Hyppää pääsisältöön

Kauas jäi Karjala – siirtokarjalaiset muistelevat entistä kotiseutuaan

Kolmessa vuosina 1954 ja 1960 tehdyssä radio-ohjelmassa palataan luovutettuun Karjalaan. Haastateltavat muistelevat elämäänsä entisellä kotiseudullaan.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi asutti yli 400 000 luovutetusta Karjalasta lähtenyttä kansalaistaan uudelleen eri puolille maata. Luovutettu alue käsitti Karjalankannaksen, Laatokan Karjalan ja Raja-Karjalan alueet. Pinta-alaltaan se oli kymmenesosa muusta maasta. Siirtoväki puolestaan muodosti 12 prosenttia väestöstä ja se asutettiin eri puolille Suomea Pohjois-Suomea ja ruotsinkielisiä rannikkoseutuja lukuun ottamatta. Pääosa siirtoväestä oli Suomen karjalaisia.

Radio-ohjelmissa haastateltavat henkilöt ovat kotoisin Suojärveltä Raja-Karjalasta, Mantsinsaaresta Laatokan Karjalasta ja Johanneksesta Viipurin läänistä. Suojärveä ja Mantsinsaarta käsittelevissä ohjelmissa muistellaan kotiseutuja ennen sotia, Johanneksesta kotoisin oleva haastateltava puolestaan muistelee elämäänsä sotien välissä ja lopullisen lähdön hetkiä. Artikkelin lopussa on kartta pitäjien sijainnista.

Suojärveläiset pagizevat kotiseutunsa elämästä

Radio-ohjelmassa Suojärveläiset paistah (1960), haastateltavat puhuvat siitä, millainen oli rajakarjalainen pitäjä maantieteellisenä alueena ja millaisia tapoja ihmisillä siellä oli.

Laatokan pohjoispuolella sijaitseva Suojärvi oli suurehko pitäjä, johon kuului kolme seurakuntaa. Kussakin oli viitisentuhatta jäsentä. Seurakunnista kaksi niistä oli ortodoksista, ja välimatkat seurakuntien välillä olivat pitkät, jopa kuusikymmentä kilometriä, muistelee rovasti Mikael Kasanko.

Rouva Kasanko muistelee varsinaisia kirkonmenoja, joista erityisesti kirkolliset juhlat tai pyhäpäivän jumalanpalvelukset kokosivat väkeä eri puolilta pitäjää yleensä jo hyvissä ajoin ennen varsinaista jumalanpalveluspäivää. Silloin tavattiin ystäviä sekä sukulaisia ja nautittiin vieraanvaraisuudesta kyläpaikoissa. Myös tsasounissa järjestettiin hartaustilaisuuksia, jotka olivat lähinnä kylien omia hengellisiä tilaisuuksia

Tapana oli tulla perhekunnittain. Kirkkoon tultaessa ortodoksit tekivät ristinmerkin ja melkein kaikki kumarsivat maahan asti, rouva Kasanko kuvailee jumalanpalvelukseen tuloa. Naiset olivat usein samaan tapaan puettuja. Heillä oli yllään peretniekat eli esiliinat ja liinat päässä.

Järvi oli pitkä ja kalua tuli ylen äijä, sikäli ko niitä vaa lappoi veneheen.― Niilo Jauro kuvailee Suojärveä

Itse järvi on muodoltaan pitkulainen ja kalaisa. Tämän tiesi kokemuksesta rahastonhoitaja Niilo Jauro, joka kertoo käyneensä veljensä eli ”vellipoikansa” kanssa usein järvellä kalassa. Etenkin pitkällä siimalla sai kalaa hyvin, varsinkin ahventa, joka oli ”melan mittaista”. Toisaalta järvellä myrskysikin usein ja myrskytuulet nostivat aallot niin korkeiksi, ettei venettä rannasta katsottuna näkynyt, Jauro muistelee.

Suojärvellä eleltiin kauan omassa rauhassa, kunnes rautatien rakentaminen 1918 alkoi. Rakennustyöt toivat alueelle sisä-Suomesta ihmisiä, jotka aiheuttivat järjestyshäiriöitä, Jauro harmittelee, vaikka muutoin rautatie toi mukanaan monia hyviä asioita.

Omal kielel pagizemine on jäänyt nuorilta. Paistahmine on jäänyt kokonaan pois.― Yrjö Sinisalmi nykynuorison suhteesta kieleensä

Suojärveläiset puhuivat pääasiassa karjalan kieltä, jonka taitaminen nykynuorison keskuudessa oli opettaja Yrjö Sinisalmen mukaan alkanut vähentyä. "Muutaman sanan osaavat ja ymmärtävät, mutta oikeaoppinen ääntäminen ei oikein luonnistu edes omilta lapsiltani opetuksesta huolimatta", Sinisalmi kertoo. Yhtenä merkittävänä syynä tähän äidinkielen syrjäytymiseen hän pitää uuden kotiseudun murretta, joka tarttuu myös suojärveläisiin.

Jälleenrakennuksen aika Johanneksessa


Jyväskylän ja Muuramen rajaseudulla elävä 75-vuotias Iida Kuusela muistelee toimittaja Kimmo Chydeniuksen haastattelussa paluutaan talvisodan jälkeen kotiinsa Johannekseen. Pienessä kodissa on emännän kutomia seinävaatteita ja muistoesineitä "rakkaasta Karjalasta, jonne me nyt hetkeksi piipahdamme", toimittaja kuvailee.

Kun karjalaisten oli turvallista taas palata kotiseudulleen, emäntä Kuuselakin lähti. Tietoa kodin tilasta tai siitä, miten uutta voisi rakentaa, ei ollut. Kotitilalla Johanneksessa Viipurinlahden itärannalla näky oli lohduton: vain kivijalat olivat saunasta ja mökistä jäljellä. Rakennusmateriaaleja tai rakennusmiehiä ei juurikaan ollut eikä liioin autoja, joilla rakennustarvikkeita olisi voitu kuljettaa. Rautatietä pitkin tarvikkeet tuotiin Johanneksen asemalle. Niin vain mökintapainen nousi hiljalleen vanhan tilalle lähes naisen omin voimin.

Rakennusten lisäksi kaivon rakentaminen oli tehtävä uudelleen. Rakennustyöt ja kaivon puhdistaminen eivät onnistuneet ilman apua. Sitä hän onneksi sai, ja palkaksi hän antoi hieman tupakkaa ja leipää.

Lasit kimaltelliit ko kyyneleet, ko mie paistoin leipää entises uunissa pihal.― Emäntä Iida Kuusela muistelee uudelleen rakentamaansa kotiaan Johanneksessa

Ilonaiheitakin ilmaantui. Villiviini rönsysi vanhaan malliin pelkän kivijalan ympärillä, ja lasit kimaltelivat kuin kyyneleet emännän leipoessa leipiään kesän ajan vanhassa leivinuunissa, joka oli taivasalla pihamaalla.

Viimeiset muistot Johanneksen kodista liittyivätkin leipään. Iida Kuusela muistelee, miten hän paistoi viisi viikkoa sotilaille leipiä, kunnes joutui lähtemään taas kodistaan saamatta palata sinne enää koskaan. Kesäkuussa omenapuiden vielä kukkiessa Karjala tyhjennettiin suomalaisista asukkaistaan viimeisen kerran. Ida Kuusela sai mukaansa matkalaukun ja kanan. "En hennont jättää kanaa. Laitoin sen kenkälaatikkoon ja matkalaukun kylkeen roikkumaan."

Omaleimainen Mantsinsaari eli kalasta ja maataloudesta


Mantsinsaari on suurehko saari Salmin pitäjässä aivan sen itärannan tuntumassa Laatokalla. Saaressa elettiin pitkään omassa rauhassaan ja siksi monet tavat sekä tottumukset, jotka muualta olivat kadonneet, säilyivät Mantsinsaaressa pitkään, toimittaja toteaa. Mantsinsaarelainen 74-vuotias emäntä Ofimja Lukin muistelee välillä suuresti herkistyen Lahdessa tyttärensä kotona vanhaa kotiseutuaan ja perhettään.

Kalastus ja maatalous olivat Mantsinsaaressa keskeisiä elinkeinoja. Lukininkin kotona oli hieman karjaa, joka siihen aikaan oli samassa rakennuksessa kuin asuinhuoneet, ohjelmassa todetaan. Alakerrassa oli karjasuoja, jonne mentiin rappuja pitkin yläkerran asuintiloista. "Karjan haju tuli asuntoon, mutta minkä se auttoi", Ofimja Lukin toteaa. Kalastus oli merkittävä elinkeino saarelaisille niin kesällä kuin talvellakin. "Talvella pyydettiin verkkoloil, kesällä koukkuonkiloil", Lukin kertoo. Siikaa, kuhaa, matikkaa, lohta nousi Laatokasta. Mutta myrskyinen ja arvaamaton Laatokka vei monta kalamiestä ja uhkarohkeaa talvipyytäjää. Yksi heistä oli myös Kuisma Pantskov, Ofimja Lukinin isä.

Kodi ei ollu ylen pieni tai suuri. Maitua, lihua, piiroata ol. Kuakkuja ei pidänt ajatella. Elämä ol vuatimatonta.― Emäntä Ofimja Lukin elämästä Mantsinsaaressa

Ofimja Lukinin mukaan elämä hänen kodissaan oli kuitenkin vaatimatonta, vaikka leipää ja maitoa sekä lihaa riitti. Mutta sellaisia ylellisyyksiä kuin nykyaikana oli, ei ennen sotia Mantsinsaaressa ollut. Kansakouluakaan emäntä ei ole käynyt, sillä kun koulunkäyntipakkoa ei ollut, köyhästä kahdeksanlapsisesta kodista ei koulutielle laitettu. Vaatetus oli niin ikään vaatimatonta. Hame, rätsinä, perenniekka, kolttu ja piäpaikka sekä päällystakki olivat naisten tavallisimmat vaatteet. Hameitakin oli emännällä vain kolme kappaletta. "Ei niitä muuteltu monta kertaa niin kuin nyt!" Ofimja Lukin vastaa tiukasti kysymykseen vaatteiden määrästä. Yökylään lähdettäessä ei pakattu kapsäkkiä eli matkalaukkua vaan vaatteet käärittiin ruskeaan paperiin, joka toimitti laukun virkaa.

Parempaa elämää tyttärelleen isä toivoi eikä olisi hyväksynyt kosimaan tullutta sulhasta, jolla ei ollut tarjota mitään. "Ei ollut muuta kuin mies housut jalassa. Isä sanoi, ettei tyttöä anneta", Lukin muistelee. Mutta sinnikäs sulhanen jatkoi kosiskelua ja lopulta puhemies sekä vaatimattomat myötäjäiset morsiamen kotiin, käänsi isänkin pään. "Pietettiin hyvät häät ja yöks lähettiin miehen kotia ajamaan hevosel. Kaheksan hevosta. Eihän autoloi ollu."

Valokuvat: 1) Maalaistalo Suojärven Hyrsylässä (1943) TK-kuvaaja Eino Nurmen kuvausmatkalta. 2) Evakkoon lähtevä poika ajaa tavarakuormaa Viipurissa jatkosodan aikana (1944). 3) Kylä Mantsinsaaressa Salmin pitäjässä 1920–1930-luvulla (Museoviraston kokoelmat).

Suojärvi, Johannes ja Mantsinsaari kartalla:

Suojärvi kartalla
Suojärven pitäjä Suojärvi kartalla Kuva: Wikimedia commons Yle Elävä arkisto,Laatokka,Suojärvi
Johanneksen kunta kartalla
Johanneksen kunta Johanneksen kunta kartalla Kuva: Wikimedia commons Yle Elävä arkisto,Laatokka
Kartta Laatokan Karjalasta
Mantsinsaari Salmin pitäjässä Kartta Laatokan Karjalasta Kuva: Wikimedia commos Yle Elävä arkisto,Laatokka,Salmi
  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Mäyrä kattilassa, kyy grillissä – kesä lautasella Kokki Kolmosen tapaan

    Epätyypillisiä kesäruokia tehdään Turkka Aaltosen ohjeilla.

    Elävän arkiston kesäkeittiössä esitetään kaksi harvoin nähtyä ruokaohjelmaa, joissa lautaselle päätyy perinteisten silakoiden ja ruisleivän lisäksi kotimaisia villieläimiä. Molempien ohjelmien juontajana toimii Jaakko "Kokki" Kolmonen. Ohjelmat on ensiesitetty vuosina 1987 ja 1990.

  • Hääyö myytävänä - kaikella on hintansa

    Tragikomedia juurettomuudesta ja ihmisen hyväksikäytöstä.

    Lasse Naukkarinen on pitkällä urallaan tullut tunnetuksi ennen kaikkea persoonallisena dokumenttielokuvien ohjaajana. Yli 60 elokuvan joukkoon mahtuu kuitenkin myös neljä fiktioelokuvaa. Näistä toinen oli 1979 TV1:n teatteritoimitukselle tehty Hääyö myytävänä. Naukkarinen on paitsi ohjannut elokuvan, myös kirjoittanut sen.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

SMP jätti hallituksen 1990 – puolueen ainoa ministeri ei suostunut eroamaan

Vuonna 1990 Suomen hallitus repesi, kun budjettineuvotteluiden yhteydessä kansaneläkettä ei uudistettu SMP:n haluamalla tavalla. Puolue siirtyi oppositioon. Hankalaksi kuvio muuttui, kun sen ainoa ministeri Raimo Vistbacka ei suostunut eroamaan hallituksesta.

Suomen maaseudun puolue olisi siis halunnut sisällyttää budjettiin parannuksia pienimpiin kansaneläkkeisiin.

Lue lisää:

Perussuomalaiset nousi SMP:n raunioille

Perussuomalaiset perustettiin vuonna 1995 konkurssiin kaatuneen Suomen Maaseudun Puolueen raunioille. SMP:n viimeisenä puoluesihteerinä Timo Soini joutui kuoppaamaan rakastamansa puolueen konkurssikypsänä. Soini löysi poliittisille intohimoilleen pian uuden kohteen ja oli perustamassa SMP:n jalanjäljille Perussuomalaisia.

  • Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta

    Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.

    Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Knalleja, sateenvarjoja, loitsuja ja olviretkeä - radiodraamaa keskikesän juhlaan

    Radiodraaman juhannuspaketissa useita toivekuunnelmia

    Hellii juhannuksena helle tai piinaa sade ja savuava grilli, voivat radiodraaman ystävät uppoutua kuunnelmien maailmaan. Seikkaile Knallin ja sateenvarjon kanssa New Yorkin alamaailmassa, noitien kera juhannustanhuvilla ja selvitä hukkuneen miehen kohtalo komisario Vahtosen kanssa.

  • Ota radiodraamat mukaasi kesään!

    Lataa kuunnelmat omalle laitteelle

    Kaikki arkistosta julkaistavat radiodraamat ovat kuunneltavissa Areenan kautta, mutta osa on myös ladattavissa omalle laitteelle. Ota suosikkisi mukaan ja uppoudu kuunnelmien maailmaan mökkirannassa, tunturissa tai ulkomailla nettiyhteyksien ulottumattomissa. Kokoamme tälle sivulle ladattavat radiodraamat, jotka on julkaistu arkistosopimuksen puitteissa.

  • Äänestä radiodraamasuosikkisi Areenaan!

    Löytyykö suosikkinäyttelijäsi radiodraaman äänestyslistalta?

    Nyt voit päättää, mitä julkaisemme Areenaan suven sydämessä. Äänestykseen on valittu 16 erilaista radiodraamaa eri vuosikymmeniltä, joista sinä voit valita kolme suosikkiasi . Äänestysaikaa on kaksi viikkoa 25.6 asti.

  • Juhannusjuna vei matkalle läpi yöttömän yön

    Juhannusjuna matkasi Suomen halki kesällä 2012.

    Kesällä 2012 Yleisradio ja keskieurooppalainen kulttuurikanava Arte toteuttivat läpi yön kestäneen Juhannusjuna-lähetyksen. Matka alkoi aattoiltana Helsingin rautatieasemalta ja päättyi 13 tuntia myöhemmin juhannuspäivän aamuaurinkoon Rovaniemelle.

  • Juhannusvalmisteluja Lohjanjärvellä 1950

    Leo Hildén tallensi keskikesän juhlan odotuksen

    Keskikesän juhlaan liittyy perinteisesti ilon lisäksi aimo ripaus hartautta. Näin juhannukseen valmistauduttiin Lohjanjärven rannalla vuonna 1950.

  • Seurasaaren juhannus

    Monet viettävät myös häitään tunnelmallisella saarella.

    Seurasaari oli helsinkiläisten suosima vapaa-ajanviettopaikka jo 1800-luvulla. 1900-luvulla alueelle perustettiin museo.

  • Keskiyön aurinko Aavasaksalla 1965

    Dokumentti Aavasaksan juhannuksesta 1965

    Dokumentti Aavasaksan juhannuksesta vuodelta 1965 tiivistää 12 minuuttiin suomalaisen keskikesän juhlan. Siinä on kaikki: lipunnosto, juhlapuhe, urheilukilpailu, lavatanssit, rakastuneet parit ja juopuneet nuoret.

  • Juhannus Helsingissä 1949

    "Maaseudulle, pois kaupungin pölystä ja helteestä!”

    "Maaseudulle, pois kaupungin pölystä ja helteestä!” kuuluu kaupunkilaisten tunnuslause juhannuksena. Näin oli myös juhannuksena 1949, jolloin kaunis kesä hemmotteli helsinkiläisiä ja muita suomalaisia.

  • "Rodney Harrington" yöttömässä yössä

    Peyton Place -sarjan tähden vierailu Suomessa 1970.

    Peyton Place -sarjan tähti Ryan O´Neal kiisi vuonna 1970 helikopterilla ja vesitasolla tanssilavalta toiselle ihmetellen suomalaista juhannusta, Koskenkorvaa ja saunaintoa.

  • "Virginialainen" juhannusvieraana

    James Druryn vierailu Suomessa 1971.

    Tv-lännensarjan tähti James Drury tuotiin Suomeen näytteille kesällä 1971. Vieras luki paperista suomenkielisen tervehdyksensä juhannuslavojen kiitollisille yleisöille.

  • Suomi juhlii – juhannus

    Mirja Metsolan palkittu dokumentti Vuonislahden juhannuksest

    Mirja Metsolan dokumentti on kuvattu Pohjois-Karjalassa, Vuonislahden kylässä, Pielisjärven rantamaisemassa. Kolin mahtavan vuoren häämöttäessä vastarannalla juhannusjuhla toteutuu lähes täydellisenä.

  • Jos ei sauna auta

    Mitä sauna meille merkitsee?

    Miksi sauna on meille niin rakas paikka, että ilman sitä emme voi elää? Jos ei sauna auta -ohjelmassa vuodelta 1977 pohditaan saunomisrituaalin kansallista merkityksellisyyttä ja istutaan löylyn lämmössä eri-ikäisten saunojien kanssa. Filosofisin ja tieteellisin äänepainoin puhuvat professorit ja tutkijat. Armi Ratia kertoo lauteilla käymistään neuvotteluista.

  • Perinteiset hämäläiset juhannushäät

    Toimittaja Carl-Erik Creutzin raportti hämäläishäistä.

    Juhannus on meillä herttainen -ohjelmassa seurataan hämäläisiä juhannushäitä legandaarisen Carl-Erik Creutzin selostamana.

  • Kesäloma Suomessa ei ole hullumpi ajatus

    Matkailufilmi 1962 piirtää Suomesta postikortinmaisen kuvan.

    Suomessa riittää matkailijalle nähtävä ja koettavaa yllin kyllin. Yli 60 000 järveä, koskematon luonto, historialliset nähtävyydet, komeat kaupungit ja hyvin varustetut leirintäalueet ovat kesämatkailijan paratiisi.

  • Lomamatka 70-luvulle

    Lomamatka 70-luvulle -sarjassa kolme erilaista porukkaa matkustaa kesäisessä 2010-luvun Suomessa 1970-luvun autoilla ja varusteilla. Matkassa on yksinhuoltajaäiti lapsineen, italialais-suomalainen perhe pompannappeineen ja espoolaiset nuoret kleinbussillaan.

  • Lasten kesäsuunnitelmia vuonna 1966

    Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa

    Toimittaja Pekka Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa telmivien helsikiläislasten kesänviettoaikeita. Suvena suunnattiin niin kesäsiirtolaan kuin mummolaankin.

  • Twistin ennätys Suomeen 60 tunnin ketkuttelulla

    Twist-tanssin ME-aika tanssittiin keväällä 1963.

    Nilkkatuet ja kääreet tarvittiin avuksi, kun Suomeen tanssittiin twistin maailmanennätys keväällä 1963. Voittajapari keinutti lanteitaan yhtä soittoa lähes kolme vuorokautta.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Yle Teemalla humpataan ja sheikataan.

    Teeman Elävän arkiston Tanssin huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981).
    Ohjelmat televisiossa:
    Ma 19.6. klo 12.00
    To 22.6. klo 22.50
    Pe 23.6. klo 14.50
    Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät omana kokonaisuutenaan nyt myös Yle Areenassa.

  • Suomi letkajenkan ME-kuumeessa

    Letkisennätyksiä tehtailtiin vuonna 1964 lähes viikottain.

    Suomi eli kevättalvella 1964 todellista letkajenkkahuumaa. Tanssimuodista tuli suomalaisille uusi urheilulaji, jossa tehtailtiin maailmanennätyksiä lähes viikottain.

  • Lambada villitsee

    Lambadan tahtiin keinuttiin Suomessakin 1980-luvulla.

    Etelä-Amerikasta peräisin oleva tanssi lambada levisi maailmalle ja villitsi Suomenkin 1980-luvulla.

  • Tiputanssi oli kasarihitti

    Tiputanssia tanssittiin kasarina melkein kaikkialla.

    80-luvun alussa Suomessa hurahdettiin tiputanssiin, jota tanssittiin niin pikkujouluissa kuin Linnan juhlissakin.

  • Lapset haastattelevat Ahtisaarta

    Presidentti muisteli mm. äidin makoisia kermakakkuja.

    Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari otti itsenäisyyspäivän 1997 alla vastaan joukon lapsia Linnassa ja kertoi mm. äitinsä leipomista makoisista kermakakuista.

  • Ahtisaari syrjäytti Sorsan ja kiri vaalivoittoon

    Ahtisaaren matka presidentiksi.

    Presidentti Koivisto ilmoitti 1993, ettei hän enää asettuisi ehdolle vuoden 1994 vaaleissa. SDP:ssä käytiin esivaali valtiosihteeri Martti Ahtisaaren ja entisen pääministerin Kalevi Sorsan kesken. Sisäpolitiikan työmyyrälle Sorsalle tappio oli karvas.

  • Kosovo oli Ahtisaarelle vaikein

    Tuore rauhannobelisti kertoo sovittelijan urastaan.

    Martti Ahtisaaren kansainvälinen ura sai huipennuksen vuonna 2008, kun hänelle luovutettiin Nobelin rauhanpalkinto yli 30-vuotisesta urastaan kansainvälisten konfliktien ratkomiseksi. Itse hän arvioi Kosovon itsenäisyyden ratkaisemisen vaikeimmaksi työkseen.

  • Paula Koivuniemi aloitti uransa teini-iässä

    Keikkailu alkoi jo 1960-luvun alussa.

    Paula Koivuniemi lauloi 17-vuotiaana Etelä-Pohjanmaan alueradiossa vuonna 1965. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai Pekka Puupään herkistymään tv:ssä. 1970-luvun alussa tavataan täysverinen keikkatyöläinen, joka on jo tottunut kaikkeen: Paula ja bändi soittavat poppia koululaisten kuntoilutapahtumassa frisbeenheittelyn välillä.

  • Onnellinen mies on reilu ja omituinen

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva elokuva.

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva tv-elokuva Onnellinen mies kertoo siltainsinööri Akseli Jaatisesta. Omalaatuinen siltainsinööri herättää tempauksillaan pahennusta.

  • Ryydinkeksijät ottivat rohkean sivuaskeleen tv-viihteen valtavirrasta

    "Se on vanha suola, jota kannattaa jonottaa."

    Vuonna 1976 esitetty yhdeksänosainen sketsisarja Ryydinkeksijät jatkoi Merirosvoradion laineilla, mutta visuaalisesti askeettisempana ja sisällöllisesti astetta absurdimpana. Ilmiömäisten Heikki Kinnusen, Leo Lastumäen, Petra Freyn, Esko Roineen, Erkki Liikasen ja Risto Mäkelän seurassa nähtiin nyt myös Esko Salminen ja Heikki Nousiainen.

  • Hääyö myytävänä - kaikella on hintansa

    Tragikomedia juurettomuudesta ja ihmisen hyväksikäytöstä.

    Lasse Naukkarinen on pitkällä urallaan tullut tunnetuksi ennen kaikkea persoonallisena dokumenttielokuvien ohjaajana. Yli 60 elokuvan joukkoon mahtuu kuitenkin myös neljä fiktioelokuvaa. Näistä toinen oli 1979 TV1:n teatteritoimitukselle tehty Hääyö myytävänä. Naukkarinen on paitsi ohjannut elokuvan, myös kirjoittanut sen.

  • “Kaikki missä räjäytetään asuntovaunuja on kovaa kamaa” – Ylen Musiikki-tv oli musavideoiden runsaudensarvi

    Ohjelman tuottaja Anssi Autio muistelee sarjan vaiheita.

    Musiikki-tv oli Ylen musiikkivideoihin keskittynyt televisiosarja, joka toi katsojien ulottuville myös hitusen erikoisempia kappaleita sekä musiikkityylejä. Tv-ohjelman tavoitteena oli esitellä vuosittain peräti yli 2000 musiikkivideota. Vuosina 2006–2009 esitetyn ohjelman vastaava tuottaja Anssi Autio muisteli Elävälle arkistolle sarjan vaiheita vuonna 2017.

  • Blogi: Musiikki-tv:ssä tuutattiin tuutausareita laidasta laitaan

    Musiikki-tv alkoi tv:stä vuonna 2006

    Kun Musiikki-tv aloitti lähetyksensä vuonna 2006 monitoimimies Timblalandin tuottamat levyt hallitsivat klubeja ja listoja. Nelly Furtadon Loose- ja Justin Timberlaken FutureSex/LoveSounds -albumeilta ei voinut välttyä. Unohtamatta Gnarls Barkleyn Crazy-hittiä. Mutta mikä oikeastaan oli ominaista vuoden 2006 soundia? Musiikki-tv:n Uuden musiikin erikoisohjelma piirsi aiheesta lavean kokonaiskuvan unohtamatta obskuurempia vaihtoehtoja. Lasipalatsin studiosta uusinta musiikkia esittelivät toimittajat Sonja Kailassaari ja Tomi Saarinen.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Tarkkis ja Kaatis näyttävät koulun pahojen poikien haavoittuvuuden

    Ilmassa on huomionkipeyttä, haistattelua ja huumoriakin.

    Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen).

  • Suomalaisia tv-aarteita: Milkshake

    Miten Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa?

    Miten 17-osainen sarja Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa? KulttuuriCocktailin sarja kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa 11.5.2017 alkaen!

  • Päivä ennen – kuinka pikkukylän maailma järkkyi

    Viimeinen päivä ennen armeijaa sekoittaa maalaiskylän elämän

    Päivä ennen on tarina nuoren miehen viimeisestä päivästä siviilissä ennen armeijan harmaisiin astumista. Amerikanrauta ja luottokuski, pieni maalaiskylä ja jumppatunnilla lenkkeilevät tytöt – ilmassa ovat selvät katastrofin ainekset.

  • Serafiina 14 v. katsoi Häräntappoasetta: "Odotukset matalalla, mutta ekan jakson jälkeen huvittaa klikata toistakin"

    Muidenkin ikäisteni kannattaisi katsoa edes eka jakso.

    Aika outo nimi. Kuulostaa joltain länkkärisarjalta, joka on täynnä toimintaa. Ja se ei vaikuta hyvältä teemalta nuorten sarjalle. Ahaa okei, sarjan kuvauksessa lukee, että kaupunkilaispoika Alpo Korva joutuu heinätöihin kaukaisten sukulaisten luo. Se tuntuukin järkevämmältä teemalta vanhalle 1980-luvun suomalaiselle nuorten sarjalle.

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat

    Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

    Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa.

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.