Hyppää pääsisältöön

Endometrioosi ajoi lapsettomuushoitoihin: “Lääkäri sanoi, ettei meillä ole mitään mahdollisuutta saada lasta ilman hoitoja”

Naisen sivuprofiili.
Naisen sivuprofiili. Kuva: Yle, Mira Pelo sivuprofiili

“Toisen puolen munanjohdin oli niin tukossa ja täynnä endometrioosipesäkkeitä, ettei sieltä mennyt leikkauksessa edes varjoaine läpi. Toisen puolen kanssa oli lähes yhtä onneton tilanne.”

Kun Katariina heräsi sairaalassa leikkauksen jälkeen, oli pöydälle tuotu kasa endometrioosista kertovia lehtisiä. Lääkärin sanat toistivat samaa faktaa. Syy vuosia kestäneille kivuille oli löytynyt. Diagnoosin tuoman helpotuksen rinnalla nosti päätään suuri pettymys. Luonnollisesti alkunsa saava raskaus ei onnistuisi ikinä.

– Lasta meille oli kovasti jo odoteltu, mutta niin vain kävi, että kylmä totuus iski päin kasvoja. Lääkäri sanoi, ettei meillä ole käytännössä mitään mahdollisuutta saada lasta ilman hoitoja. Toisen puolen munanjohdin oli niin tukossa endometrioosista johtuen, ettei sieltä ollut mennyt leikkauksessa edes varjoaine läpi. Toisen puolen kanssa oli lähes yhtä onneton tilanne. Endometrioosipesäkkeiden poisto ei tullut kysymykseenkään, koska niitä oli niin hankalissa paikoissa, joten loppujen lopuksi mitään ei sen asian suhteen ollut tehtävissä.

– Olin aiemmin jopa pelännyt raskaaksi tulemista. Kilpaurheilijana kauhistelin välillä, että mitä jos olenkin raskaana. Ja sitten yhtäkkiä olin sen tosiasian edessä, etten luultavasti olisi tullut luonnollisesti raskaaksi, vaikka olisin tehnyt mitä, Katariina pohtii.

En minä osannut hakea apua.

Kuukautisten kuuluu olla kivuliaat. Niin Katariina ajatteli. 13-vuotiaasta asti hän kärsi lamaannuttavista kuukautiskivuista, mutta suurten särkylääkemäärien avulla tilanne pysyi jotenkin aisoissa. Naiseksi kasvamiseen ja naiseuteen ikään kuin kuuluivat kovat kivut.

– Endometrioosista ei 90-luvulla puhuttu, eikä oikein kuukautisistakaan. Jokainen kärsi omat kipunsa mahdollisimman vähin äänin. Muistan niin selvästi niitä päiviä, kun jouduin olemaan pois koulusta kipujen takia. Makasin sängyssä ja itkin. Sattui niin paljon. Mutta en minä osannut hakea apua, eikä kukaan osannut sitä minulle ehdottaa.

– 16-vuotiaana aloitin e-pillereiden syönnin ja sen myötä kivut muuttuivat hieman siedettävämmiksi. Kivuton en ole ollut koskaan, mutta sen noin kymmenen vuoden aikana, kun pillereitä söin, en saanut sellaisia tajun vieviä kipushokkeja, eikä jalat lähteneet alta kertaakaan. Sitten vuonna 2010 tilanne muuttui, kun lopetin hormonaalisen ehkäisyn.

Tärähdyskipu esti treenit

Tärinäkipu on yksi endometrioosin tyypillisistä oireista. Kun jalka iskeytyy maahan esimerkiksi juoksulenkillä tai autokyyti on kuoppaista, voi endometrioosia sairastava nainen kärsiä kovista kivuista.

– Olin silloin kesällä ja syksyllä 2010 ennen diagnoosia niin kipeä, että jouduin jättämään monta polkujuoksu- ja suunnistustreeniä kesken tai ainakin himmailemaan ja vaihtamaan kävelyksi. Kaikki voimakkaat vartalonliikkeet ja käännökset aiheuttivat myös kivuliaita vihlaisuja. Silloinkaan en vielä osannut ajatella syyksi endometrioosia.

Katariinan ensimmäiset päivystykseen asti johtaneet kivut lääkäri arveli johtuvan kovasta treenimäärästä. Myös munanjohdin voisi olla kierteellä, lääkäri mietti. Katariina sai käteensä aina uuden kipulääkereseptin ja kehotuksen kuulostella oloa vielä huomiseen. Sitten tuli niin kova kipu, että Katariina leikattiin päivystysajalla.

Lapsettomuushoitoihin

– Leikkauksen jälkeen alkoivat lapsettomuushoidot. Endometrioosille ei voitu leikkauksessa tehdä mitään, joten lapsitoivetta meidän ei enää kannattanut siirtää. Se oli lääkärin selvä viesti.

– Tuntuihan se rumba oudolta. Minun hormonitoimintani lamautettiin pistoshoidolla. Kärsin kolmisen kuukautta vaihdevuosioireista, mutta toisaalta pääsin hetkeksi eroon endometrioosioireista. Sen jälkeen hormonitoimintani taas käynnistettiin toisella lääkkeellä, jonka jälkeen kypsyneistä munarakkuloista kerättiin munasoluja punktiolla talteen.

– Punktiossa saatiin suuri satsi munasoluja, mutta jo seuraavana päivänä saimme ikävän soiton. Yksikään munasolu ei ollut hedelmöittynyt. Siinä samalla sain tietää, että punktion yhteydessä minulla oli havaittu kohdussa väliseinä. Se olisi poistettava ennen seuraavaa hoitoyritystä.

Koko raskausaika oli haastavaa. Pelkäsin todella paljon.

Kohdun väliseinän leikkaus. Parin kuukauden toipuminen ja nenäsumutteella oma hormonitoiminta alas. Hormonipiikkejä munarakkuloiden kypsyttämiseksi ja punktio numero kaksi. Hoitomuotona ICSI, missä siittiö viedään neulalla munasolun sisälle hedelmöittymisen maksimoimiseksi. Punktion aiheuttaman infektion hoitoa ja lopulta alkion tuoresiirto. Loput alkiot pakastimeen mahdollista myöhempää käyttöä varten. Paljon tapahtumia muutaman kuukauden sisällä siis.

– Pari päivää hedelmöittymisen jälkeen alkio siirrettiin kohtuun. Minä olin kipeä infektion ja punktion jäljiltä, eivätkä odotukset raskaudesta tuntuneet oikein realistisilta. Mutta parin viikon päästä tein positiivisen raskaustestin ja meille alettiin odottaa uutta perheenjäsentä, Katariina hymyilee.

Yksinkertainen Katariinan raskaus ei ollut. Ensimmäinen ambulanssikyyti sairaalaan oli tilattava jo viikolla 12 kovan verenvuodon takia. Kohdun hematooma ilmoitteli itsestään lopulta pariinkin kertaan, mutta sikiö oli kunnossa. Se oli tärkeintä.

– Koko raskausaika oli haastavaa. Pelkäsin todella paljon. En tiennyt, miten paljon uskallan liikkua ja urheilla. Lääkärit neuvoivat kuuntelemaan omaa kehoa. Minä kuuntelin ja liikuin sen mukaan. En osannut reagoida pieniin supistuksiin, vaan ajattelin niiden kuuluvan asiaan. Mutta sitten jossain vaiheessa, kun supistukset olivat jo niin kovia, että jouduin sadan metrin jälkeen nojailemaan sauvakävelysauvoihin, huomasin jonkin olevan pielessä. Raskaus oli viikolla 22.

– Siinä elettiin kriittisiä viikkoja ja toivottiin, ettei synnytys käynnistyisi. Lopulta lapsivedet menivät viikolla 29+6 ja minä jouduin sairaalaan.

– Joka paikkaa särki ja olin kipeä. Lapsivettä oli niin vähän, että kaikki lapsen liikkeet tuntuivat kovilta ja kipeiltä. Kun olin maannut sairaalan sängyssä kolme viikkoa, alkoi supistukset olla niin kipeitä, ja minä henkisesti aika väsynyt, joten synnytys käynnistettiin.

Siinä sitä sitten ihmeteltiin elämää ja pientä nyyttiä.

Katariinan ja Jannen perheeseen syntyi pieni poika vuonna 2011 raskausviikolla 33+5. Äiti sai suuren ihmeen rinnalleen muutamaksi sekunniksi, jonka jälkeen lapsi vietiin teholle keräilemään voimia elämää varten.

– Olihan se ihmeellistä ja hämmentävää. Vieläkin itkettää. Janne työnsi minua seuraavana aamuna pyörätuolissa teholle lasta katsomaan. Siinä sitä sitten ihmeteltiin elämää ja pientä nyyttiä.

– Pojalla oli kuitenkin kaikki hyvin ja jo viiden tehohoitopäivän jälkeen hän pääsi osastolle. Minä pääsin parin päivän jälkeen kotiin, mutta vauvan piti olla vielä kuukausi sairaalassa.

Odotusta ja pettymyksiä

Endometrioosi ei tarkoita automaattisesti lapsettomuushoitoja tai lapsettomuutta, mutta merkittävä lapsettomuuden aiheuttaja endometrioosi on. Fyysisten kipujen lisäksi sairaus aiheuttaa monelle naiselle ja koko perheelle suurta henkistä taakkaa.

Nainen istuu pää alas päin ja nojaa ristissä oleviin käsiinsä.
Nainen istuu pää alas päin ja nojaa ristissä oleviin käsiinsä. Kuva: Yle, Mira Pelo kädet

– Meillä eletään jälleen ristiriitaisissa ja odottavissa tunnelmissa. Kovasti meille toivotaan pikkusiskoa tai -veljeä, mutta 2011 pakastettujen alkioiden siirrot eivät tuoneet onnistunutta tulosta ja edellinen uusi hoitokerta ei tuottanut myöskään tulosta. Se oli kova isku meille, Katariina itkee.

– Tiesinhän minä, että mikään ei ole varmaa, mutta jotenkin sitä jo tunsi raskausoireita ja oli vakuuttunut, että raskaustesti näyttää plussaa. Mutta niin vain kävi, että kuukautiset alkoivat. Nyt minä olen taas kärsinyt kamalista kivuista. Välissä ehtikin olla neljä kivutonta vuotta hyvien lääkkeiden ansiosta, mutta nyt hoitojen alettua hormonitoiminta antaa taas endometrioosipesäkkeille tilaa kasvaa ja rellestää.

Me todella toivomme tätä lasta.

Vapun alla Katariina ja Janne ovat jälleen saaneet uuden aiheen jännittää. Pakkasesta sulatettu alkio selviytyi sulatuksesta ja on siirretty Katariinan kohtuun. Toive toisesta lapsesta elää vahvana.

– Jotenkin sitä ajattelee, että nyt tai ei koskaan. Ikä alkaa olla lähempänä 40 kuin 30, joten haluamme yrittää vielä. Me todella toivomme tätä lasta.

– Joskus sitä on oikein vihainen ihmisten lapsikyselyille ja -kommenteille, mutta toisaalta, eiväthän ihmiset sitä pahalla tarkoita. Endometrioosista pitäisi puhua enemmän, jotta ihmiset tietäisivät, millainen sairaus tämä on ja mitä kaikkea se aiheuttaa.

– Minä olen päässyt endometrioosin kanssa varmasti paljon vähemmällä moneen muuhun verrattuna esimerkiksi kipujen osalta. Sitten on naisia, kuten hyvä ystäväni, jotka ovat endometrioosista huolimatta tulleet raskaaksi ihan luomusti. Kovin moninaisia oireita siis löytyy. Ehkä se on yksi syy myös sille, ettei tätä sairautta edelleenkään diagnosoida kovin helposti.

Tällä hetkellä olen onnellinen, että olemme saaneet jo yhden lapsen.

– Välillä mietin, olisinkohan voinut tulla raskaaksi ilman hoitoja, jos olisin saanut diagnoosin jo silloin teininä. Toisaalta on turha jossitella. Tällä hetkellä olen onnellinen, että olemme saaneet jo yhden lapsen.

– Meidän viisivuotiaamme tietää jo, ettei lapsia välttämättä saada, vaikka kovasti toivoisikin. Hän myös tietää, että äidillä on mahassa sairaus ja maha on välillä hyvin kipeä. On tärkeää, että lapsi ymmärtää, ettei välillä kipukohtauksissa lattialle kaatuileva äiti kuole vaikka kipeä onkin.

– Loppujen lopuksi on aika käsittämätöntä, että meillä on jo tuo yksi lapsi. Toivottavasti voisin antaa hänelle myös pikkusisaruksen. Kovasti hänkin sitä odottaa.

Lääkäri: Endometrioosi on yhtä yleinen kuin astma
Nainen, tiedä nämä 10 faktaa kuukautisista!

Lisätietoa:
Endometrioosiyhdistys – tietoa, tukea ja toimintaa
Moona.info – Menkat ei saa estää elämästä

Akuutti - elämänmakuisia tarinoita ja ajankohtaista asiaa terveydestä. Liity joukkoomme Facebookissa!