Hyppää pääsisältöön

Valheenpaljastaja: Automatisointia ja vanhanaikaista toimitustyötä – näin valeuutisia nyt kitketään maailmalla

Eri faktantarkistusyhteisöjen logoja
Hakukonejätti Google on huhtikuusta lähtien nostanut faktantarkistusjuttuja esille hakutuloksissaan. Eri faktantarkistusyhteisöjen logoja Kuva: Yle/Ville Alijoki Valheenpaljastaja (artikkelisarja),Valeuutinen,valemedia,media-ala,journalismi

Verkossa riehuvaa misinformaatio-ongelmaa on ryhdytty joukolla ratkomaan eri puolilla maailmaa. Niin teknologiajätit kuin pienet yhteisöt ovat ryhtyneet toimiin eri tavoilla. Valheenpaljastaja listaa kiinnostavimmat projektit, jotka kitkevät valeuutisia maailmasta.

Jotkut uusista hankkeista luottavat algoritmeihin, koneoppimiseen ja automaatioon, toiset taas ihmisaivojen korvaamattomuuteen faktojen tarkistamisessa. Ainakin tahallisesti levitetyn väärän tiedon tunnistamisessa koneet voivat olla huomattavasti ihmisiä nopeampia.

Alla oleva lista ei suinkaan ole täydellinen. Ratkaisuja valeuutisongelmaan on pohdittu lukuisissa konferensseissa, joista on virinnyt erinäisiä teknisiä projekteja.

Meneillään on myös kilpailuja, joissa etsitään teknologiasta vastauksia ongelmaan. Yksi laajimmista dokumenteista on filtterikupla-käsitteestä tunnetun Eli Pariserin joukkoistettu paperi.

Löytyykö ratkaisu teknologiasta?

Google Fact Check

Huhtikuusta lähtien Google on nostanut faktantarkistusjuttuja esille hakutuloksissa. Faktantarkistussivustot ovat toivoneet tätä hakukonejätiltä pitkään.

Homma toimii näin: Jos hakutuloksiin kuuluu faktantarkistusjuttu, Google lisää tulokseen näkyville fact check -tägin. Tägin saaminen edellyttää, että sivuston metatiedoista löytyy merkintä faktantarkistuksesta. Tämä tehdään esimerkiksi Schema.org-merkintäjärjestelmän avulla.

Luotettavien sivustojen tunnistamiseen Google on kertonut käyttävänsä samantyyppisiä metodeja kuin roskapostin havaitsemiseen: on olemassa noin 200 eri signaalia laadukkaan sisällön tunnistamiseksi.

Google on, Facebookin tapaan, ollut kovan julkisen paineen alla misinformaatio-ongelmansa takia.

Google on myös määritellyt faktantarkistuksen selkeiksi artikkeleiksi, jotka tuovat esille lähteensä, viitteensä ja metodinsa. Artikkeleissa pitää käydä selkeästi ilmi, mitä tarkistetaan ja mihin tulokseen päädytään.

Toki tämä, kuten niin moni muukin aloite, toimii ainakin alkuun vain englanniksi.

On myös syytä muistaa, että Googlen hakualgoritmi nostaa usein esille väärää tai vahvasti puolueellista tietoa näkyvimpänä hakutuloksena, niin sanottuna snippetinä eli leikkeenä. Näiden tarkoitus on vastata hakijan kysymykseen ilman, että hakutulosta täytyy klikata.

Google on, Facebookin tapaan, ollut kovan julkisen paineen alla misinformaatio-ongelmansa takia. Yhtiö onkin rahoittanut useita hankkeita, jotka yrittävät ratkaista erilaisia valeuutisiin ja misinformaatioon liittyviä ongelmia.

Factmata ja Full Fact

Yksi Googlen tukemista hankkeista on kahdessa brittiyliopistossa työskentelevien tutkijoiden perustama Factmata. Firma uskoo, että automatisointi on ratkaisu siihen ikuisuusongelmaan, että väärä tieto leviää nopeammin ja laajemmalle kuin korjaukset.

Ainakin alkuun Factmata keskittyy tilastotietoon. Se pyrkii tunnistamaan väitteet, jotka voi tarkistaa koneellisesti luotettavista tilastolähteistä. Tällaisia ovat vaikkapa politiikassa tyypillisesti käytetyt väitteet – esimerkiksi: tiehanke maksoi X miljoonaa euroa, työttömyys putosi X prosenttia.

Britanniassa toimiva faktantarkistuspalvelu Full Fact on niin ikään kehittämässä automatisoitua faktantarkistusta, sekin Googlen tuella.

Factmata pyrkii tunnistamaan väitteet, jotka voi tarkistaa koneellisesti luotettavista tilastolähteistä.

Full Fact aikoo julkistaa kuluvan vuoden loppuun mennessä kaksi työkalua, nimeltään Trends ja Robocheck. Ensin mainittu on suunnattu lähinnä toimittajille ja faktantarkistajille, jotka haluavat selvittää, miten laajalti väärä väite tai huhu on levinnyt. Robocheck puolestaan tunnistaa väitteet, joista on jo olemassa faktantarkistus. Se voi tarjota esimerkiksi tv-katsojille lähes reaaliaikaista, tarkistettua tietoa tilanteessa, jossa esimerkiksi poliitikko väittää jotakin.

Crosscheck-projetkin logo
Crosscheck-projektissa on mukana yli 30 ranskalaismediaa, jotka tarkistavat presidentinvaaleihin liittyviä valeuutisia. Crosscheck-projetkin logo Kuva: Crosscheck Valheenpaljastaja (artikkelisarja),valemedia,Valeuutinen,journalismi,media-ala

Vaiko sittenkin perinteistä faktantarkistusta?

CrossCheck

First Draft Newsin ja Google News Labin helmikuussa lanseeraama yhteistyöprojekti aloitti työnsä Ranskan presidentinvaaleihin liittyvän informaation tarkistamisesta.

CrossCheck-projektissa on mukana jopa 35 ranskalaista toimitusta, esimerkiksi Le Monde, AFP ja Rue89. Nämä toimitukset pyrkivät yhteistyössä tarkistamaan valeuutisia ja huhuja vaaleihin liittyen.

Näin säästetään aikaa ja työtä, kun kaikki eivät juokse yhtä aikaa saman huhun perässä, vaan yksi ottaa homman tehtäväkseen ja jakaa tulokset muiden kanssa.

CrossCheck on mukana myös Facebookin faktantarkistusprojektissa, jonka etenemisestä Valheenpaljastaja raportoi pari viikkoa sitten.

Faktisk

Myös Norjassa tavallisesti yleisöistä kilpailevat mediaorganisaatiot ovat yhdistäneet voimansa taistelussa feikkejä vastaan.

Verdens Gang- ja Dagbladet-sanomalehdet lyöttäytyivät yksiin yleisradioyhtiö NRK:n kanssa ja perustivat palvelun nimeltä Faktisk. Tämänkin hankkeen pontimena on vaalien ja valeuutisten vaarallinen keitos: Norjassa järjestetään parlamenttivaalit syyskuussa.

Hanke sai kahdeksan miljoonan kruunun rahoituksen muutamalta säätiöltä ja NRK:lta. Varsinainen faktantarkistustyö on tarkoitus aloittaa ennen kesää. Faktisk antaa juttunsa vapaasti kaikkien tiedotusvälineiden ja myös vapaiden kirjoittajien käyttöön.

Myös Norjassa kilpailevat mediaorganisaatiot ovat yhdistäneet voimansa taistelussa feikkejä vastaan.

Wikipedian Wikitribune

Wikipedian perustaja Jimmy Wales on laajentamassa perinteisen journalismin ja faktantarkistuksen kentälle.
Wikitribune-projektilla on parhaillaan menossa joukkorahoituskampanja, jolla haetaan rahaa kymmenen toimittajan palkkaamiseen.

Wikitribunesta tulee ilmainen sivusto, joka hyödyntää Wikipediasta tuttuja periaatteita. Kuka tahansa voi osoittaa ja korjata virheitä sen artikkeleista. Varsinaisen kirjoitustyön tekevät kuitenkin ammattitoimittajat.

Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Lähetä juttuvinkki: valheenpaljastaja@gmail.com.

Valheenpaljastaja

  • Ääni on toinen, uusi maailma

    Äänillä voi muuttaa kuvan tunnelman.

    Äänimaailma muuttaa kaiken. Äänillä - esimerkiksi musiikilla - voi muuttaa kuvan tunnelman. Äänellä voi tulkita kuvaa ja vaikuttaa katsojan tunteisiin voimakkaasti. Kuvauksissa alkuperäisen äänen taltiointi on tarkkaa työtä. Ääniä voidaan myös tehdä tarkoituksella erikseen ja niitä voidaan järjestää haluttuun järjestykseen.

  • Viestit ovat valintoja

    Viesti koostuu viestin laatijoiden valinnoista.

    Kaikki, mitä eri medioista näemme, kuulemme tai luemme näemme, on monien vlintojen tulosta. Kannattaa pysähtyä pohtimaan näitä valintoja tutunkin viestin äärellä – lopputulos voi yllättää. Eri ihmiset lukevat mediaa eri tavalla, eikä yhtä ja oikeaa tulkintaa tietenkään ole. Jokainen voi kuitenkin treenata omaa medialukutaitoaan. Mediataju on valmius, jota voi kehittää koko eliniän.

  • Mainonnan tarkoituksena on myydä

    Mainonta on tunnistettavan lähettäjän maksamaa

    Mainokset näkyvät ja kuuluvat joka puolella ympärillämme. Mainonta määritellään tunnistettavan lähettäjän maksamaksi, tavoitteelliseksi tiedottamiseksi, joka yleensä kohdistuu suureen ihmisjoukkoon ja toteutetaan medioiden välityksellä.

  • Vikasietotila: Avaa ohjelmat ja tiedostot parilla painalluksella

    Käynnistinsovellus avaa ohjelmat, tiedostot ja verkkosivut.

    Käynnistinsovellus käynnistää ohjelmat, löytää tärkeät tiedostot ja tekee hakuja internetistä. Graafinen käyttöliittymä asiakirjoineen, kansioineen ja roskakoreineen ei ole uusi keksintö. Alkujaan graafisen käyttöliittymän kehittivät Xerox Palo Alto Research Centerin tutkijat. Ensimmäinen graafisen käyttöliittymän omaava tietokone oli tutkimustarkoituksiin rakennettu Xerox Alto vuodelta 1973.

Media- ja digitaidot