Johanna Vehkoo
Yle
Verkossa riehuvaa misinformaatio-ongelmaa on ryhdytty joukolla ratkomaan eri puolilla maailmaa. Niin teknologiajätit kuin pienet yhteisöt ovat ryhtyneet toimiin eri tavoilla. Valheenpaljastaja listaa kiinnostavimmat projektit, jotka kitkevät valeuutisia maailmasta.
Jotkut uusista hankkeista luottavat algoritmeihin, koneoppimiseen ja automaatioon, toiset taas ihmisaivojen korvaamattomuuteen faktojen tarkistamisessa. Ainakin tahallisesti levitetyn väärän tiedon tunnistamisessa koneet voivat olla huomattavasti ihmisiä nopeampia.
Alla oleva lista ei suinkaan ole täydellinen. Ratkaisuja valeuutisongelmaan on pohdittu lukuisissa konferensseissa, joista on virinnyt erinäisiä teknisiä projekteja.
Meneillään on myös kilpailuja, joissa etsitään teknologiasta vastauksia ongelmaan. Yksi laajimmista dokumenteista on filtterikupla-käsitteestä tunnetun Eli Pariserin joukkoistettu paperi.
Löytyykö ratkaisu teknologiasta?
Google Fact Check
Huhtikuusta lähtien Google on nostanut faktantarkistusjuttuja esille hakutuloksissa. Faktantarkistussivustot ovat toivoneet tätä hakukonejätiltä pitkään.
Homma toimii näin: Jos hakutuloksiin kuuluu faktantarkistusjuttu, Google lisää tulokseen näkyville fact check -tägin. Tägin saaminen edellyttää, että sivuston metatiedoista löytyy merkintä faktantarkistuksesta. Tämä tehdään esimerkiksi Schema.org-merkintäjärjestelmän avulla.
Luotettavien sivustojen tunnistamiseen Google on kertonut käyttävänsä samantyyppisiä metodeja kuin roskapostin havaitsemiseen: on olemassa noin 200 eri signaalia laadukkaan sisällön tunnistamiseksi.
Google on, Facebookin tapaan, ollut kovan julkisen paineen alla misinformaatio-ongelmansa takia.
Google on myös määritellyt faktantarkistuksen selkeiksi artikkeleiksi, jotka tuovat esille lähteensä, viitteensä ja metodinsa. Artikkeleissa pitää käydä selkeästi ilmi, mitä tarkistetaan ja mihin tulokseen päädytään.
Toki tämä, kuten niin moni muukin aloite, toimii ainakin alkuun vain englanniksi.
On myös syytä muistaa, että Googlen hakualgoritmi nostaa usein esille väärää tai vahvasti puolueellista tietoa näkyvimpänä hakutuloksena, niin sanottuna snippetinä eli leikkeenä. Näiden tarkoitus on vastata hakijan kysymykseen ilman, että hakutulosta täytyy klikata.
Google on, Facebookin tapaan, ollut kovan julkisen paineen alla misinformaatio-ongelmansa takia. Yhtiö onkin rahoittanut useita hankkeita, jotka yrittävät ratkaista erilaisia valeuutisiin ja misinformaatioon liittyviä ongelmia.
Factmata ja Full Fact
Yksi Googlen tukemista hankkeista on kahdessa brittiyliopistossa työskentelevien tutkijoiden perustama Factmata. Firma uskoo, että automatisointi on ratkaisu siihen ikuisuusongelmaan, että väärä tieto leviää nopeammin ja laajemmalle kuin korjaukset.
Ainakin alkuun Factmata keskittyy tilastotietoon. Se pyrkii tunnistamaan väitteet, jotka voi tarkistaa koneellisesti luotettavista tilastolähteistä. Tällaisia ovat vaikkapa politiikassa tyypillisesti käytetyt väitteet – esimerkiksi: tiehanke maksoi X miljoonaa euroa, työttömyys putosi X prosenttia.
Britanniassa toimiva faktantarkistuspalvelu Full Fact on niin ikään kehittämässä automatisoitua faktantarkistusta, sekin Googlen tuella.
Factmata pyrkii tunnistamaan väitteet, jotka voi tarkistaa koneellisesti luotettavista tilastolähteistä.
Full Fact aikoo julkistaa kuluvan vuoden loppuun mennessä kaksi työkalua, nimeltään Trends ja Robocheck. Ensin mainittu on suunnattu lähinnä toimittajille ja faktantarkistajille, jotka haluavat selvittää, miten laajalti väärä väite tai huhu on levinnyt. Robocheck puolestaan tunnistaa väitteet, joista on jo olemassa faktantarkistus. Se voi tarjota esimerkiksi tv-katsojille lähes reaaliaikaista, tarkistettua tietoa tilanteessa, jossa esimerkiksi poliitikko väittää jotakin.
Vaiko sittenkin perinteistä faktantarkistusta?
CrossCheck
First Draft Newsin ja Google News Labin helmikuussa lanseeraama yhteistyöprojekti aloitti työnsä Ranskan presidentinvaaleihin liittyvän informaation tarkistamisesta.
CrossCheck-projektissa on mukana jopa 35 ranskalaista toimitusta, esimerkiksi Le Monde, AFP ja Rue89. Nämä toimitukset pyrkivät yhteistyössä tarkistamaan valeuutisia ja huhuja vaaleihin liittyen.
Näin säästetään aikaa ja työtä, kun kaikki eivät juokse yhtä aikaa saman huhun perässä, vaan yksi ottaa homman tehtäväkseen ja jakaa tulokset muiden kanssa.
CrossCheck on mukana myös Facebookin faktantarkistusprojektissa, jonka etenemisestä Valheenpaljastaja raportoi pari viikkoa sitten.
Faktisk
Myös Norjassa tavallisesti yleisöistä kilpailevat mediaorganisaatiot ovat yhdistäneet voimansa taistelussa feikkejä vastaan.
Verdens Gang- ja Dagbladet-sanomalehdet lyöttäytyivät yksiin yleisradioyhtiö NRK:n kanssa ja perustivat palvelun nimeltä Faktisk. Tämänkin hankkeen pontimena on vaalien ja valeuutisten vaarallinen keitos: Norjassa järjestetään parlamenttivaalit syyskuussa.
Hanke sai kahdeksan miljoonan kruunun rahoituksen muutamalta säätiöltä ja NRK:lta. Varsinainen faktantarkistustyö on tarkoitus aloittaa ennen kesää. Faktisk antaa juttunsa vapaasti kaikkien tiedotusvälineiden ja myös vapaiden kirjoittajien käyttöön.
Myös Norjassa kilpailevat mediaorganisaatiot ovat yhdistäneet voimansa taistelussa feikkejä vastaan.
Wikipedian Wikitribune
Wikipedian perustaja Jimmy Wales on laajentamassa perinteisen journalismin ja faktantarkistuksen kentälle.
Wikitribune-projektilla on parhaillaan menossa joukkorahoituskampanja, jolla haetaan rahaa kymmenen toimittajan palkkaamiseen.
Wikitribunesta tulee ilmainen sivusto, joka hyödyntää Wikipediasta tuttuja periaatteita. Kuka tahansa voi osoittaa ja korjata virheitä sen artikkeleista. Varsinaisen kirjoitustyön tekevät kuitenkin ammattitoimittajat.
Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Lähetä juttuvinkki: valheenpaljastaja@gmail.com.
Muokkaus 8.3.2019: Kommentointi on päättynyt.
