Hyppää pääsisältöön

Syö kuin astronautti: kvinoapuuroa marsilaisella pestolla

Millaisen gourmet-aterian huippukokki loihtisi Marsissa? Heitimme haasteen Henri Alénille, jonka tehtävänä oli valmistaa avaruusateria raaka-aineista, joita voidaan tulevaisuudessa kasvattaa Mars-maaperässä.

Tutkimusten mukaan Marsin maaperässä pystyisi kasvattamaan 10 lajia: tomaattia, ruista, retiisiä, purjoa, herneä, kvinoaa, ruohosipulia, pinaattia, rucolaa, krassia ja perunaa.

Alén innostui haasteesta, sillä raaka-aineet kuulostivat yllättävän tutuilta.

- Näitähän voi Marsin lisäksi kasvattaa meillä Suomessa. Tykkään puhtaista mauista ja ajatuksesta, että pitää tulla toimeen sillä, mitä on.

Kvinoapuuroa marsilaisella pestolla eli mastolla

Marsilainen pesto
leikkaa purjosta vihreä varsi ja soseuta se rukolan ja öljyn kanssa tasaiseksi.

Kvinoapuuro
Hienonna purjon vaaleaa osaa ja laita se kattilaan kvinoan ja veden kanssa. Keitä hauduttaen puuroksi ja mausta suolalla. Mausta valmis puuro marsilaisella pestolla.

Kuullota pinaatti ja herneet öljyssä pannulla ja mausta suolalla. Asettele kvinoapuuro pinaattihernepedille. Koristele krassilla ja leikatulla ruohosipulilla.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

    Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

    Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.