Nyt asemalla on 51. miehistö.
  • kiertää maapallon ympäri noin 90 minuutissa.
  • Kansainvälinen avaruusasema ISS
    Kansainvälinen avaruusasema ISS Kuva: NASA Prisma Studio

    Kurkista itse!

    Vieraile kansainvälisellä avaruusasemalla virtuaalisesti täällä.

    Katso, miltä maapallo näyttää ISS:ltä juuri nyt täällä.

    Jos haluat löytää kansainvälisen avaruusaseman tähtitaivaalta, työkalu siihen löytyy täältä.

    Kommentit
    • Avaruudesta tulee toistuvasti omituisia radiopulsseja – viimeisimmän niistä havaittiin tulevan lähes naapurista

      Avaruudessa pamahtelee koko ajan, mutta emme vain näe sitä

      Tähtitieteilijät ovat havainneet jo yli 150 voimakasta, yllättävää radiopulssia, joiden alkuperästä voi esittää vain arvauksia. Monet pulssit ovat olleet toistuvia, mikä on saanut mielikuvituksen laukkaamaan ja pohtimaan, olisivatko ne viestejä vierailta sivilisaatioilta. Niin sanotut nopeat radiopurskeet ovat tulleet tähän mennessä kaukaa Linnunradan ulkopuolelta, mutta tuorein huhtikuun lopussa havaittu pystyttiin paikantamaan tulevan omasta galaksistamme. Siis muihin verrattuna ihan naapurista. Mistä oikein on kyse?

    • Hyvä kysymys: Mistä täit tulivat ja miksei niitä pystytä kukistamaan?

      Täit ovat eläneet ihmisen rinnalla aina.

      Muutaman millimetrin kokoiset täit ovat aina eläneet ihmisen rinnalla. Niiden elinikä on vain kuukauden, mutta ne lisääntyvät nopeasti. Täit ovat jäytiäisistä kehittynyt hyönteisryhmä, joka on erikoistunut elämään nisäkkäiden pintaloisina ja imemään verta. Noin viidesosalla nisäkkäistä on täitä, mutta muutamilta nisäkäsryhmiltä ne puuttuvat kokonaan.

    • Elon Muskin uusi jättiraketti ei räjähtänyt – kolme prototyyppiä jo tuhoutunut

      Starship olisi vallankumous avaruustoiminnassa.

      Vaikka äkkiväärä teknoguru Elon Musk on viime päivinä purkanut koronaturhautumistaan kovasti twitterissä, on hänellä myös syytä iloon. Perustamansa avaruusyhtiö SpaceX:n uusi superraketti läpäisi juuri kriittisen testin ja jopa konservatiivinen Nasa näytti yhtiön hurjille kuusuunnitelmille vihreää valoa.

    Lue myös - yle.fi:stä poimittua

    Uusimmat sisällöt - Tiede