Hyppää pääsisältöön

Valheenpaljastaja: Automatisointia ja vanhanaikaista toimitustyötä – näin valeuutisia nyt kitketään maailmalla

Eri faktantarkistusyhteisöjen logoja
Hakukonejätti Google on huhtikuusta lähtien nostanut faktantarkistusjuttuja esille hakutuloksissaan. Eri faktantarkistusyhteisöjen logoja Kuva: Yle/Ville Alijoki Valheenpaljastaja (artikkelisarja),Valeuutinen,valemedia,media-ala,journalismi

Verkossa riehuvaa misinformaatio-ongelmaa on ryhdytty joukolla ratkomaan eri puolilla maailmaa. Niin teknologiajätit kuin pienet yhteisöt ovat ryhtyneet toimiin eri tavoilla. Valheenpaljastaja listaa kiinnostavimmat projektit, jotka kitkevät valeuutisia maailmasta.

Jotkut uusista hankkeista luottavat algoritmeihin, koneoppimiseen ja automaatioon, toiset taas ihmisaivojen korvaamattomuuteen faktojen tarkistamisessa. Ainakin tahallisesti levitetyn väärän tiedon tunnistamisessa koneet voivat olla huomattavasti ihmisiä nopeampia.

Alla oleva lista ei suinkaan ole täydellinen. Ratkaisuja valeuutisongelmaan on pohdittu lukuisissa konferensseissa, joista on virinnyt erinäisiä teknisiä projekteja.

Meneillään on myös kilpailuja, joissa etsitään teknologiasta vastauksia ongelmaan. Yksi laajimmista dokumenteista on filtterikupla-käsitteestä tunnetun Eli Pariserin joukkoistettu paperi.

Löytyykö ratkaisu teknologiasta?

Google Fact Check

Huhtikuusta lähtien Google on nostanut faktantarkistusjuttuja esille hakutuloksissa. Faktantarkistussivustot ovat toivoneet tätä hakukonejätiltä pitkään.

Homma toimii näin: Jos hakutuloksiin kuuluu faktantarkistusjuttu, Google lisää tulokseen näkyville fact check -tägin. Tägin saaminen edellyttää, että sivuston metatiedoista löytyy merkintä faktantarkistuksesta. Tämä tehdään esimerkiksi Schema.org-merkintäjärjestelmän avulla.

Luotettavien sivustojen tunnistamiseen Google on kertonut käyttävänsä samantyyppisiä metodeja kuin roskapostin havaitsemiseen: on olemassa noin 200 eri signaalia laadukkaan sisällön tunnistamiseksi.

Google on, Facebookin tapaan, ollut kovan julkisen paineen alla misinformaatio-ongelmansa takia.

Google on myös määritellyt faktantarkistuksen selkeiksi artikkeleiksi, jotka tuovat esille lähteensä, viitteensä ja metodinsa. Artikkeleissa pitää käydä selkeästi ilmi, mitä tarkistetaan ja mihin tulokseen päädytään.

Toki tämä, kuten niin moni muukin aloite, toimii ainakin alkuun vain englanniksi.

On myös syytä muistaa, että Googlen hakualgoritmi nostaa usein esille väärää tai vahvasti puolueellista tietoa näkyvimpänä hakutuloksena, niin sanottuna snippetinä eli leikkeenä. Näiden tarkoitus on vastata hakijan kysymykseen ilman, että hakutulosta täytyy klikata.

Google on, Facebookin tapaan, ollut kovan julkisen paineen alla misinformaatio-ongelmansa takia. Yhtiö onkin rahoittanut useita hankkeita, jotka yrittävät ratkaista erilaisia valeuutisiin ja misinformaatioon liittyviä ongelmia.

Factmata ja Full Fact

Yksi Googlen tukemista hankkeista on kahdessa brittiyliopistossa työskentelevien tutkijoiden perustama Factmata. Firma uskoo, että automatisointi on ratkaisu siihen ikuisuusongelmaan, että väärä tieto leviää nopeammin ja laajemmalle kuin korjaukset.

Ainakin alkuun Factmata keskittyy tilastotietoon. Se pyrkii tunnistamaan väitteet, jotka voi tarkistaa koneellisesti luotettavista tilastolähteistä. Tällaisia ovat vaikkapa politiikassa tyypillisesti käytetyt väitteet – esimerkiksi: tiehanke maksoi X miljoonaa euroa, työttömyys putosi X prosenttia.

Britanniassa toimiva faktantarkistuspalvelu Full Fact on niin ikään kehittämässä automatisoitua faktantarkistusta, sekin Googlen tuella.

Factmata pyrkii tunnistamaan väitteet, jotka voi tarkistaa koneellisesti luotettavista tilastolähteistä.

Full Fact aikoo julkistaa kuluvan vuoden loppuun mennessä kaksi työkalua, nimeltään Trends ja Robocheck. Ensin mainittu on suunnattu lähinnä toimittajille ja faktantarkistajille, jotka haluavat selvittää, miten laajalti väärä väite tai huhu on levinnyt. Robocheck puolestaan tunnistaa väitteet, joista on jo olemassa faktantarkistus. Se voi tarjota esimerkiksi tv-katsojille lähes reaaliaikaista, tarkistettua tietoa tilanteessa, jossa esimerkiksi poliitikko väittää jotakin.

Crosscheck-projetkin logo
Crosscheck-projektissa on mukana yli 30 ranskalaismediaa, jotka tarkistavat presidentinvaaleihin liittyviä valeuutisia. Crosscheck-projetkin logo Kuva: Crosscheck Valheenpaljastaja (artikkelisarja),valemedia,Valeuutinen,journalismi,media-ala

Vaiko sittenkin perinteistä faktantarkistusta?

CrossCheck

First Draft Newsin ja Google News Labin helmikuussa lanseeraama yhteistyöprojekti aloitti työnsä Ranskan presidentinvaaleihin liittyvän informaation tarkistamisesta.

CrossCheck-projektissa on mukana jopa 35 ranskalaista toimitusta, esimerkiksi Le Monde, AFP ja Rue89. Nämä toimitukset pyrkivät yhteistyössä tarkistamaan valeuutisia ja huhuja vaaleihin liittyen.

Näin säästetään aikaa ja työtä, kun kaikki eivät juokse yhtä aikaa saman huhun perässä, vaan yksi ottaa homman tehtäväkseen ja jakaa tulokset muiden kanssa.

CrossCheck on mukana myös Facebookin faktantarkistusprojektissa, jonka etenemisestä Valheenpaljastaja raportoi pari viikkoa sitten.

Faktisk

Myös Norjassa tavallisesti yleisöistä kilpailevat mediaorganisaatiot ovat yhdistäneet voimansa taistelussa feikkejä vastaan.

Verdens Gang- ja Dagbladet-sanomalehdet lyöttäytyivät yksiin yleisradioyhtiö NRK:n kanssa ja perustivat palvelun nimeltä Faktisk. Tämänkin hankkeen pontimena on vaalien ja valeuutisten vaarallinen keitos: Norjassa järjestetään parlamenttivaalit syyskuussa.

Hanke sai kahdeksan miljoonan kruunun rahoituksen muutamalta säätiöltä ja NRK:lta. Varsinainen faktantarkistustyö on tarkoitus aloittaa ennen kesää. Faktisk antaa juttunsa vapaasti kaikkien tiedotusvälineiden ja myös vapaiden kirjoittajien käyttöön.

Myös Norjassa kilpailevat mediaorganisaatiot ovat yhdistäneet voimansa taistelussa feikkejä vastaan.

Wikipedian Wikitribune

Wikipedian perustaja Jimmy Wales on laajentamassa perinteisen journalismin ja faktantarkistuksen kentälle.
Wikitribune-projektilla on parhaillaan menossa joukkorahoituskampanja, jolla haetaan rahaa kymmenen toimittajan palkkaamiseen.

Wikitribunesta tulee ilmainen sivusto, joka hyödyntää Wikipediasta tuttuja periaatteita. Kuka tahansa voi osoittaa ja korjata virheitä sen artikkeleista. Varsinaisen kirjoitustyön tekevät kuitenkin ammattitoimittajat.

Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Lähetä juttuvinkki: valheenpaljastaja@gmail.com.

Media- ja digitaidot

  • Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

  • Digitreenit: Hiiren kakkospainikkeen taikatemput

    Hiiren kakkosnapilla saa tehtyä ihmeellisiä asioita.

    Hiiren kakkosnapilla voi tehdä monenlaisia temppuja, kuten kääntää tekstiä, etsiä sanoja ja tietenkin kopioida, leikata ja liittää. Tästä muutama vinkki hiiren ja kosketuslevyn käyttöön.

  • Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • Digitreenit: Osaatko ostaa verkosta turvallisesti? Testaa tietosi

    Tee testi: Osaatko maksaa verkko-ostokset turvallisesti?

    Ostamme netistä melkein kaikkea: matkoja, pääsylippuja, urheiluvarusteita, majoitusta, nettiliittymiä, kirjoja... Testaa 12 tiukalla kysymyksellä, oletko fiksu nettishoppaaja. Tässä visassa on kyse ostamisesta yrityksiltä. Vastausvaihtoehdoista on oikein yksi tai useampi. Voit kuitenkin valita vain yhden oikean vastauksen per kysymys.

  • Digitreenit: Instagram - keskity kuviin

    Instagram-sovelluksen käyttöönotto ja ohjeet

    Instagram kasvaa hurjaa vauhtia. Sen käyttö kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016. Näillä ohjeilla pääset alkuun ja saat muutaman vinkin käyttöönottoon.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.