Hyppää pääsisältöön

Tässä ovat Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat

Tanssiva karhu -runopalkinnon ehdokkaat Erkka Filander, Sirpa Kyyrönen, Tiina Lehikoinen, Catharina Gripenberg, Ville Luoma-aho ja Harri Nordell
Tanssiva karhu -runopalkinnon ehdokkaat Erkka Filander, Sirpa Kyyrönen, Tiina Lehikoinen, Catharina Gripenberg, Ville Luoma-aho ja Harri Nordell Tanssiva karhu -runopalkinnon ehdokkaat Erkka Filander, Sirpa Kyyrönen, Tiina Lehikoinen, Catharina Gripenberg, Ville Luoma-aho ja Harri Nordell Erkka Filander,Harri Nordell,Sirpa Kyyrönen,Catharina Gripenberg,Tiina Lehikoinen,Tanssiva karhu,ehdokkaat,ville luoma-aho

Kevään merkkejä: linnut, aurinko, Tanssiva karhu. Runouspalkintoa tavoittelevat vuonna 2017 Erkka Filanderin Torso, Catharina Gripenbergin Handbok att bära till en dräkt, Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret, Tiina Lehikoisen Multa, V. S. Luoma-ahon Mantra ja Harri Nordellin Hajo.

Runous ansaitsee huomiota. Siksi Yle nostaa joka vuosi esiin kuusi erityisen kiinnostavaa runoteosta ja palkitsee niistä yhden. Kyse on Tanssivasta karhusta, yhdestä Suomen vanhimmasta yhä jaettavasta runouspalkinnosta. Sitä on jaettu vuodesta 1994.

Tämänvuotiset ehdokkaat on nyt valittu. Olkaa hyvä, nauttikaa! Mikä ehdokkaista on oma suosikkisi tai jäikö vuoden antoisin runoteos listan ulkopuolelle?

Raadin perustelut

Erkka Filander: Torso (Poesia)

Kirjassaan Filander tutkii uskon ja uhrautumisen äärimmäistä reunaa, marttyyriutta. Vaikka kirja on fragmentaarinen, sillä on läpikäyvä, määrätietoinen tavoite hahmottaa pikemminkin korvan kuin silmän viisautta. Vastalause näkyvälle, niin kuin kirjassa sanotaan.

Runoilija Erkka Filander
Runoilija Erkka Filander Kuva: Virpi Alanen Erkka Filander,runoilijat,Tanssiva karhu

Catharina Gripenberg: Handbok att bära till en dräkt (Schildts&Söderströms)

Gripenbergin teos on vuoden merkittävin suomenruotsalainen runokokoelma, eräänlainen magnum opus. Gripenberg luo eri diskursseista absurdia musiikkia, jonka avulla hän tutkiskelee yksilöllisen ja kollektiivisen muistin rajaa. Kirja käsittelee perustavanlaatuista sopeutumattomuutta, olomuotoa johon ei löydy neuvoja itsehoito-oppaista. Runot puhuvat identiteetistä ja sen puuttumisesta, josta Gripenberg lopuksi kirjoittaa itsensä vapaaksi: ”Näyttää siltä että olen jäänyt eloon.

Runoilija Catharina Gripenberg
Runoilija Catharina Gripenberg Kuva: Laerke Posselt/Agence VU' Catharina Gripenberg,Tanssiva karhu,runoilijat

Sirpa Kyyrönen: Ilmajuuret (Otava)

Sirpa Kyyrösen kokoelma avaa arkea tunnistettavasti ja ilmaisuvoimaisesti syvyyssuuntaan. Juurten moninaiset merkitykset kasvavat ihmisten välille, ne sitovat meidät luontoon ja takaavat jatkuvuuden. Lukija asettuu jokapäiväisiä asioita avaamalla aikajanalle, joka ulottuu kauas entiseen, mutta myös nykyiseen ja tulevaan.

Runoilija Sirpa Kyyrönen
Runoilija Sirpa Kyyrönen Kuva: Otava/Pekka Holmström Sirpa Kyyrönen,runoilijat,Tanssiva karhu

Tiina Lehikoinen: Multa (Poesia)

Multa on alku ja loppu, elämän kiertokulku käsin kosketeltavissa. Tiina Lehikoinen seuraa runoteoksessaan vuoden kiertoa ja elämän vääjäämätöntä etenemistä muistisairaan läheisenä.

Kieli, jolla hän muutoksen herättämiä tunteita kuvaa, on mullan tavoin voimakasta ja uutta synnyttävää. Sairaan rinnalla kulkeminen on suurten kysymysten kohtaamista, mutta se on myös arkista elämistä, jossa on hyväksyttävä yhteyden katoaminen, hoivattava, ja toisen loitotessa, käsiteltävä omaa kuolevaisuutta rehellisesti.

Runoilija Tiina Lehikoinen
Runoilija Tiina Lehikoinen Kuva: Marko Niemi Tiina Lehikoinen,runoilijat,Tanssiva karhu

V.S. Luoma-aho: Mantra (Poesia)

Teoksessaan V.S. Luoma-aho tunnustelee sanoilla, sanapareilla ja lauseen paloilla elämän olemusta. Hän sovittaa toisiinsa kuvia, väittämiä, aistimuksia, ymmärtääkseen tai löytääkseen levon. Aallot, kohina, kuolema yhdistyvät arkiseen tassutteluun, nukkumisharjoituksiin, pyrkimykseen elää hengitys kerrallaan, eikä koko maailman kaaos sylissä.

Runoilija Ville Luoma-Aho
Runoilija Ville Luoma-Aho Kuva: Kaija Rantakari runoilijat,Tanssiva karhu,ville luoma-aho

Harri Nordell: Hajo (WSOY)

Nordellin kokoelma on intiimi tutkimusmatka kuolevaisuuteen ja olevaisuuteen. Lukija saa luvan olla ymmärtämättä kaikkea, vapautuu ja antaa runon tapahtua itselleen. Vaikka sanan merkitystä ei tiedä, sen tuntee. Runojen minimalistinen kauneus jysähtää ja avaa tien kiinnostaville assosiaatioille.

Kirjailija, runoilija Harri Nordell
Kirjailija, runoilija Harri Nordell Kuva: © Timo Jakonen Harri Nordell,kirjailijat,Tanssiva karhu


Tanssiva karhu on Ylen vuodesta 1994 lähtien runoteokselle jakama palkinto. Tänä vuonna se jaetaan Kajaanin Runoviikolla 5.7.2017. Palkintosumma on 4 000 euroa.

Ehdokkaat on valinnut Tanssivan karhun runoraati. Tämänkertaisessa raadissa ovat puheenjohtajana kirjallisuuskriitikko Fredrik Hertzberg, Ylen kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä näyttelijä–tuottaja Erja Manto. Raati kertoo lukuelämysten ja teoskokonaisuuden vaikuttaneen valintoihin.

Tanssiva karhu -palkinnon logo
Tanssiva karhu -palkinnon logo Kuva: Yle tanssiva karhu
Kommentit
  • Sormitietokone eli tabletti eli pädi eli tabu vaiko ehkä sittenkin lääpytin?

    Tabletista lätyskään

    Käsissäsi on pieni, kevyt tietokone ilman näppäimistöä. Millä tavalla sinä sitä kutsut? Et selvästi ainakaan sormitietokoneeksi, vaikka se nimi sille annettiin aikoinaan muun muassa Helsingin Sanomien nimikilpailussa. Etkä luultavasti myöskään surffilaudaksi kuten ruotsalaiset tekevät.

  • Avaruusromua: Puoli vuosisataa elektronista meditaatiota

    Mitä Salvador Dali kertoi Edgar Froeselle taiteesta?

    Berliini vuonna 1967. 23-vuotias Edgar Froese etsii sielun veljiään: kokeiluista ja musiikillisesta vapaudesta innostuneita muusikoita. Syntyy yhtye nimeltä Tangerine Dream. Edgar Froesen johtotähtenä on se, mitä Salvador Dali sanoi hänelle taiteesta: lähes kaikki on mahdollista niin kauan kuin itse uskot järkähtämättä siihen, mitä teet. Avaruusromussa selaillaan Edgar Froesen postuumisti julkaistua omaelämäkertaa Tangerine Dream: Force Majeure. Toimittajana Jukka Mikkola

  • Kaikki maailman robotit - liittykää yhteen! R.U.R. -näytelmä kertoi robottien vallankumouksesta jo sata vuotta sitten!

    Mikä tekee orjasta orjan ja isännästä isännän?

    Karel Čapekin näytelmässä R.U.R. - Rossum's Universal Robots (1920) robotteja tuotetaan tehtaassa. Ne ovat kauppatavaraa. Ne ovat halpaa työvoimaa. Ne muistuttavat ihmistä, mutta ne eivät tunne kipua eikä niillä ei ole tunteita. Niillä ei myöskään ole omaa tahtoa. Niillä ei ole sielua, sanovat niiden rakentajat. Monista Blade Runnerin ja Westworldin katsojista tämä saattaa kuulostaa hyvin tutulta...

  • Kirjat ovat auttaneet minua löytämään itsestäni herkkyyttä valita oikein ja vahvistaneet kykyäni muodostaa omia mielipiteitä.

    Elämää voi käydä läpi myös lukemiensa kirjojen kautta.

    Koitin aikanaan etsiä yhtymäkohtia edesmenneeseen äitiini myös hänen kirjahyllynsä kautta, mutta tulos jäi laihaksi. Mitenköhän oma tyttäreni tulee joskus tulevaisuudessa äitinsä kirjahyllyä tarkastelemaan? Tunnistaako hän siinä jotain samaa kaarta kuin mitä minä itse olen näkevinäni omassa elämässäni nyt viidenkympin kynnyksellä? Luultavasti kaikki alkoi Hanhiemon satuaarteesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Koko maailman taiteen historia BBC:n uudessa suursarjassa

    Luovuuden katkeamaton ketju ulottuu vuosituhansien taakse

    Kulttuurien juurilla on BBC:n uusi yhdeksänosainen suursarja koko maailman kuvataiteen historiasta varhaisimmista luolamaalauksista nykypäivään – ja tulevaisuuteenkin. Teema tiistaisin 21.8. – 19.10.

  • Sormitietokone eli tabletti eli pädi eli tabu vaiko ehkä sittenkin lääpytin?

    Tabletista lätyskään

    Käsissäsi on pieni, kevyt tietokone ilman näppäimistöä. Millä tavalla sinä sitä kutsut? Et selvästi ainakaan sormitietokoneeksi, vaikka se nimi sille annettiin aikoinaan muun muassa Helsingin Sanomien nimikilpailussa. Etkä luultavasti myöskään surffilaudaksi kuten ruotsalaiset tekevät.

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Avaruusromua: Puoli vuosisataa elektronista meditaatiota

    Mitä Salvador Dali kertoi Edgar Froeselle taiteesta?

    Berliini vuonna 1967. 23-vuotias Edgar Froese etsii sielun veljiään: kokeiluista ja musiikillisesta vapaudesta innostuneita muusikoita. Syntyy yhtye nimeltä Tangerine Dream. Edgar Froesen johtotähtenä on se, mitä Salvador Dali sanoi hänelle taiteesta: lähes kaikki on mahdollista niin kauan kuin itse uskot järkähtämättä siihen, mitä teet. Avaruusromussa selaillaan Edgar Froesen postuumisti julkaistua omaelämäkertaa Tangerine Dream: Force Majeure. Toimittajana Jukka Mikkola

  • Kohta robotit eivät kaipaa ihmistä – 10 tarinaa robottien elämästä

    Robotti on enemmän kuin kone, se on kohta perheenjäsen.

    1950-luvulla haaveiltiin ajasta, jolloin robotit astuisivat ihmiskunnan palvelukseen. Robotit ovat olleet liukuhihnahommissa jo vuosikymmeniä, ja nyt ne haluavat olla perheenjäseniämme. Robotit ovat osa elämäämme - halusimme tai emme.

  • Esa-Pekka Salonen 60 vuotta Teemalla

    Juhlakonsertti suorana, arkisto-ohjelmia nuoresta maestrosta

    Kesällä 60 vuotta täyttänyttä maestro Esa-Pekka Salosta juhlitaan suorassa konserttilähetyksessä perjantaina 17.8. Lisäksi Teemalla nähdään arkisto-ohjelmia nuoremmasta Salosesta.

  • Kaikki maailman robotit - liittykää yhteen! R.U.R. -näytelmä kertoi robottien vallankumouksesta jo sata vuotta sitten!

    Mikä tekee orjasta orjan ja isännästä isännän?

    Karel Čapekin näytelmässä R.U.R. - Rossum's Universal Robots (1920) robotteja tuotetaan tehtaassa. Ne ovat kauppatavaraa. Ne ovat halpaa työvoimaa. Ne muistuttavat ihmistä, mutta ne eivät tunne kipua eikä niillä ei ole tunteita. Niillä ei myöskään ole omaa tahtoa. Niillä ei ole sielua, sanovat niiden rakentajat. Monista Blade Runnerin ja Westworldin katsojista tämä saattaa kuulostaa hyvin tutulta...

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Kirjat ovat auttaneet minua löytämään itsestäni herkkyyttä valita oikein ja vahvistaneet kykyäni muodostaa omia mielipiteitä.

    Elämää voi käydä läpi myös lukemiensa kirjojen kautta.

    Koitin aikanaan etsiä yhtymäkohtia edesmenneeseen äitiini myös hänen kirjahyllynsä kautta, mutta tulos jäi laihaksi. Mitenköhän oma tyttäreni tulee joskus tulevaisuudessa äitinsä kirjahyllyä tarkastelemaan? Tunnistaako hän siinä jotain samaa kaarta kuin mitä minä itse olen näkevinäni omassa elämässäni nyt viidenkympin kynnyksellä? Luultavasti kaikki alkoi Hanhiemon satuaarteesta.

  • Ingmar Bergmanin taiteen ja tuotteliaisuuden salaisuudet: jatkuva ripuli, elatusvelvollisuudet ja seksi

    Harva olisi selvinnyt Bergmanin vauhdissa

    Taiteilijadokumentit keskittyvät yleensä ylläpitämään romanttista neromyyttiä ja herkuttelemaan tragedioilla. Niitä tehdään ikään kuin kukaan ei jaksaisi kuulla neron teoksista mitään. Uusi Bergman-dokumentti Yksi vuosi, yksi elämä ei tee tästä poikkeusta. Saamme tietää että useamman naisen kanssa yhtä aikaa touhuavalla elokuvaohjaajalla oli ärtynyt suoli ja paha temperamentti. Mutta resepti toimii, sillä minäkin palasin kiinnostuneena hyllyssä pölyttyneen dvd-kokoelmani kimppuun ja innostuin lukemaan kolme ja puoli kirjaa Bergmanista.