Hyppää pääsisältöön

Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

astronautti Samantha Cristoforetti ISS:llä
astronautti Samantha Cristoforetti ISS:llä Kuva: ESA/NASA Prisma Studio

Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

Astronautit vaihtavat vaatteita melkoisen harvoin, syövät lautasensa ja nukkuvat seinään kiinnitetyissä makuupusseissa ilman tyynyä – eivätkä tunne, milloin ovat pää alaspäin.

Hikiset sukat vaihdetaan uusiin viikon välein

ISS:llä ei ole mahdollisuutta pestä pyykkiä, joten samoja vaatteita käytetään pitkään. Paitaa astronautit vaihtavat noin kerran kuukaudessa.

Astronautit harrastavat liikuntaa vähintään kaksi tuntia päivittäin, joten sukkia on pakko vaihtaa vähän useammin. Puhtaat sukat saa jalkaan noin kerran viikossa.

Hiusten peseminen on avaruusasemalla kirjaimellisesti hiuksia nostattava kokemus. Kun kaikki leijuu ympäriinsä – niin hiukset kuin vesikin – astronautit pesevät hiuksensa shampoolla, jota ei tarvitse huuhdella.

Hiuksista kuivuessa haihtuva vesi kerätään talteen ja kierrätetään juomavedeksi. Sama tehdään kaikille nesteille avaruusasemalla – myös virtsalle.

Avaruusaseman vessa toimii tyhjiöimurilla. Astronauttien on sidottava itsensä kiinni välttyäkseen leijumasta itse pois. Kiinteä aine pakataan ja hävitetään myöhemmin. Virtsa kerätään talteen ja kierrätetään. Osa avaruusaseman juomavedestä on jo vuosia tehty keräämällä ilmankosteus talteen ja kierrättämällä virtsaa ja hikeä monimutkaisessa puhdistuslaitteistossa. Lopputulos on – ensivaikutelmasta huolimatta – todella puhdasta.

Kyyneleet eivät valu avaruudessa

Painottomuudessa vedestä muodostuu leijuvia palloja, joita pitää koossa veden pintajännitys. Siksi esimerkiksi märän pyyhkeen kuivaksi puristaminen saa aikaan erikoisen lopputuloksen.

Kyyneleetkään eivät painottomuudessa valu mihinkään vaan jäävät kellumaan silmän päälle.

Pitkäaikainen oleskelu avaruudessa on rankkaa astronauttien silmille. Painottomuudessa veri pakkaa jalkojen sijaan päähän ja kallonsisäinen paine kasvaa. Tämän on ajateltu olevan syynä näkökyvyn heikkenemiseen, josta kärsii jopa kaksi kolmesta astronautista.

Nukkumaan meneminen muistuttaa takin pukemista

Avaruusasemalla ei käytetä lautasia, vaan esimerkiksi kana ja riisi -annos kootaan tortillan päälle. Näin selvitään ilman tiskejä. Avaruuskeittiössä ruoanlaiton tärkein työkalu on sakset, joilla avataan maassa pakatut ruoka-annospussit. Ruoanlaitto on helppoa: useimmiten valmistaminen tarkoittaa nesteen lisäämistä ja lämmittämistä.

Painottomuudessa astronauttien haju- ja makuaistit heikkenevät, joten makuelämykset eivät ole kovin voimakkaita. Silti avaruudessakaan ruoan tarkoitus ei ole pelkästään tarjota työskentelyyn riittävää kalorimäärää. Euroopan avaruusjärjestö ESA:n mukaan ruoalla on tärkeä psykologinen vaikutus astronauteille. Siksi tarjolla on myös herkkuja: esimerkiksi suklaakakkukahvit.

ISS:llä aurinko nousee ja laskee 16 kertaa vuorokaudessa, mutta astronautit pyrkivät ylläpitämään normaalia vuorokausirytmiä. Avaruusasemalla nukutaan pienissä kapseleissa seinään kiinnitetyissä makuupusseissa ilman tyynyä. Nukkumaan mennessään astronautit sujahtavat makuupussiin kuin ison takin sisälle. Makuukapseleita on avaruusaseman kaikilla reunoilla, sillä astronautit voivat nukkua miten päin vain. Painottomuudessa ei tunne, milloin on pää alaspäin.

Kansainvälinen avaruusasema ISS

  • on maailman suurin satelliitti. Se on jalkapallokentän kokoinen.
  • koottiin avaruudessa. Sen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1998.
  • sai ensimmäisen miehistön marraskuussa 2000. Nyt asemalla on 51. miehistö.
  • kiertää maapallon ympäri noin 90 minuutissa.
  • Kansainvälinen avaruusasema ISS
    Kansainvälinen avaruusasema ISS Kuva: NASA Prisma Studio

    Kurkista itse!

    Vieraile kansainvälisellä avaruusasemalla virtuaalisesti täällä.

    Katso, miltä maapallo näyttää ISS:ltä juuri nyt täällä.

    Jos haluat löytää kansainvälisen avaruusaseman tähtitaivaalta, työkalu siihen löytyy täältä.

    • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

      Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

      Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

    • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

      Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

      Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

    • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

      Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

      Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.

    • Kaareutuva vai kulmikas? Visuaalinen illuusio kertoo aivojen toiminnasta

      Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sotkee aivot.

      Katso tarkasti yllä olevan kuvaa. Minkälaisia viivoja näet? Ovatko ne pehmeästi kaareutuvia vai kulmikasta siksakkia? Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sopivasti aseteltuna sotkee aivojen ääriviivoja hahmottavia prosesseja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan.

    Lue myös - yle.fi:stä poimittua

    Tiede

    • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

      Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

      Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

    • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

      Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

      Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

    • Kaareutuva vai kulmikas? Visuaalinen illuusio kertoo aivojen toiminnasta

      Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sotkee aivot.

      Katso tarkasti yllä olevan kuvaa. Minkälaisia viivoja näet? Ovatko ne pehmeästi kaareutuvia vai kulmikasta siksakkia? Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sopivasti aseteltuna sotkee aivojen ääriviivoja hahmottavia prosesseja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan.

    • Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä - 3 asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin

      Mitä jos suositukset ovatkin väärässä?

      Rasvaton maito vai täysmaito? Margariinia vai voita? Jugurtti ilman rasvaa vai sittenkin se rasvaisempi versio? Vuosikymmenten ajan niin terveysviranomaiset kuin kuluttajatkin ovat pitäneet näitä kysymyksiä itsestäänselvyyksinä: ostoskoriin kuuluu valita ne vähemmän rasvaiset vaihtoehdot. Mutta voivatko terveysviranomaiset suosituksineen olla väärässä?

    • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

      Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

      Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.