Hyppää pääsisältöön

Ihmeelliset ihmisaivot kuusiosaisessa tiedesarjassa

David Eagleman, tiedesarjan Aivot juontaja
David Eagleman David Eagleman, tiedesarjan Aivot juontaja teeman tiede

Kuusiosaisessa tiedesarjassa neurotutkija David Eagleman vie matkalle ihmisaivojen ihmeelliseen sisäavaruuteen.
Teema maanantaisin 15.1. alkaen. Areenassa 30 päivää

Osa 1: Mitä on todellisuus? Maailma sellaisena kuin sen koemme, tämä värien ja valojen, tuoksujen ja äänien upea show, on kokonaan aivojemme luoma illuusio. “Tuolla ulkona” oleva maailma ei ole minkään värinen, se ei kuulosta eikä haise miltään. On sähkömagneettista säteilyä, paineaaltoja ilmakehässä ja aromaattisia molekyylejä, joiden aiheuttamat aistiärsytykset aivot tulkitsevat väreiksi, ääniksi ja tuoksuiksi. Jaksossa tavataan mies, joka on sokea, vaikka hänen silmänsä toimivat – aivot näkevät, eivät silmät. Skitsofreniaa sairastava nainen kertoo psykoottisista kohtauksistaan ja siitä, miten aivojen luoma todellisuus on ihmiselle täyttä totta. Optiset harhat muistuttavat siitä, ettei ihmisen näkö toista todellisuutta uskollisesti. Riittää, että pystymme jotenkuten suunnistamaan maailmassa. Ja koska jokaisen aivot ovat erilaiset, niin on myös jokaisen todellisuus.

Osa 2: Miksi minä olen minä? Ihmisestä alkaa tulla “minä” heti syntymän hetkellä. Se on pitkä prosessi. Vastasyntyneen aivot eivät vielä ole täysin kehittyneet, vaan ne kasvavat ja sopeutuvat kohtaamiinsa kokemuksiin, kulttuuriin, ympäristöön, kieleen. Ihminen kasvaa ja kukoistaa missä tahansa virikkeitä tarjoavassa ympäristössä, mutta kolmen romanialaisen orpolapsen tarinasta näemme, että sosiaalisen kontaktin ja virikkeiden puute varhaislapsuudessa voi aiheuttaa pysyviä aivovammoja. Ensimmäiset vuodet ovat ratkaisevan tärkeitä. Jaksossa seurataan aivojen kehitystä läpi elämän. Näemme, miten murrosikäisten stressitasot vaihtelevat, miten Lontoon taksikuskien ankara kadunnimikoulutus näkyy aivojen rakenteissa ja miten joukko iäkkäitä nunnia uhmaa alzheimeria rakentamalla “kognitiivisia reservejä”.

Osa 3: Kuka määrää kuinka toimimme? Joka aamu heräämme suureen valheeseen. Luulemme olevamme oman itsemme valtiaita, mutta lähes kaikki tekomme, valintamme ja uskomuksemme ovat riippuvaisia aivojen osista, joihin tietoisella ajattelulla ei ole pääsyä. Näemme, millainen tiedostamaton sähkömyrsky pienimmänkin asian tekeminen on. Jaksossa tavataan potilas, joka on menettänyt kykynsä kävellä ilman tietoista ohjausta. Hetkenkin herpaantuminen johtaa tasapainon menetykseen. Kymmenvuotias muovimukien pinoaja sen sijaan tekee hurjat suorituksensa aivojen levätessä. Kun taito kehittyy tarpeeksi, ei enää tarvita hidasta tietoisuutta. Tiedostamattomalla on pimeäkin puolensa: tutustumme tapaukseen, jossa mies murhasi ihmisen unissaan. Kysymys on lopulta, onko meillä vapaata tahtoa lainkaan? Varmaa vastausta ei vielä ole saatu.

Osa 4: Miten päätöksemme syntyvät? Ihmisaivot ovat tunnetun maailmankaikkeuden monimutkaisin esine. Sitä tarvitaan joka päivä kymmenientuhansien päätösten tekemiseen. Aloitetaan yksinkertaisesta: minkä makuista jäätelöä saisi olla? Jokainen valinta tapahtuu kilpailevien hermoverkkojen kesken, ja voittaja vie kaiken. Jaksossa tapaamme naisen, joka ei aivovamman takia pysty lainkaan tekemään valintoja. Kehon palaute aivoille on ratkaisevan tärkeää. Kaikkein tärkeimpiinkin päätöksiin voivat vaikuttaa täysin arkiset seikat kuten se, miten kauan aikaa on kulunut viime ateriasta. Tutkimuksessa on todettu, että tuomarit eväsivät anomukset ehdonalaisesta vapaudesta todennäköisemmin ollessaan nälkäisiä. Professori Read Montague puolestaan mittaa aivojen vastetta inhottaviin kuviin. Mitä voimakkaampi inhoreaktio, sitä todennäköisemmin koehenkilö äänestää oikeistoa. Päätöksentekoa voi myös harjoitella: joukko huumeidenkäyttäjiä opettelee fMRI-neurofeedbackin avulla sanomaan “ei kiitos”.

Osa 5: Mihin tarvitsemme toisiamme? Ihmisaivot eivät pärjää yksinään, vaan ne tarvitsevat elääkseen toisten ihmisten aivoja. Jo kymmenen kuukauden ikäisenä ihminen osaa arvioida, kehen voi luottaa. Ihmisen aivot ovat sosiaaliset, ja se vetää ihmiset toistensa luo. Yksinkertainen leikkikoe osoittaa, että ulkopuolelle jäämisen tuska on samanlaista kuin fyysisen vamman aiheuttama kipu. Iranissa yli vuoden eristyssellissä kärsineen naisen tarina oman minän kadottamisesta kertoo siitä, miten elintärkeä tarve toisten seura ihmiselle on. Ihminen pystyy ryhmässä vaikka mihin, mutta tällä on pimeäkin puolensa. Ryhmän muodostaminen on samalla toisten sulkemista ulkopuolelle. Aivoja kuvantamalla on todettu ihmisen tuntevan vähemmän empatiaa toista kohtaan, jos tämä on leimattu kuuluvaksi vieraaseen uskontokuntaan. Tietyissä oloissa ihminen lakkaa pitämästä toista edes ihmisenä. Miten tällaisia ilmiöitä voisi ehkäistä?

Osa 6: Millaisia meistä voi tulla? Viimeisessä jaksossa lähdetään matkalle tulevaisuuteen. Luonto on tuottanut aivot, jotka kykenevät muuttumaan olosuhteiden mukana. Tapaamme nuoren tytön, jonka aivoista poistettiin lapsena puolet. Silti hän on kehittynyt normaalisti, ja toinen puoli on ottanut hoitaakseen molempien tehtävät. Aivojen sopeutumiskyky merkitsee myös, että uudella tekniikalla voimme avata aivan uusia näköaloja. Aivot voivat tulevaisuudessa ohjata suoraan esimerkiksi proteeseja, ja vaikka evoluutio on antanut ihmiselle neljä raajaa, kehon laajentamiselle uusilla jatkeilla ei ole esteitä. Kaikkein suurin mullistus olisi, jos aivot pystyttäisiin siirtämään digitaaliseen muotoon. Lausannessa tutkijat rakentavat simulaatiota kokonaisista ihmisaivoista. Matka on vielä pitkä, mutta asiassa ollaan suurten kysymysten äärellä. Olisiko simuloiduilla aivoilla aito “tietoisuus”? Ja jos olisi, mistä tiedämme, ettemme jo nyt elä simulaatiossa?

  • (The Brain with David Eagleman), Britannia 2015
Kommentit
  • Puheet kertovat hetkistä historiassa

    Viisi lyhyttä historiadokumenttia aikansa merkkipuheista.

    Toisen maailmansodan tapahtumista viime vuosien kuumimpiin poliittisiin kiistoihin – viisiosaisessa lyhytdokumenttisarjassa aiheena on viisi eurooppalaista puheenvuoroa, jotka kertovat omasta ajastaan ja herättivät aikanaan keskustelua. Suuret puheet ovat merkillinen historiallisen tapahtuman laji.

  • Pelso muistetaan verisestä vankilapaosta – kirja ja karja auttavat vankeja eteenpäin

    Suomen viimeisessä korpivankilassa on hyvä kirjasto.

    85 kilometriä Oulusta ja 95 kilometriä Kajaanista. Vaalan kunnassa Kainuussa sijaitsee Suomen viimeisen korpivankilan mainetta kantava Pelson vankila. Lyhytdokumentti Kirja ja karja, vankila uskoo sivistykseen kuuluu Yle Areenan Kirjastotarinoita -sarjaan. Pelson vankilassa uskotaan vankeusajan sivistykseen.

  • Neljän kirjailijan herkät hetket kirjastossa – Millainen on sinun kirjastotarinasi?

    Jos rakastat kirjastoa, jaa #kirjastotarina!

    Kirjastoilla on suuri merkitys suomalaisten elämässä! Leena Lehtolainen, Koko Hubara, Juha Itkonen ja Aleksi Delikouras käynnistävät kirjastotarinoiden keräyksen. Jaa sinäkin oma tarinasi hastagillä #kirjastotarina tai artikkelin lopussa olevalla lomakkeella. Artikkelin opusta löytyy koottuna monta sataa kirjastotarinaa. Nyt on kultainen hetki pitää kirjastoista meteliä ja kerätä tarinoita.

Yle Teema

  • Sting! Pitkä ilta Gordon Sumnerin seurassa

    Uusi dokumentti ja konsertti sekä kulttielokuva Dyyni.

    Pyhäinpäivän ilta vietetään Teemalla Stingin eli Gordon Sumnerin, 67, seurassa. Pitkässä Teemalauantaissa nähdään uusi henkilökuva, viimeisimmältä kiertueelta taltioitu Pariisin-konsertti ja David Lynchin scifi-spektaakkeli Dyyni, jossa nuori Sting näyttelee julmuria nimeltä Feyd-Rautha Harkonnen.

  • Janis: Little Girl Blue

    Dokumenttielokuva ainutlaatuisesta Janis Joplinista

    Janis Joplin eli lyhyen, uhmakkaan ja säkenöivän elämän. Hän mursi rajoja niin esiintyjänä kuin naisena: rakasti täysillä, eli täysillä ja lauloi täysillä. Amy J. Bergin dokumenttielokuva kertoo hänen tarinansa.

  • Peggy Guggenheimilla oli paha addiktio – taiteeseen

    Dokumenttielokuva tahtonaisesta ja museon perustajasta.

    Dokumenttielokuva miljonäärisuvun oudosta linnusta, boheemista oman tiensä kulkijasta ja 1900-luvun tärkeimpiin modernin taiteen kerääjiin kuuluneesta Peggy Guggenheimista on täynnä taidetta ja rakkautta.

  • Eurooppalaisen elokuvan mestari Agnès Varda kulkee yhä omia teitään

    Teemalauantaissa kaksi Vardaa: Kasvot, kylät ja Onnen hetket

    Elokuvaohjaaja Agnès Varda on oman tiensä kulkija ja edelläkävijä, jonka visiota ei ikä ole hämärtänyt. Uusi Kasvot, kylät -elokuva seuraa Vardan ja nuoren katutaiteilijan JR:n kiehtovaa yhteisötaiteellista valokuvaprojektia ympäri Ranskaa. Lisäksi Teemalauantaissa esitetään Ranskan uuden aallon merkkiteos Onnen hetket, jonka Varda ohjasi hehkuvissa väreissä vuonna 1965.

  • Marianne Faithfullilla on ääni, jollaista kukaan ei saa ilmaiseksi

    Uusi dokumenttielokuva kertoo laulajan elämästä ja urasta.

    Marianne Faithfull on kokenut paljon, ja se kuuluu hänen äänessään. Dokumenttielokuvan upean laulajan tapahtumarikkaasta elämästä ja hienosta musiikillisesta urasta on ohjannut näyttelijä Sandrine Bonnaire. Suomen-ensi-ilta Teemalla 29.9.

  • You're So Vain – Rockin klassikkolevyt: Carly Simon

    Laulaja-lauluntekijä kertoo levynteosta ja elämästään.

    No Secrets -albumin tarina, pääkertojana avomielinen Carly Simon itse. Albumi ja siltä lohkaistu single You're So Vain tekivät laulaja-lauluntekijä Carly Simonista maailmanlaajuisen tähden.

  • Musiikkia, elokuvaa, dokumentteja, kissoja: Teeman lauantai-illat syksyllä 2018

    Musiikkidokumenteissa on naisten vuoro.

    Teeman lauantai-illoissa tarjotaan syksyllä tuhti annos musiikkia. Musiikkidokumenteissa alkaa syyskuussa naisten vuoro: juhlimme omaperäisiä ääniä Marianne Faithfullista funkin kuningattareen Betty Davisiin ja grungepunkbändiin L7. Syksyn teemailtojen tähtiä ovat muun muassa Iggy Pop, Sting, Danny, Agnès Varda, Ryhmäteatterin väki, Peggy Guggenheim, Samuel Fuller ja Istanbulin kissat.

  • Teeman syksyn 2018 elokuvat ja Teemalauantait

    Ranskalaista elokuvaa, rikosta, kuulentoja, Kurosawaa...

    Teemalla vietetään ranskalaisen elokuvan syksyä, erityisesti Kino Klassikossa. Loppusyksystä nähdään Kurosawan samuraielokuvia. Ensi-illoissa muun muassa salaisuuksia kuulennoista ja uutta elokuvaa Ranskasta. Teeman elokuvafestivaali valtaa kanavan 28.12.–2.12.

  • Ryhmäteatterin puoli vuosisataa ja kolme kautta

    Mika Kaurismäen dokumentin ensiesitys Teemalla 13.10.

    ”Se oli perhe, se oli bändi, se oli yhteisö. Koskaan ei keskusteltu rahasta.” Mika Kaurismäen dokumenttielokuva kertoo legendaarisen Ryhmiksen tarinan. Ensiesitys Teemalauantaissa 13.10.

  • Klassinen musiikki Teemalla ja Areenassa lokakuussa 2018

    Kohokohtina Pikaparantola, Tosca ja Paulon sellokilpailu.

    Lokakuun klassisen musiikin kohokohtia Teeman ja Areenan ohjelmissa ovat mm. Kansallisoopperan Pikaparantola ja Tosca suorina sekä kansainvälinen Paulon sellokilpailu. Ohjelmassa myös mm. RSO:n ja HKO:n konsertteja, Brahmsia ja Bernsteiniä... Suorat Areena-lähetykset katsottavina Teeman Areena-kanavalla tiistai 2.10.

  • Koko maailman taiteen historia BBC:n uudessa suursarjassa

    Luovuuden katkeamaton ketju ulottuu vuosituhansien taakse

    Kulttuurien juurilla on BBC:n uusi yhdeksänosainen suursarja koko maailman kuvataiteen historiasta varhaisimmista luolamaalauksista nykypäivään – ja tulevaisuuteenkin. Teema tiistaisin 21.8. – 19.10.

  • Tilaa itsellesi Teeman Areena-poiminnat

    Näin tilaat itsellesi Teeman kirjeen ja muuta Areena-infoa

    Teeman kirje tuo sähköpostiisi säännöllisesti parhaita poimintoja Teeman tarjonnasta Areenassa, myös vain Areenassa katsottavia ohjelmia. Sen voit tilata helposti Yle Tunnuksen avulla. Tässä ohjeet!