Hyppää pääsisältöön

Ihmeelliset ihmisaivot kuusiosaisessa tiedesarjassa

David Eagleman, tiedesarjan Aivot juontaja
David Eagleman David Eagleman, tiedesarjan Aivot juontaja teeman tiede

Kuusiosaisessa tiedesarjassa neurotutkija David Eagleman vie matkalle ihmisaivojen ihmeelliseen sisäavaruuteen.
Teema maanantaisin 15.1. alkaen. Areenassa 30 päivää

Osa 1: Mitä on todellisuus? Maailma sellaisena kuin sen koemme, tämä värien ja valojen, tuoksujen ja äänien upea show, on kokonaan aivojemme luoma illuusio. “Tuolla ulkona” oleva maailma ei ole minkään värinen, se ei kuulosta eikä haise miltään. On sähkömagneettista säteilyä, paineaaltoja ilmakehässä ja aromaattisia molekyylejä, joiden aiheuttamat aistiärsytykset aivot tulkitsevat väreiksi, ääniksi ja tuoksuiksi. Jaksossa tavataan mies, joka on sokea, vaikka hänen silmänsä toimivat – aivot näkevät, eivät silmät. Skitsofreniaa sairastava nainen kertoo psykoottisista kohtauksistaan ja siitä, miten aivojen luoma todellisuus on ihmiselle täyttä totta. Optiset harhat muistuttavat siitä, ettei ihmisen näkö toista todellisuutta uskollisesti. Riittää, että pystymme jotenkuten suunnistamaan maailmassa. Ja koska jokaisen aivot ovat erilaiset, niin on myös jokaisen todellisuus.

Osa 2: Miksi minä olen minä? Ihmisestä alkaa tulla “minä” heti syntymän hetkellä. Se on pitkä prosessi. Vastasyntyneen aivot eivät vielä ole täysin kehittyneet, vaan ne kasvavat ja sopeutuvat kohtaamiinsa kokemuksiin, kulttuuriin, ympäristöön, kieleen. Ihminen kasvaa ja kukoistaa missä tahansa virikkeitä tarjoavassa ympäristössä, mutta kolmen romanialaisen orpolapsen tarinasta näemme, että sosiaalisen kontaktin ja virikkeiden puute varhaislapsuudessa voi aiheuttaa pysyviä aivovammoja. Ensimmäiset vuodet ovat ratkaisevan tärkeitä. Jaksossa seurataan aivojen kehitystä läpi elämän. Näemme, miten murrosikäisten stressitasot vaihtelevat, miten Lontoon taksikuskien ankara kadunnimikoulutus näkyy aivojen rakenteissa ja miten joukko iäkkäitä nunnia uhmaa alzheimeria rakentamalla “kognitiivisia reservejä”.

Osa 3: Kuka määrää kuinka toimimme? Joka aamu heräämme suureen valheeseen. Luulemme olevamme oman itsemme valtiaita, mutta lähes kaikki tekomme, valintamme ja uskomuksemme ovat riippuvaisia aivojen osista, joihin tietoisella ajattelulla ei ole pääsyä. Näemme, millainen tiedostamaton sähkömyrsky pienimmänkin asian tekeminen on. Jaksossa tavataan potilas, joka on menettänyt kykynsä kävellä ilman tietoista ohjausta. Hetkenkin herpaantuminen johtaa tasapainon menetykseen. Kymmenvuotias muovimukien pinoaja sen sijaan tekee hurjat suorituksensa aivojen levätessä. Kun taito kehittyy tarpeeksi, ei enää tarvita hidasta tietoisuutta. Tiedostamattomalla on pimeäkin puolensa: tutustumme tapaukseen, jossa mies murhasi ihmisen unissaan. Kysymys on lopulta, onko meillä vapaata tahtoa lainkaan? Varmaa vastausta ei vielä ole saatu.

Osa 4: Miten päätöksemme syntyvät? Ihmisaivot ovat tunnetun maailmankaikkeuden monimutkaisin esine. Sitä tarvitaan joka päivä kymmenientuhansien päätösten tekemiseen. Aloitetaan yksinkertaisesta: minkä makuista jäätelöä saisi olla? Jokainen valinta tapahtuu kilpailevien hermoverkkojen kesken, ja voittaja vie kaiken. Jaksossa tapaamme naisen, joka ei aivovamman takia pysty lainkaan tekemään valintoja. Kehon palaute aivoille on ratkaisevan tärkeää. Kaikkein tärkeimpiinkin päätöksiin voivat vaikuttaa täysin arkiset seikat kuten se, miten kauan aikaa on kulunut viime ateriasta. Tutkimuksessa on todettu, että tuomarit eväsivät anomukset ehdonalaisesta vapaudesta todennäköisemmin ollessaan nälkäisiä. Professori Read Montague puolestaan mittaa aivojen vastetta inhottaviin kuviin. Mitä voimakkaampi inhoreaktio, sitä todennäköisemmin koehenkilö äänestää oikeistoa. Päätöksentekoa voi myös harjoitella: joukko huumeidenkäyttäjiä opettelee fMRI-neurofeedbackin avulla sanomaan “ei kiitos”.

Osa 5: Mihin tarvitsemme toisiamme? Ihmisaivot eivät pärjää yksinään, vaan ne tarvitsevat elääkseen toisten ihmisten aivoja. Jo kymmenen kuukauden ikäisenä ihminen osaa arvioida, kehen voi luottaa. Ihmisen aivot ovat sosiaaliset, ja se vetää ihmiset toistensa luo. Yksinkertainen leikkikoe osoittaa, että ulkopuolelle jäämisen tuska on samanlaista kuin fyysisen vamman aiheuttama kipu. Iranissa yli vuoden eristyssellissä kärsineen naisen tarina oman minän kadottamisesta kertoo siitä, miten elintärkeä tarve toisten seura ihmiselle on. Ihminen pystyy ryhmässä vaikka mihin, mutta tällä on pimeäkin puolensa. Ryhmän muodostaminen on samalla toisten sulkemista ulkopuolelle. Aivoja kuvantamalla on todettu ihmisen tuntevan vähemmän empatiaa toista kohtaan, jos tämä on leimattu kuuluvaksi vieraaseen uskontokuntaan. Tietyissä oloissa ihminen lakkaa pitämästä toista edes ihmisenä. Miten tällaisia ilmiöitä voisi ehkäistä?

Osa 6: Millaisia meistä voi tulla? Viimeisessä jaksossa lähdetään matkalle tulevaisuuteen. Luonto on tuottanut aivot, jotka kykenevät muuttumaan olosuhteiden mukana. Tapaamme nuoren tytön, jonka aivoista poistettiin lapsena puolet. Silti hän on kehittynyt normaalisti, ja toinen puoli on ottanut hoitaakseen molempien tehtävät. Aivojen sopeutumiskyky merkitsee myös, että uudella tekniikalla voimme avata aivan uusia näköaloja. Aivot voivat tulevaisuudessa ohjata suoraan esimerkiksi proteeseja, ja vaikka evoluutio on antanut ihmiselle neljä raajaa, kehon laajentamiselle uusilla jatkeilla ei ole esteitä. Kaikkein suurin mullistus olisi, jos aivot pystyttäisiin siirtämään digitaaliseen muotoon. Lausannessa tutkijat rakentavat simulaatiota kokonaisista ihmisaivoista. Matka on vielä pitkä, mutta asiassa ollaan suurten kysymysten äärellä. Olisiko simuloiduilla aivoilla aito “tietoisuus”? Ja jos olisi, mistä tiedämme, ettemme jo nyt elä simulaatiossa?

  • (The Brain with David Eagleman), Britannia 2015
Kommentit
  • Teidemme levinneimmät ja muuten rakkaimmat autot arkistopaketissa

    1960-luvun autonostalgiaa Mossesta Hillmaniin.

    Elävän arkiston paketissa on autoaiheista ohjelmaa 1960-luvulta. Teema torstaina 20.9. klo 22.30, uusinnat perjantaina 21.9. ja maanantaina 24.9. Neuvostoautojen maahantuoja Konela vietti 20-vuotisjuhlaansa vuonna 1967 Helsingin Messuhallissa, ja tilaisuudessa vieraili myös Neuvostoliiton varaulkomaankauppaministeri Ivan Semitšastnov.

  • Teema ♥ Rakkautta & Anarkiaa 2018

    Syksy on yhteistä ranskalaisen elokuvan juhlaa!

    Helsingin kansainvälinen elokuvafestivaali Rakkautta & Anarkiaa järjestetään 31. kerran 20.–30.9.2018. Intohimoiset elokuvan rakastajat Teema ja R&A juhlivat yhdessä ranskalaista elokuvaa; Teeman ranskalaisen elokuvan syksyä vietetään lokakuun puoliväliin asti.

  • Eurooppalaisen elokuvan mestari Agnès Varda kulkee yhä omia teitään

    Teemalauantaissa kaksi Vardaa: Kasvot, kylät ja Onnen hetket

    Elokuvaohjaaja Agnès Varda on oman tiensä kulkija ja edelläkävijä, jonka visiota ei ikä ole hämärtänyt. Uusi Kasvot, kylät -elokuva seuraa Vardan ja nuoren katutaiteilijan JR:n kiehtovaa yhteisötaiteellista valokuvaprojektia ympäri Ranskaa. Lisäksi Teemalauantaissa esitetään Ranskan uuden aallon merkkiteos Onnen hetket, jonka Varda ohjasi hehkuvissa väreissä vuonna 1965.

Yle Teema

  • Eurooppalaisen elokuvan mestari Agnès Varda kulkee yhä omia teitään

    Teemalauantaissa kaksi Vardaa: Kasvot, kylät ja Onnen hetket

    Elokuvaohjaaja Agnès Varda on oman tiensä kulkija ja edelläkävijä, jonka visiota ei ikä ole hämärtänyt. Uusi Kasvot, kylät -elokuva seuraa Vardan ja nuoren katutaiteilijan JR:n kiehtovaa yhteisötaiteellista valokuvaprojektia ympäri Ranskaa. Lisäksi Teemalauantaissa esitetään Ranskan uuden aallon merkkiteos Onnen hetket, jonka Varda ohjasi hehkuvissa väreissä vuonna 1965.

  • Musiikkia, elokuvaa, dokumentteja, kissoja: Teeman lauantai-illat syksyllä 2018

    Musiikkidokumenteissa on naisten vuoro.

    Teeman lauantai-illoissa tarjotaan syksyllä tuhti annos musiikkia. Musiikkidokumenteissa alkaa syyskuussa naisten vuoro: juhlimme omaperäisiä ääniä Marianne Faithfullista funkin kuningattareen Betty Davisiin ja grungepunkbändiin L7. Syksyn teemailtojen tähtiä ovat muun muassa Iggy Pop, Sting, Danny, Agnès Varda, Ryhmäteatterin väki, Peggy Guggenheim, Samuel Fuller ja Istanbulin kissat.

  • Teemalauantai juhlii Leonard Bernsteinin satavuotispäivää

    Koko ilta on omistettu suurelle amerikkalaiselle maestrolle.

    Leonard Bernsteinin syntymästä tulee kuluneeksi tasan sata vuotta lauantaina 25.8.2018. Syyskauden ensimmäinen Teemalauantai juhlii suurta amerikkalaista maestroa koko illan ohjelmalla. Illan ohjelmassa on säveltäjän henkilökuva sekä Jean Sibeliukselle omistettu Bernsteinin johtama nuorisokonsertti.

  • Autismia ja aikuistumista Teemalauantaissa

    Uniikki dokumentti autistisesta pojasta sekä Gilbert Grape.

    Syyskuun avaava teemailta on omistettu sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteille ja yrityksille ratkaista niitä. Illan aikana nähdään uniikki dokumentti autistisen pojan elämästä sekä 1990-luvun menestyselokuva Gilbert Grape.

  • Teeman syksyn 2018 elokuvat ja Teemalauantait

    Ranskalaista elokuvaa, rikosta, kuulentoja, Kurosawaa...

    Teemalla vietetään ranskalaisen elokuvan syksyä, erityisesti Kino Klassikossa. Loppusyksystä nähdään myös Kurosawan samuraielokuvia. Kino Suomen teemana ovat Tallinna ja rikos. Ensi-illoissa muun muassa salaisuuksia kuulennoista ja uutta elokuvaa Ranskasta. Elokuvafestivaalia vietetään marras–joulukuun vaihteessa.

  • Brittibändi 10cc hajosi vain kuukausia superhittinsä jälkeen

    Jäsenet muistelevat huippuaikoja 40 vuotta myöhemmin.

    I'm not in love, so don't forget it... 10cc:n alkuperäisjäsenet kokoontuivat 40 vuotta myöhemmin muistelemaan matkaa maineeseen, levyjen tekoa, kiertueita ja yhtyeen hajoamista Teema lauantaina 1.9.2018 klo 20.00. Areenassa 30 päivää Brittiyhtye 10cc julkaisi suurimman hittinsä kesällä 1975.

  • Klassinen musiikki Teemalla ja Areenassa lokakuussa 2018

    Kohokohtina Pikaparantola, Tosca ja Paulon sellokilpailu.

    Lokakuun klassisen musiikin kohokohtia Teeman ja Areenan ohjelmissa ovat mm. Kansallisoopperan Pikaparantola ja Tosca suorina sekä kansainvälinen Paulon sellokilpailu. Ohjelmassa myös mm. RSO:n ja HKO:n konsertteja, Brahmsia ja Bernsteiniä... Suorat Areena-lähetykset katsottavina Teeman Areena-kanavalla tiistai 2.10.

  • Koko maailman taiteen historia BBC:n uudessa suursarjassa

    Luovuuden katkeamaton ketju ulottuu vuosituhansien taakse

    Kulttuurien juurilla on BBC:n uusi yhdeksänosainen suursarja koko maailman kuvataiteen historiasta varhaisimmista luolamaalauksista nykypäivään – ja tulevaisuuteenkin. Teema tiistaisin 21.8. – 19.10.

  • Tilaa itsellesi Teeman Areena-poiminnat

    Näin tilaat itsellesi Teeman kirjeen ja muuta Areena-infoa

    Teeman kirje tuo sähköpostiisi säännöllisesti parhaita poimintoja Teeman tarjonnasta Areenassa, myös vain Areenassa katsottavia ohjelmia. Sen voit tilata helposti Yle Tunnuksen avulla. Tässä ohjeet!