Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Pietari K. kävi täällä pääkuva

Pihalla podcasteista? Aloita tästä!

Nainen kuuntelee kännykästä podcastia.
Nainen kuuntelee kännykästä podcastia. Kuva: Yle / Kaisa Alenius Podcast,kirjojen suomi

Supersuositulla Serial-podcastilla on ollut jo 40 miljoona kuulijaa. Podcastien noususta on merkkejä myös Suomessa. Mitä podcastit ovat ja mistä kuuntelun voi aloittaa?

Podcastit ovat audiota kuten radio-ohjelmatkin, mutta ne ovat ennen kaikkea aivan oma lajinsa. Podcastit ovat äänen taidetta, tiukkaa argumentointia, pitkiä monologeja, draamaa, keskustelua tai rauhallista pohdittua kerrontaa.

Ylellä alkoi pari viikkoa sitten kirjallisuus-podcast Pietari K. kävi täällä. Sarjan toimittaja Pietari Kylmälä pohti toimittaja Kati Lahtisen kanssa Radio Suomen Ajantasassa podcastien olemusta.

Nämä viisi asiaa erottavat podcastin omaksi lajikseen:

1. Pieni on suurta
Podcasteille mikään aihe ei ole liian pieni. Radiokanavien koneisto on niin iso, että sinne on vaikea saada hyvin pieniä aiheita. Riippumattomuus on netille laajemminkin olennaista. Nettiin voi laittaa mitä vaan.

2. Löydä oma juttusi
Radiosta kuunnellaan, mitä sieltä tulee, mutta podcastit poimitaan käsin. Siksi niistä löytää juuri itselle tärkeät asiat. Kiinnostaako parsakaali, kirjallisuus, Washingtonin sisäpiirit? Löydä podcastit!

3. Tee se itse
Podcast-kulttuuriin liittyy vahvasti tee se itse -tapa ajatella. Kuka tahansa voi tehdä radiota, sillä podcastien tekeminen ja julkaisu on halpaa.

4. Pitää kiinnostaa
Koska netissä kuuntelijaa ei saada vahingossa, on kerronnan oltava todella koukuttavaa. Onneksi radioilmaisua ei olekaan jätetty vain isojen kanavien vastuulle, sillä podcastit rikastavat kerrontaa ja niissä puhutaan kirjavaa kieltä

5. Aina mukana
Podcastien nousuun vaikuttaa tietysti myös tekniikka: Mukana kulkevat älypuhelimet ja laajakaistat tekevät kuuntelun mahdolliseksi missä tahansa. Kuuntelijana voit valita myös itsellesi sopivan mittaisen ohjelman – sen mukaan onko aikaa tunti tai vartti.

Tilaa Pietari K. kävi täällä -podcast täältä!

Pietari Kylmälän tärpit podcastien maailmaan

Kirja-podcasteja:

Sivumennen
Paras ja ainoa suomalainen kirjallisuutta käsittelevä indie-podcast. Aina kun kuuntelen tätä, ajattelen, että olisipa aikaa lukea yhtä paljon kuin Jonna Tapanaisella ja Johanna Laitisella. Englannin- ja norjankielistä kirjallisuutta, myös televisiosarjoja.

Bret Easton Ellisin podcast
Överipitkiä kulttuuriesseitä. Aivan loistavaa kamaa, jos haluaa pysyä kärryillä länsimaisen kulttuurin kipupisteistä, huonoista elokuvista ja kapitalismin “ylätason” kehityksestä.

My Dad Wrote a Porno
Toimittaja lukee viikottain yhden luvun isänsä kirjoittamasta tuhmasta romaanista kavereidensa kanssa. Hassua hihittelyä ja perhetunteita.

NY Times: The Book Review Podcast
Laadukas kirjallisuus-podcast, jossa New York Timesissa käsiteltyjen teosten kirjoittajat keskustelevat kirjoistaan syventävästi. Pamela Paul on hyvä juontaja.

Laatua ja klassikoita:

Reveal
Tiukkaa tutkivaa journalismia, kansainvälistä yhteistyötä ja hyvää tarinankerrontaa.

Benjamen Walker’s Theory of Everything
Benjamen Walker on ihan hirveän hyvä toimittaja. Podcast käsittelee ennen kaikkea teknologian ja uuden työn aihepiirejä, mutta onnistuu laajentamaan teemojaan ja suhtautuu sopivan itsereflektiivisesti omaan ilmaisuunsa. Hyvää radiofoniaa tämäkin! Täältä löytyy myös podcastaamisen lyhyt historia.

99% Invicible
Roman Mars on keskeinen toimija koko nykyisen amerikkalaisen indie-podcast-ekonomian taustalla. Hänen perustamansa Radiotopia-yhteisö tuottaa myös Benjamen Walkerin ja montaa muuta ohjelmaa. 99% Invicible käsittelee designia, mutta todella laajalla pensselillä. Jakso keskellä Mojaven autiomaata kököttävästä puhelinkopista on klassikko.

Serial ja S-Town
Sarjamuotoisen radiodokumentarismin kruununjalokivet ovat muokanneet radiokerronnan perusteita ja tuotantologiikkaa ehkä enemmän kuin mikään nykyhistorian kulttuurituote. Tekijäporukka on hankkinut kannuksensa 90-luvun alkupuolelta pyörineen This American Life -radio-ohjelman parissa ja vienyt radiofonisen tarinallisuuden niin sanotusti nextille levelille.

Radiofonisesti kiinnostavia podcasteja:

Re:sound
Chicagolaisen Third Coast International -radiofestivaalin ohjelmiston parhaita paloja. Tämä on korvia avaavaa kuunneltavaa viikosta toiseen!

Radiolab
Ehkä maailman paras radio-ohjelma (minun mielestäni). Tieteeseen keskittyvä ohjelma (hyvin laajasti käsitettynä), jonka jokainen jakso onnistuu olemaan vetävä ohjelma ja radiofoninen taideteos. Tätä on suorastaan masentavaa kuunnella rajattujen resurssien kanssa kamppailevana radiotoimittajana, mutta kuunteleminen kannattaa kuolettavasta kateudesta huolimatta!

Kuuntele Ajantasaa, jossa Pietari Kylmälä on vieraana

  • Eläköön ikuisesti #Suomi100 - pakkopullaan tukehtuu mielellään

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Olen nyt tarkastellut Suomen satavuotisjuhlia tietyllä tavalla aitiopaikalta viimeisen vuoden ajan toimittajana Ylen Kirjojen Suomi -hankkeessa ja oloni on toiveikas. Tämä Suomi100-juhlinta tuntuu nimittäin sopivan keveältä ja ilahduttavan tyhjältä, aivan kuten nationalismin jälkeiseen maailmaan kuuluukin. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Maalle mars! Suomalaisen maaseudun epäromanttinen historia

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Kaupunkilaisille on luonteenomaista, että he haluaisivat olla maalaisia - ainakin silloin tällöin. Yleensä tämä halu tulee silloin kun ahdistaa, on kiire tai sää on huono. Näinä hetkinä kaupunkilaiset ajattelevat lapsuuden pitkiä kesiä mummolassa ja miettivät, että olisiko meistäkin maalaisiksi. Ajatus kuitenkin haihtuu nopeasti, kun kaupunkilaiset tajuavat, että sama ahdistus, kiire ja huono sää jatkuvat myös maalla. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Ikkunat auki pohjoiseen! Saamelainen kirjallisuus on modernimpaa kuin suomalainen

    Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast

    Suomessa on vieläkin vallalla sellainen ennakkoluulo, että saamelaisuus on jotenkin perinteistä ja alkuperäistä. Tosiasiassa koko saamelainen kulttuurielämä ja taide on modernia, sanoi kirjailija, muusikko ja kuvataiteilija Nils-Aslak Valkeapää haastattelussa jo vuonna 1999. Onko se mahdollista – ja miten? Kuuntele podcast tai lue essee täältä!

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Kirjojen Suomi

  • Kahtiajakautunut maa matkalla uuteen sotaan – lue 30-luvun klassikoita e-kirjoina

    Lukulista 30-luvulle.

    Kirjojen Suomi on kertomus satavuotiaasta Suomesta ja sen vaiheista. Nyt matkamme kulkee läpi dramaattisen 30-luvun. Vuosikymmen jätti jälkeensä monia klassikoita: Toivo Pekkasen työläisromaanin Tehtaan varjossa ja Hella Wuolijoen näytelmät. Runoilija Saima Harmaja kirjoitti koko tuotantonsa 30-luvulla. Olavi Paavolainen kuvasi esseissään ajan henkeä ja F.E. Sillanpää sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

  • Nämä kirjat muuttivat elämäni – tutustu tarinoihin

    Riku Rantala, Maija Vilkkumaa ja Sanna Stellan kertovat

    Kirjat korvasivat Antti Tuurille perheen, mullistivat Riku Rantalan elämän 6-vuotiaana ja Maija Vilkkumaa löysi Saima Harmajasta sielunsisaren teini-iässä. Mikä kirja on sinulle tärkein? Kerro lempikirjastasi meille.

  • "Romaani kuvaa sitä, kuinka vaikeaa on nuorena naisena vaeltaa" - Maija Vilkkumaan verkkolukupiirissä keskusteltiin sukupolvista ja selviytymisestä

    Maija Vilkkumaan verkkolukupiirin loppukeskustelu

    Muusikko Maija Vilkkumaan vetämässä verkkolukupiirissä on luettu Anja Kaurasen (nyk. Snellman) romaani Sonja O. kävi täällä (1981). On loppuyhteenvedon aika: mitä ajatuksia kirja herätti niissä, jotka lukivat sen vuosien jälkeen uudestaan ja niissä, jotka tarttuivat siihen ensi kerran? Keskusteluun voi edelleen osallistua!

  • Kuka saa kirjallisuuden Nobelin 2017?

    Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaja julkistetaan klo 14

    Ruotsin akatemia ilmoittaa torstaina klo 14 tämänvuotisen kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan. Kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen esittelee ennakkosuosikkeja ja pohtii, mitkä seikat vaikuttavat valintaan.

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Kirjoitan päälauseita. Timo Soini kirjoittaa päälauseita. Uskottavat miehet kirjoittavat niin.

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja essee lukeville

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja esseesarja lukeville ihmisille. Jos Suomen historiasta haluaa sanoa jotain painavaa, kirkasta ja samalla moniselitteistä, on käytettävä koivuklapeja: kovia ja lämpöarvoltaan suuria lauseita. Se lisää kirjoittajan uskottavuutta, mutta on riittävän moniselitteistä. Samalla kommentoija saa sytykettä omalle itserakkaudelleen.

  • Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin

    Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.

    Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.

  • Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Kirjojen Suomi – elämyksiä lukemalla

    Valitsimme kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta

    Kirjallisuustoimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak ovat valinneet jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta yhden kirjan. Suurin osa kirjoista on luettavissa e-kirjoina vuoden 2017 loppuun saakka. Mitkä kirjat olisit itse valinnut?

  • Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

    Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

    John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

  • Poimi e-hömppäkirja luettavaksesi täältä

    Jaa kesän parhaat kirjat hashtagilla #hömppäkirjalista

    Ei syytä paniikkiin, vaikka olisit nalkissa mökillä ilman luettavaa. Voit lukea Kirjojen Suomen e-kirjoja! Nämä kirjat viihdyttävät ja saavat suupielet kohoamaan, vaikka viikonloppu ei hellisikään helteillä. Kirjojen Suomella on käynnissä pro hömppä -liike.

  • Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

    Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

    Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!